Freeride boot camp

Humakin järjestämän Lumiturvallisuusseminaarin suosio yllätti järjestäjät. -”Odotimme, että paikalle saapuisi noin 50 osallistujaa, mutta tilaisuus varattiin nopeasti loppuun. Ilmoittautuneita on 115 ja enempää ei saliin valitettavasti mahdu”, kertoo lehtori Jussi Muittari, joka on yksi Humakin lumiturvallisuusasiantuntijoista.

Rovaniemellä 26.-27.11.2015 järjestettävässä Lumiturvallisuus-hankkeen seminaarissa käsitellään lumivyöryosaamista eri näkökulmasta. Seminaarin tarkoituksena on lisätä tietoisuutta lumiturvallisuudesta ja lumivyöryistä, jotka ovat mahdollisia myös Suomessa. Seminaarin ensisijainen kohderyhmä on ammatissaan lumivyöryosaamista tarvitsevat tahot ja lumivyörykoulutusta tarjoavat organisaatiot, mutta osallistujien joukossa on myös aktiivisia ulkolajien harrastajia, jotka ovat kiinnostuneet lumiturvallisuudesta.

Lumivyöryriski on marginaalinen, mutta olemassa

Ilmatieteenlaitos aloitti lumivyöryennusteensa vuonna 2002. Ennusteiden taustalla olivat kaksi ihmishenkeä vaatinutta onnettomuutta vuosina 1998 ja 2000. Ilmatieteenlaitos selvitti, onko kansalaisille suunnattua lumivyörytiedottamista syytä lisätä ja vuonna 2001 valmistuneen tarvekartoituksen jälkeen palvelua päätettiin alkaa kehittämään.

Seminaarissa esiintyvä, ennusteiden käynnistämisessä mukana ollut ilmatieteenlaitoksen kehityspäällikkö Alberto Blanco kertoo, että lumivyöryt eivät ole Suomessa iso ongelma isoihin Alppimaihin verrattuna.

—”Saamiemme ilmoitusten mukaan lumivyöryjä tapahtuu muutamasta kappaleesta viiteentoista vuodessa. Liikkujien määrään suhteutettuna riski on pieni, mutta se on todellinen Suomessakin. Turvallisuutta voidaan lisätä lumivyöryennusteita kehittämällä”, Blanco kertoo.

Ilmatieteenlaitos hyödyntää ennusteissaan olemassa olevia sää- ja lumitietoja sekä liikkujien ilmoittamia lumihavaintoja. -”Koska meillä ei ole automaattista seurantajärjestelmää, olemme ihmisten havaintojen varassa. Mikäli havaitset luonnossa liikkuessasi lumivyöryn, niin Ilmatieteenlaitos toivoo niistä ilmoitusta verkkosivullaan olevan lomakkeen välityksellä”, Blanco toivoo.

Humakin lumivyöryasiantuntijan Eeva Mäkelän mukaan lumivyöryjä tapahtuu huomattavasti ilmoitettua enemmän. Ihmiset eivät tee virallisia lumivyöryilmoituksia Ilmatieteenlaitoksen sivuille, koska tilanteet koetaan usein noloksi. —”Yksi hankkeen tavoitteista onkin, että ihmiset ilmoittaisivat näkemistään tai kokemistaan vyöryistä myös virallisia kanavia pitkin, koska tällä voidaan varoittaa muita liikkujia mahdollisesta lumivyöryvaarasta.”

Lumivyöryhanke Humak
Lumiturvallisuuskoulutuksessa tutustutaan vyöryuhrien etsintämenetelmiin Pallastunturilla Lapissa.

Lumivyöryennusteiden käyttöönoton jälkeen liikkujien määrä Lapissa on lisääntynyt. Vuonna 2002 tehdystä tarvekartoituksesta esimerkiksi kelkkailijoiden määrä Lapissa on lisääntynyt ja tehojen kasvaessa niillä pääsee vaikeakulkuisimpiin maastoihin, Blanco kertoo. —”Maailmalta on raportoitu kelkkailuonnettomuuksia enemmän, mutta liittyykö se onnettomuuksien todelliseen lisääntymiseen vai median uutiskriteereihin, on vaikeaa arvioida.”

Ilmaston lämpeneminen johtaa Blancon mukaan lumivyöryjen lisääntymiseen. —”Talvisateet lisääntyvät ja suurin osa talvisateista tulee Lapissa lumena. Kun lumen määrä lisääntyy ja lunta tulee enemmän kerralla, niin lumivyöryriski lisääntyy.”

Humakin lumivyöryosaaminen on valtakunnallista huippua

Lumiturvallisuushankkeessa mukana olevat Humakin lehtorin Eeva Mäkelä ja Jussi Muittari kuuluvat Suomen lumiturvallisuusasiantuntemuksen terävimpään kärkeen. —”Kollegani Eeva on Suomen pisimmälle kouluttautunein asiantuntija lumiturvallisuusasioissa ja itse olen käynyt kansainvälisen vuoristo-opaskoulutuksen ”, Muittari kuvaa Hankkeessa mukana olevien humakilaisten osaamista.

Muittari ja Mäkelä soveltavat lumiturvallisuutta muun muassa vetämässään Seikkailukasvatuksen syventävät opinnot -jaksoilla, joissa opiskelijat tutustuvat seikkailukasvatuksen menetelmiin talvisissa ympäristöissä joko Lapissa tai Pohjois-Norjassa. Ulkoilun ja liikkumisen suosio näkyy myös Seikkailukasvatus-opintokokonaisuudessa, sillä koulutus myytiin loppuun Humakin avoimen amk:n verkkokaupassa alle viidessä minuutissa.

Hankkeessa on ollut mukana kaksi Humakin Tornion kampuksen opiskelijaa, jotka ovat tekemässä opinnäytetöitään Lumiturvallisuushankkeelle.

Tarvetta kaikki toimijat huomioivalle ohjeistukselle

Rovaniemen seminarissa tutustutaan käytännön työpajoissa lumiturvallisuutta edistäviin tekniikoihin ja teknologioihin sekä keskustellaan koulutuksesta Suomessa ja Ruotsissa. Lisäksi alustajat kertovat vapaalaskijoiden asenteista ja turvallisuusnäkemyksistä sekä kuullaan lumiturvallisuusasiantuntijoiden, Suomen hiihtokeskusten edustajien sekä pelastuslaitoksen henkilöstön ajatuksia aiheesta. Ruotsista paikalle saapuu Luulajan teknillisessä yliopistossa lumivyöryistä väitöskirjaansa valmisteleva tutkija Stefan Mårtensson sekä Åren lumivyörykeskuksen kouluttaja Mårten Johansson.

—”Mielestäni lumiturvallisuushanke on hyödyllinen. Hankkeessa ovat lumiturvallisuudesta keskustelemassa kaikki ”lumiturvallisuusprosessin” osapuolet. Kun kaikki toimijat ovat mukana, turvallisuusasioiden koordinointi ja yhtenäisten ohjeistusten laatiminen on helpompaa”, Alberto Blanco pohtii kysyttäessä hankkeen merkittävyyttä. Samalla hän kuitenkin muistuttaa, ettei turvallisuustietoisuuden ja -valmiuden parantamisella ole tarkoitus estää kenenkään luontonautintoja vaan edistää turvallisuutta.

www.lumivyöry.fi

Lumiturvallisuushanke kehittää koulutusko­konaisuuksia ja tuottaa lumivyörytietoudesta materiaalia suomeksi. Lumiturvallisuushanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) sekä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen rahoittamaa. Hankkeen verkkosivut löytyvät osoitteesta www.lumivyöry.fi ja sillä on myös oma Facebook-yhteisö.

Seminaari on tällä hetkellä täynnä, mutta voit edelleen ilmoittautua seminaariin jonotuslistalle. Kun paikkoja vapautuu, saat siitä ilmoituksen. Voit ilmoittautua jonotuslistalle TÄSTÄ.