Raimo Airaksinen

Pohjois-Savon Opiston ja Humanistisen ammattikorkeakoulun järjestämässä Studia Koivumäki -luentosarjassa valotettiin Pohjois-Savon Opiston 120 vuotista historiaa. Seminaari järjestettiin Kuopiossa 28.10.2015. Humakin juuret ovat suomalaisessa vapaassa sivistystyössä. Ammattikorkeakoulun perustajaorganisaatiot edustivat laajasti suomalaista kansanopistoliikettä ja tausta näkyy edelleen Humakin omistaja organisaatioissa.

Pohjois-Savon Opisto yksi kahdestakymmenestä

Studia Koivumäki -luennon avannut Suomen Kansanopistoyhdistyksen pääsihteeri Jyri Ijäs kertoi, että Pohjois-Savon Kansanopisto oli yksi niistä kahdestakymmenestä opistosta, joka perustettiin Suomeen 120 vuotta sitten.

—”Opiston paikasta käytiin kova kädenvääntö niin maakuntien välillä kuin sisälläkin. Viimein Raninin testamenttilahjoituksen turvin rakennuspaikaksi valikoitui Koivumäki”, Ijäs kertoi ja jatkoi, että kansanopistojen aatehistoriassa painottuvat kansanomaisuus, kansallisuus ja kansalaisuus. —”Kansanopistot ottivat vastuun kansalaisista, jotta kansalla oli mahdollisuus voimaantua ja muuttaa elämäänsä”, Ijäs tiivisti opistojen merkitystä yhteiskunnassa.

Pohjois-Savon Opisto
Pohjois-Savon Opiston rehtori Ensio Vatanen kysyy Raimo Airakselta, oliko opistolla kummitusta.

“Tanssikielto ei tepsinyt”

Pohjois-Savon Opiston entinen oppilas ja sittemmin johtokunnan pitkäaikainen jäsen Raimo Airaksinen hauskutti yleisöä muisteloillaan opistoajoista. 1940 –luvun lopulla opistolla oli ollut 103 oppilasta, joista poikia oli tusina. Opetus oli keskittynyt kädentaitoihin ja yleisiin aineisiin.

—”Kuri koulussa oli kovaa ja esimerkiksi tanssiminen oli kiellettyä”, Airaksinen kertoi, mutta tunnusti, ettei kielto kuitenkaan estänyt opiskelijoiden järjestämästä pimeitä tanssiaisia juhlasalissa. Ne vain keskeytyivät hetkeksi, kun opettajat ilmaantuivat paikalle vartiointikierroksellaan.

Muita muistelujen aiheita oli keväisin suosittu – myös salaa tehty – tyttöjen kävelyttäminen kauniilla koivukujalla sekä vuosittaiset laulu- ja hiihtokilpailut. Myös ruoka herätti muistoja. 1940-luvun ruoka oli erittäin suolaista. Suolaisen ruoan uskottiin pitävän flunssan loitolla.

– “Opisto antoi hyvä pohjan elämälle. Vaikeaa olisi ollut ilman sitä koulutusta”, totesi Airaksinen.

Humakin perustajina 11 kansanopistoa

Humakin Kuopion yksikön pitkäaikainen, eläkkeellä oleva koulutuspäällikkö Pirkko Mikkonen kertoi, kuinka viittomakielen ja tulkkausalan vuoden mittaisesta koulutuksesta kehittyi täysimittainen ammattikorkeakoulututkinto.

Kuurojen Liitto järjesti lyhytkursseja opistolla 1970 –luvun lopulla. Kouluhallitus teki päätöksen vuoden mittaisesta viittomakielen koulutuksesta, joka alkoi Turun ohella Kuopiossa Pohjois-Savon Opistolla 1983. Kaksivuotiseen koulutukseen siirryttiin 1986 ja  kolmivuotiseen opistoasteiseen koulutukseen 1988. Ammattikorkeakoulutasoiseen koulutukseen siirryttiin vuonna 1998, kun 11 kansanopistoa päätti perustaa Humanistisen ammattikorkeakoulun.

– “Kansanopisto ja sittemmin Humanistinen ammattikorkeakoulu on pystynyt vastaamaan hyvin ajan haasteisiin ja maailman monimuotoisuuteen”, totesi Mikkonen lopuksi.

Iso kuva ylhäällä: Raimo Airaksinen muistelee opistoaikojaan Studia Koivumäki -luennolla.
Etusivun nostokuvassa Pirkko Mikkonen, joka on opettanut sekä Pohjois-Savon Opistossa että Humanistisessa ammattikorkeakoulussa.

Artikkeli perustuu Helka Luttisen (Humak) tekstiin.