Humakin kansainvälisyysviikolla järjestetyssä työhyvinvointityöpajassa haluttiin rikkoa käsitystä, että työhyvinvointi on vain työergonomiaa ja terveyttä. Kuumailmapallo-tekniikan avulla ryhmässä etsittiin uudenlaisia näkökulmia työhyvinvointiin. Työpajan vetivät Humakin toisen ja kolmannen vuoden kulttuurituottajaopiskelijat, Saara Hakala ja Hanna Rautio.

Kuumailmapallo-tekniikan avulla voidaan kehittää työympäristö toimivaksi

Työpajassa hyödynnettyä kuumailmapallo-tekniikkaa voidaan käyttää apuna esimerkiksi työyhteisöissä, kouluympäristöissä ja oman toiminnan kehittämisessä. Tekniikalla pyritään löytämään positiivisten ja negatiivisten asioiden aiheuttajia ja syitä, joiden tiedostaminen ja tunnistaminen on avain muutokseen. Työpajan tarkoituksena oli edistää yhteisöllistä ja rikkoa työhyvinvointiin liitettyjä perinteisiä käsityksiä sekä luoda vaihtoehtoisia työkaluja eri toimijoille.

—Halusimme osoittaa työpajaan osallistuville, että työhyvinvoinnin pitäisi olla työyhteisöjen jokapäiväinen tavoite. Loppujen lopuksi varsin pienillä toimilla voidaan kehittää hyvinvoiva ja toimiva työympäristö, työpajaa vetänyt Hanna Rautio kertoo pajan tavoitteista.

Idea kuumailmapallo- työpajasta lähti liikkeelle Raution työharjoittelusta, jossa hän perehtyi Reija Salovaaran ja Tiina Honkosen teokseen Voi hyvin opettaja. Kirjassa kuvataan erilaisia käytännön menetelmiä työhyvinvointiin tavoitteenaan erityisesti parantaa työpaikan yhteisöllisyyttä. Saara Hakala ja Hanna Rautio ovat tehneet myös aiemmin yhteistyötä 100-pyörää-projektissa, joten yhteistyötä oli helppo jatkaa pajatyöskentelyn merkeissä.

Opiskelijahyvinvointia kehittämässä

Saara Hakala lähestyi työpajan teemaa opiskelijahyvinvoinnin näkökulmasta. Pohtiessaan työhyvinvointia, Hakala nostaa esille turvallisen työympäristön, avoimuuden työyhteisössä, sekä toimivan työympäristön joka palvelee tarkoitustaan. —Selkeät säännöt ja normit säätelevät hyvää työyhteisöä ja antavat pohjan tehokkaalle työskentelylle, Hakala korostaa ja jatkaa, että keskustelun aloittaminen ongelmatilanteissa on tärkeää. —Asioita ei kannata lakaista maton alle, vaan tilanteet pitää käsitellä heti, kun ne ovat sattuneet, Hakala kehottaa.

Future in our Hands
Hanna Raution (vas) ja Saara Hakalan (ryhmän takana) mielestä kuumailmapallo-menetelmän avulla voidaan parantaa työyhteisöjen työhyvinvointia satunnaisia TYHY-päiviä paremmin.

Työhyvinvoinnin edistäminen voi edistää myös työllistymistä. Menetelmän osaajat ovat arvokkaita resursseja työhyvinvoinnin ja sitä kautta työn tuottavuuden edistämisessä työpaikoillaan. Monilla aloilla työntekijät kärsivät ylikuormituksesta ja kovasta stressistä, mutta eivät löydä ulospääsyä tai ratkaisuja tilanteeseen. Kuumailmapallo-menetelmän kaltaiset menetelmät mahdollistavat laaja-alaisen itsetutkiskelun, joka kehittää työympäristöä satunnaisia virkistyspäiviä tehokkaammin.

Humanistisen ammattikorkeakoulun toisen ja kolmannen vuoden kulttuurituottajaopiskelijat, Saara Hakala ja Hanna Rautio, järjestivät keskiviikkona 25.3. työhyvinvointiin liittyvän työpajan, Kuumailmapallo- toiminnallinen metodi työhyvinvointiin, osana Humakin kansainvälistä seminaariviikkoa.

Uutisesta

Uutisen on kirjoittanut Humakin kulttuurituottajaopiskelijat Sofia Kivelä ja Veera Moilanen osana Mediataidot —opintokokonaisuuttaan. Jyväskylän opiskelijoiden tehtävänä on tuottaa uutisaineistoa Humakin järjestämästä kansainvälisestä Future in Our Hands -seminaarista. Artikkelin on editoinut julkaisukuntoon Humakin viestinnästä Jarmo Röksä.

Opiskelijat julkaisevat viikolta kuvia Instagramiin tunnuksella #internationalhumak.