Struven ketju

Suomessa on seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta, joista kaksi sijaitsee Keski-Suomessa: Korpilahden Struven mittauspiste ja Petäjäveden vanha kirkko.

–”Unescon maailmanperintökohde-paikkakunnat houkuttelevat matkailijoita kaikkialla maailmassa. Korpilahden Oravivuorta ja Petäjäveden kirkkoa ei kuitenkaan ole juuri hyödynnetty tässä mielessä, harmittelee toiminnanjohtaja Pirjo Ikäheimonen JyväsRiihi ry:stä.

JyväsRiihi, Vesuri-ryhmä ja Humanistinen ammattikorkeakoulu järjestivät viime viikolla Maailmanperinnöstä vauhtia paikallisiin palveluihin –seminaarin, joihin oli kutsuttu mukaan asukkaita, yhdistyksiä ja yrityksiä pohtimaan, miten maailmalla tunnettua maailmanperintö-brändiä voitaisiin hyödyntää paikallisten palveluiden kehittämisessä ja markkinoinnissa Korpilahdella ja Petäjävedellä sekä koko Keski-Suomessa.

Tuotteistaminen on vielä lapsenkengissä

—”Keväällä Korpilahdella tutustumiskäynnillä olleet virolaiset vieraat totesivat, ettei matkailija oikeastaan löydä mitään Struve -tuotetta Korpilahdelta, Ikäheimonen kuvaa haastetta. Seminaarissa Viron Strude-ketjun toiminnanjohtaja Aivar Niinimägi esitteli Virossa Struven ”brändin” alle on kehitettyjä tuotteita. -”Pitäisikö meidänkin tehdä asialle jotain”, Ikäheimonen kysyy.

Virossa Struven ketjun kehittämistä matkailussa on alettu kehittää viime vuosina. Korpilahdella tilannetta parantaa syksyllä Maanmittauslaitoksen kanssa toteutettu suomenkielinen esite Struven-ketjun Oravivuoren mittauspisteestä.

Päijänne
Stuven kolmiomittaustornista avautuva postikorttinäkymä Päijänteelle. Kuva: KT opiskelijaryhmä, Humak Jyväskylän kampus.

Syrjäinenkin maailmanperintökohde vetää turisteja

Kolmiomittaustorneista koostuva Struven ketju ulottuu Suomen lisäksi yhdeksään muuhun maahan. Matkailun edistämiskeskuksen arvion mukaan Korpilahden mittauspisteellä vierailijoita on vuosittain noin 5000. Oravinvuorelta avautuvasta 1800-luvun kolmiopisteestä avautuvat upeat näkymät Päijänteelle.

Vuonna 2014 seitsemässä suomalaisessa maailmanperintökohteessa vieraili lähes 1,8 miljoonaa kävijää. Suomenlinna houkuttelee vuosittain yli 700.000 kävijää, kun Petäjäveden vanhaan kirkkoon tutustui noin 13.000 matkailijaa.

Unescon maailmanperintökohde voi olla alueelleen todellinen siunaus. Norjalainen syrjässä sijaitseva 255 asukkaan Geirangerin kylä vuonoineen, peikkopolkuineen ja vuoristonäkymineen houkuttelee vuosittain maailmanperintökohteeseen 0,7 miljoonaa kävijää. Heistä hieman yli 300.000 saapuu risteilyaluksilla. Risteilyturistien määrä on suurempi kuin Oslossa.

Helsingissä risteilyturisteja vieraili tämän vuoden ennätyskesänä 436.000. Risteilymatkustajan arvioidaan jättävän Helsinkiin keskimäärin noin 66 euroa, joten matkailun tuomat tulot ovat hyvin merkittäviä.

Geiranger
Risteilyalusruuhkaa Geirangerissa Norjassa, joka valittiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 2006. Kuva Guillaume Baviere, creative commons.

Myös muualla syrjäinen sijainti ei ole matkailuvirtojen este. Pohjois-Irlannissa Giants Causeway houkuttelee  myös yli  puoli miljoonaa kävijää vuosittain. Virossa Struven ketjun hyödyntämistä matkailussa on alettu kehittää viime vuosina.

Uutisteksti lehtori Annamari Maukonen ja Jarmo Röksä
Kuvat: Pirjo Ikäheimonen

Nostokuva etusivulla: Toiminnanjohtaja Aivar Niinimägi Virosta on mukana Maailmanperinnöstä vauhtia paikallisiin palveluin –seminaarissa Korpilahdella.

Uutisen pääkuva (ylh.): Virolaiset paikallistoimijat tutustuivat Oravivuoreen, jossa yksi Struven ketjun mittauspiste.

Suomalaiset maailmanperintökohteet: Suomenlinna,  Vanha Rauma. Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja paperitehdas, Sammallahdenmäki, Struven ketju ja Merenkurkun saaristo.