Kieli Kuulo Oppiminen täysin uusittu painos

Perjantaina 8.1.2016 julkistettiin uudistettu painos teoksesta Kieli, kuulo ja oppiminen. Kuurojen ja huonokuuloisten lasten opetus. Kirja on alan perusteos, ja esimerkiksi tulkkiopiskelijoille tuttu tenttikirja. Kirja on täysin uudistettu painos aiemmasta, vuonna 2002 julkaistusta teoksesta.

Kuurojen ja huonokuuloisten opetus on viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana muuttunut valtavasti, lähinnä lääketieteen ja tekniikan kehittymisen myötä. Kirjassa korostuukin sisäkorvaistutteiden (SI) saaneiden lasten opetus.

Kirja on pedagogien, kuntouttajien ja tutkijoiden yhteistyön tulos. Se tarjoaa käytännönläheistä tietoa opettajille, vanhemmille, opiskelijoille, kuntouttajille ja muille kuurojen ja huonokuuloisten opetuksesta kiinnostuneille. Kielen kehitys ja kommunikointi ovat kirjassa vahvasti esillä. Tärkeässä roolissa ovat viittomakieliset ja viittomakieli.

Suomessa sadoilla tuhansilla  kuulonalenema

Kuulovammaisten lukumäärästä on varsin vaihtelevia arvioita, mikä johtuu siitä, että kuulovammaisuutta määritellään eri tavoin. Jonkinasteinen kuulonalenema on kuitenkin sadoilla tuhansilla henkilöillä Suomessa. Myös terminologia on hyvin vaihtelevaa, mutta yleensä kuulovammaisuus -termillä tarkoitetaan sekä huonokuuloisia että kuuroja henkilöitä. Kuulovamman vaikutukset lapsen kielen ja kommunikaation kehitykseen ovat hyvin yksilöllisiä, ja riippuvat monesta seikasta kuten kuulonvajauksen määrästä, laadusta, sen alkamisen ajankohdasta sekä saadusta kuntoutuksesta.

Kirjan toinen toimittaja professori Marjatta Takala
Kirjan ovat toimittaneet professori Marjatta Takala (kuvassa) Oulun yliopistosta sekä lehtori Helena Sume Jyväskylän yliopistosta.

Kahden humakilaisen tulkkausalan asiantuntijan artikkelit teoksessa

Kirjassa on 21 kirjoittajaa, joista kaksi on Humanistisen ammattikorkeakoulusta. Yliopettaja Päivi Rainò on kirjoittanut yhdessä Jyväskylän yliopiston professorin, Ritva Takkisen kanssa artikkelin Puhuen ja viittoen – kaksi väylää kohti kieltä. Artikkelissa kuvataan SI:tä käyttävien henkiköiden kielivalintoja sekä puhutun ja viitotun kielen kehittymistä.

Lehtori Tytti Koslosen artikkelissa Tulkkauspalvelu, tulkin ammatti ja opiskelutulkkaus tarkastellaan tulkin toimintaa ja tehtäviä erityisesti oppilaitosympäristössä yhteistyössä opettajan kanssa. Koslonen korostaakin artikkelissaan, että vaikka tulkkauspalvelun ajatellaan olevan tarkoitettu kuuroille henkilöille, niin suurin tulkin käyttäjäryhmä on kuuleva valtaväestö. Viittomakielinen henkilö toki tilaa tulkin, mutta hän ei ole ainoa tulkinkäyttäjä. Myös oppilaitoksessa tulkki on kaikkia läsnäolijoita varten.

 

Kuvassa etusivulla Humanistisen ammattikorkeakoulun yliopettaja Päivi Rainò ja lehtori Tytti Koslonen, jotka ovat teoksen artikkeleiden kirjoittajia
Kuva ylhäällä: Kirjan tekijät pohtivat teokselle uutta nimeä, mutta päätyivät vanhaan ja hyväksi havaittuun

Teksti: Eeva Salmi