Kansanopistotiellä sijaitseva Kuopion kampus

Kansaneläkelaitoksen on uudistettava tulkkauspalvelujen kilpailutus ja varmistettava asiakkaiden palvelujen toimivuus, vaatii Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) rehtori Tapio Huttula.

Kela on järjestänyt kuulo-, kuulonäkö- ja puhevammaisten henkilöiden tulkkauspalvelut vuodesta 2010 lähtien. Se hankkii palvelut ulkopuolisilta palveluntuottajilta ja välittää ne asiakkaille. Vuoteen 2014 saakka tulkkauspalvelujen tuottajat vastasivat myös palvelujen välityksestä. Välitystoiminnan siirtyminen Kelalle aiheutti suuren hämmingin, sanoo Huttula.

Alkuvaiheessa välitysjärjestelmä ei toiminut, eivätkä kaikki palvelupyynnöt edes menneet läpi. Tekniset ongelmat on saatu pitkälti kuntoon, mutta palvelujen laatu ja alan kehittäminen kärsivät Kelan tavasta kilpailuttaa hyvin raskaasti ja pikkutarkasti palvelujen tarjonta. Toimintatavat on modernisoitava.

Täystyöllisyydestä epävarmuuteen

Tulkkausala on ollut vuodesta 2010 lähtien suuren myllerryksen kourissa. Tänä aikana hyvin toimineesta palvelusta on tullut asiakkaiden kannalta epävarma. Samalla palvelujen saatavuus näyttää heikentyneen.  Kehitys ei ole ollut kiinni tulkkauspalvelun tuottajista tai tulkeista, alleviivaa Huttula.

Aiemmin alalla vallitsi käytännössä täystyöllisyys. Nyt uuden kilpailutuksen myötä työllistyminen on alalla hyvin epävarmaa. Suurin osa tulkeista työskentelee tällä hetkellä ns. 0-sopimuksilla, eli tarvittaessa työhön kutsuttavina. Vastuu kehityksestä on Kelalla.

Huoli alan tulevaisuudesta

Humakin yliopettaja Liisa Martikaisen psykologian pro gradu -tutkimuksessa selvitettiin viittomakielen tulkkien työtyytyväisyyttä. Viittomakielen tulkkien työtyytyväisyys oli alhaisempi kuin työntekijöillä keskimäärin. Suurimmaksi syyksi ilmeni Kelan tulkkausvälitys, johon toivottaisiin parannusta.

Huttula on hyvin huolissaan alan tulevaisuudesta. Palvelun tarve ei ole hävinnyt minnekään, ei myöskään tarve kehittää tulkkauspalveluja edelleen. Asiakkaiden tarpeet moninaistuvat, ja myös uusia palveluja pitäisi kehittää. Tämä on vaikeaa, koska alalla vallitsee suuri epävarmuus.

—Suurin ongelma asiassa on nähdäkseni Kelan tapa kilpailuttaa palveluja. Se estää yrityksiltä järkevän tavan järjestää palvelutuotantoa. Viimekädessä tilanteesta kärsii aina eniten asiakas, joka tässä tapauksessa on hyvin haavoittuvassa asemassa.

Kilpailuttajan ei pitäisi ohjata sitä, miten yritykset toimivat. Niillä tulisi olla oikeus vapaasti päättää toimintatavoistaan.  Onnistunut kilpailutus kannustaa jatkuvaan toimintatapojen kehittämiseen sekä uusien palvelujen ja tuotteiden innovointiin, linjaa Huttula.

—Kentältä tulleen palautteen perusteella vaikuttaa siltä, että tulkkauspalveluiden laatua ja saavutettavuutta tulisi parantaa.. Alalla työskentelevät tulkit ja heidän yrityksensä joutuvat elämään suuressa epävarmuudessa. Toimeksiantojen saaminen on hyvin epävarmaa ja kilpailutuksen aiheuttamat rajoitukset tekevät liiketoiminnan kehittämisestä erittäin haastavaa.

Alan kehittämisen lyhytjänteisyydestä johtuen myös koulutusinvestoinnit ovat yrityksille uhkapeliä, eikä yksittäisen tulkin kannata mennä uusiin koulutuksiin, kun ei ole tiedossa mitä tapahtuu seuraavassa kilpailutuksessa.

Tulkin ammatti on tärkeä ja mielenkiintoinen. Tulkit ovat tulevaisuuden yhteiskunnan kannalta keskeisiä kommunikaation ja vuorovaikutuksen asiantuntijoita. Koulutuksen kehittäminen ja opiskelijoiden kiinnostus alaa kohtaan kuitenkin kärsivät, jos Kela ei korjaa nopeasti tilannetta, sanoo Huttula.

Tulkkikoulutuksen uusi osaamisprofiili

Humak on vastannut tulkkausalan kehittämistarpeisiin rakentamalla uutta kommunikaatioasiantuntijuuteen perustuvaa osaamisprofiilia tulkkikoulutukseen. Näin tulkeille syntyy perinteisen viittomakielen tulkkauksen rinnalle toinen osaamisalue, jolle on mahdollista erikoistua. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksyllä 2018.

Tulkkien epävarman työllisyystilanteen johdosta Humak ei ota syksyllä 2017 lainkaan tulkkiopiskelijoita Kuopion kampukselle, vaan keskittyy uuden koulutuksen kehittämiseen.

Huttula puhui Humakin Kuopion kampuksen valmistujaisjuhlassa, jossa valmistui tulkkeja  ja yhteisöpedagogeja. Humak kouluttaa tulkkeja Kuopiossa ja pääkaupunkiseudulla ja on kansainvälisesti merkittävä tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden kehittäjä.

 

Lisätietoja:

Rehtori Tapio Huttula, 040 5637944

 

Etusivun kuvassa rehtori Tapio Huttula puhumassa valmistuneille Kuopiossa. Kuvaaja: Erja Anttonen
Kuva sivun ylälaidassa Humakin Kuopion kampus