Kuka meidä johtaa?

Tätä kysyivät perjantaina Humakin ja Metropolian kulttuurituotannon ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelijat järjestämässään seminaarissa Tampereen Musiikki ja Media-tapahtumassa.

Seminaarin aiheena oli itsensä johtaminen ja työhyvinvointi, moderaattorina toimi Raija Grahn Metropolia Ammattikorkeakoulusta, keskustelijoina olivat tuottaja Taija Holm (ProPromotion Oy), muusikko-näyttelijä Heikki Hela, Helsingin kaupungin apulaispormestari Nasima Razmyar ja tapahtumatuottaja Henri Saari (Heinolan Tapahtumatoimisto Oy).

Moderaattori Raija Grahn avasi paneelin painottamalla, että johtajuudessa on menossa täydellinen transformaatio ja pistemäinen johtaminen ei enää onnistu vaan nyt kaivataan jaettua johtajuutta sekä kykyä itsensä johtamiseen.

Avauksen jälkeen Grahn luovutti puheenvuoron paneelisteille kysymällä: Kuka teitä johtaa, miten ja miksi? Keskustelu alkoi vilkkaana ja polveili itsensä johtamisen,  omien arvojen ja johtajuuden muutoksen kysymyksissä.

Kalenteri paljastaa

Keskustelu siirtyi konkreettiselle tasolle, kun paneelistit avasivat kalenterintäyttämiskäytäntöjään. Taija Holm kertoi hahmottavansa aikaa paremmin paperikalenterin kautta, vaikka hänelle oli jo kuusi vuotta sitten huomautettu kuinka vanhanaikainen paperikalenteri on, Henri Saari kannatti sähköistä kalenteria. Nasima Razmyarin työkalenterin täyttämisestä huolehtii sihteeri ja Heikki Hela huomautti, että kahden taiteilijan perheessä suurin kalenterihaaste on olla samaan aikaan samalla paikkakunnalla. Kalenterin täyttämisen ja täyttymisen kautta määrittyy konkreettisesti se, kenen antaa itseään johtaa ja kalenteriin menojansa merkitä.

Johtajuus on delegoimisen taitoa

Holm lähti määrittelemään johtajuutta delegoimisen taitona ja itsen että muiden ihmisten vahvuusalueiden hyödyntämisenä. Hän mainitsi myös, kuinka jokaisella meistä on oma uniikki motivaatioprofiili, jonka tiedostaminen auttaa itsensä johtamisessa.

Helalle johtajuus näyttäytyy motivointina, keinona saada asioita aikaan sekä kykynä keskittyä yhteen työprojektiin kerrallaan.

Razmyar toi esille ristiriidan johtamisen ja vallan välillä, hän pohti miten mahdollistaa ihmisläheinen kohtaaminen ja ihmisten kuunteleminen, kun valta väistämättä luo hierarkioita. Johtamisessa hänelle tärkeintä on kuuntelemisen taito.

Saarelle lempeä muiden ihmisten työtapojen hyväksyminen on konkreettista elämänkokemuksen aikaansaamaa johtajuusoppia.

Työaikoja tarvitaan

Työaikojen tarpeellisuudesta paneelistit olivat yhtä mieltä – työaikoja tarvitaan! Helan mielestä niitä tarvitaan siksi, etteivät ihmiset laukkaisi itseään hengiltä. Holm toi esiin, että joskus myös itsensä tekemiä sääntöjä voisi tarkastella kriittisesti, asioita voi joskus tehdä toisinkin. Saari toi esille kieltäytymisen taidon ja sen, kuinka tärkeää on omien voimavarojen realistinen ymmärtäminen. Työhyvinvoinnin ja ihmisen yleisen hyvinvoinnin kaikki paneelistit kiteyttivät yhteen – ne kulkevat käsi kädessä.

Humakissa asiantuntijana toimiva Minna Taipale opiskelee kulttuurituotannon YAMK-ryhmässä, joka järjesti paneelin.  Hän kertoo, että tapahtuman tuottaminen on osa YAMK-opintoja. ”Ryhmässämme on useita musiikkialan ammatillisia, joten ajattelimme tarjota Musiikki ja Media-tapahtumaan itsensä johtamiseen liittyvää seminaaria. Olemme opinnoissamme keskustelleet paljon johtamisesta ja sen merkityksestä sekä itsensä johtamisesta. Raija  Grahn veti tämän opintojakson meille niin innostavasti, että päätimme pyytää hänet paneelin puheenjohtajaksi. ”

Nasima Razmyar on myös Humakin alumni ja opiskelija
Johtajuus murroksessa. Aihetta pohtivat Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar ja  tuottaja Taija Holm ProPromotion Oy:stä.  Kuva: Kimmo Sillanmikko

Haastattelin seminaarin jälkeen Nasima Razmyaria ja Henri Saarta, jotka siviilityönsä ohelle opiskelevat ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Halusin kysellä heidän vaikutelmiaan heti tuoreeltaan, Razmyar koki keskustelun olleen hyödyllinen, koska hän sai vahvistuksia ajatuksilleen yleisen toimintakulttuurin muutoksesta. Saari taas kertoi oman sirpaleisen kulttuurituottajan työnkuvansa kautta päätyneensä paneelistiksi. Seminaarin otsikon he kertoivat syntyneen henkilökohtaisten pohdintojen ja luokkatovereiden keskustelun seurauksena. ”Tämä on sellainen asia, jota olemme pohtineet paljon, sekä itsekseen että yhdessä muiden kanssa”, Razmyar toteaa, ja Saari jatkaa: ”Tämä koulutus on ollut hyvä pysähdyspaikka ja Raijan kurssilla jouduimme pohtimaan johtamista laajasti, miettimään miten saamme johdettua ihmisiä mahdollisimman vuorovaikutteisesti.”

Kuka sinua johtaa on hyvä kysymys – miten siihen itse vastaisit?

Teksti: Iina-Maria Piilinen
Kuvat: Kimmo Sillanmikko

 

 

Humakin ja Metrtopolian yhdessä järjestämä kulttuurituottaja (ylempi AMK) koulutus on suunnattu luovalla sektorilla tuotannollisissa tehtävissä toimivalle kulttuurituotannon ammattilaiselle, joka haluaa syventää ja laajentaa osaamistaan ja parantaa oman toiminta-alueensa kehittämistaitoja. Humakin ja Metropolian yhdessä toteuttama koulutus on vanhin alallaan. Siihen haetaan syksyn yhteishaussa.