Kantu 2015

Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät (KANTU) järjestettiin 12.–13.2.2015 Helsingissä. Tapahtuman pääjärjestäjänä toimii Humanistinen ammattikorkeakoulu yhteistyössä Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seuran kanssa. Joka toinen vuosi järjestettävässä tapahtumassa järjestö- ja kansalaistoiminnan parissa toimivat tutkijat, kehittäjät ja ammattilaiset kohtaavat kolmannelle sektorille ajankohtaisten teemojen parissa. Päivien tavoitteena on rakentaa kokonaisvaltaista näkemystä kansalaistoiminnan paikasta ja muutoshaasteista sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksista erityisesti lähidemokratian näkökulmasta.

Pelastaako kansalaistoiminta maan?

Päivien avajaispuheen pitänyt Humanistisen ammattikorkeakoulun rehtori FT Tapio Huttula halusi nostaa puheessaan esiin kysymyksen siitä, mihin yhteiskunta tarvitsee jatkossa kolmatta sektoria. Huttula kertasi puheessaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välisiä suhteita ja pohti, miten nämä suhteet rakentuisivat tulevaisuudessa. Hän esitteli hypoteettina päivilläkin esiintyneen kysymyksen, pelastaako kansalaistoiminta maan ja millaisia tehtäviä tulevaisuudessa sälytettäisiin kolmannen sektorin harteille.

Tapio Huttula, Humak
Rehtori Tapio Huttula puhui Kantu 2015 -päivillä.

Huttulan mukaan on tarve selkeyttää, mitä järjestöiltä odotetaan. Myös se, kuka määrittelee jatkossa kokonaiskäsityksen kolmannen sektorin tarpeesta yhteiskunnassa, on iso kysymys. Huttulan mielestä määrittelytehtävässä tulisi olla mukana niin järjestöjen jäsenkenttä kuin erilaisten kolmannen sektorin palveluiden kohteena olevat asiakkaatkin. Järjestön tehtävä uusien palvelujen tuottajina ja ideoijina tulee hänen mielestään jatkossa nousemaan esiin.

Maanalaisesta toiminnasta kohti demokratiaa

Päivien pääesiintyjänä puhunut apulaisprofessori Uddhab Prasad Pyakurel Kathmandun yliopistosta Nepalista kertasi kansalaisyhteiskunnan ja kolmannen sektorin vaiheita kotimaassaan. Järjestöjen toimintaa tarkastellessa oli hyvä muistaa, ettei Nepal ole koskaan kantanut mukanaan siirtomaahallinnon tuomaa taustaa, mutta että maata on hallinnut aina vuoteen 1990 saakka joko yksinvaltainen monarkia tai autoritaarinen ja erittäin keskittynyt valtahierarkia. Ainoastaan pieni kymmenen vuoden ajanjakso 1950-1960 -luvuilla antoi lupausta demokratian kehittymisestä.

Kim Lindblad ja apulaisprof. Uddhab Pyakurel
Humakin lehtori Kim Lindblad ja Kantu 2015 pävillä puhunut apulaisprof. Uddhab Prasad Pyakurel Kathmandun yliopistosta

Muutoin maassa ei ollut sijaa oppositiolle tai julkiselle kansalaistoiminnalle. Demokratialiike ja mielenosoitukset olivat kiellettyjä. Kansalaiset kokoontuivat kuitenkin salaa maan alla ja toiminta pääsi kehittymään lyhyen demokratisoitumiskauden jättämän idun myötä.

Vuonna 1990 laajan kansalaisliikehdinnän kautta maa demokratisoitui ja kansalaistoiminta ja kolmas sektori on laajentunut ja voinut hyvin Nepalissa.

Kansalaistoiminta hallituksen ja korporaatioiden välissä

Pyakurelin mukaan kansalaisliikkeet, järjestöt ja ammattiliitot voivat hyvin Nepalissa. Halitus ei rahoita liikkeitä suoraan, mutta ne pääsevät hyötymään kansallisista ja kansainvälisistä kehityshankkeista esimerkkinä vaikkapa kansalaisjärjestöjen toteuttamat valistuskampanjat terveydenhuoltosektorilla. Kansalaisjärjestöjen toiminta pohjautuu voimakkaasti myös vapaaehtoistoimintaan.

– Käytän arviolta 20% omasta työajastani eri kansalaisjärjestöjen auttamiseen esimerkiksi avustamalla järjestöjä demokratisoitumiskehityksessä, Pradesh Pyakurer kertoo.

Pyakurel mielestä kansalaisjärjestöillä on jatkossakin erittäin tärkeä rooli nyky-Nepalissa hallituksen ja yksityissektorin välissä. Pyakurel pitää ongelmana hallituksen halun luovuttaa tehtäviä kolmannen sektorin ohi suoraan yksityissektorille. Korporaatioille on kuitenkin tärkeintä taloudellisen tuloksen tekeminen ja sosiaaliset kysymykset, kuten esimerkiksi kaikkein köyhimpien terveydenhuolto tai koulutus, saattavat jäädä hoitamatta.

– Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli muistuttaa sosiaalisen vastuun kysymyksistä ja kansalaisoikeuksista jatkossakin, Pyakurer muistuttaa ja näkee järjestöjen roolin tulevaisuudessa positiivisena.

– Puolueet eivät voi enää väheksyä kolmatta sektoria ja näen että järjestökentällä on hyvä kausi edessään, Pyakurel päättää.

Toimintaa kehitettiin työpajoissa

Kantu-päivien aikana järjestöalan kehittäjät ja asiantuntijat kokoontuivat eri työpajoihin keskustelemaan kolmannen sektorin ajankohtaisista asioista. Humanistisen ammattikorkeakoulun henkilökunta esitteli päivien aikana mm. maaseudun elävöittämistä ja kylätoimintaa edistävää Kylät ja koulut -hanketta sekä tutkimustuloksia Työhyvinvointi kolmannella sektorilla tutkimuksesta.

Pekka Kaunismaa ja Minna Rajalin
Pekka Kaunismaa ja Minna Rajalin vetämässä työpajaa järjestöjen työhyvinvoinnista.