Liittyviä tiedostoja

Liittyvää sisältöä

Linkkejä:

Kysy nuorelta aikuiselta Preventiimi

Vaikka alkoholi ja muut päihteet ovat osa nuorten aikuisten (18-29 -vuotiaiden) vapaa-aikaa ja täysi-ikäisenä päihteiden rooli tuntuu elämässä kasvavan suhteessa alle 18-vuotiaisiin, on tärkeää nostaa esille myös se, että 15 prosenttia nuorista aikuisista ei käytä päihteitä lainkaan ja kolmannes käyttää niitä kerran kuukaudessa tai harvemmin. Päihteet eivät tunnu hallitsevan nuorten aikuisten elämää ja niiden käytöstä voidaan halutessa kieltäytyä helpostikin.

Tämä käy ilmi Humakin nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus Preventiimin Taloustutkimuksella  helmikuussa 2017 teettämästä selvityksestä   Kyselyyn vastasi 704 nuorta aikuista.

—Tämä ryhmä jää helposti nuorisotyön ja ehkäisevän päihdetyön laitamille, perustelee selvityksen tarvetta Humakin asiantuntija Elsi Vuohelainen Preventiimistä. Hän nostaa esille neljä keskeistä huomiota  tutkimustuloksista.

Päihteet ovat osa nuorten aikuisten vapaa-aikaa

Valtaosa kyselyyn vastanneista nuorista aikuisista koki, että heidän omalla lähialueellaan on täysin tai jokseenkin riittävästi mahdollisuuksia vapaa-ajanviettoon. Vastaajat kaipaavat vapaa-aikansa täytteeksi liikuntaa, harrasteryhmiä, päihteettömiä oleskelutiloja ja erilaisia tapahtumia. Toisaalta  myös päihteet, siinä missä esimerkiksi liikunta, kuuluvat tutkimuksen mukaan osaksi nuorten vapaa-aikaa. Tätä mieltä oli reilusti yli puolet vastanneista. Lisäksi vastaajista useampi kuin joka neljäs käyttää päihteitä kerran viikossa tai useammin ja baarit nousevat korkealle mieluisissa vapaa-ajanviettomahdollisuuksissa.

—Nuorten aikuisten päihteiden käyttö ei siis ehkä niinkään liity siihen, että tarjolla ei olisi muuta mieluisaa tekemistä, vaan päihteiden käyttö näyttäytyy luontevana osana heidän arkeaan, eikä sen roolia välttämättä edes koeta tarpeelliseksi kyseenalaistaa, toteaa Vuohelainen.

Ympäristö ja vanhemmat vaikuttavat nuorten aikuisten päihdeasenteisiin

Tutkimukseen vastanneista lähes 80 prosenttia oli sitä mieltä, että ympäristö (esimerkiksi vallitsevat asenteet, media, kaverit) ohjaa nuoria aikuisia päihteiden pariin. Yhtä usea uskoo omilta vanhemmilta saadun mallin vaikuttavan päihteiden käyttöön.

Elsi Vuohelaisen mukaan tämä kertoo siitä, että päihdeasenteet eivät ole vain jokaisen oma asia. Vallitseva melko päihdemyönteinen kulttuuri piirtää kuvaa elämästä, johon päihteet kuuluvat luontevasti. On ammattilaisten ja kasvattajien tehtävä miettiä, miten tähän voitaisiin vaikuttaa.

Päihteitä käytetään päihtymistarkoituksessa

Valtaosa vastaajista totesi nuorten aikuisten päihteidenkäytön olevan päihtymishakuista ja lähes 40 prosenttia vastaajista sanoo, ettei päihteitä osata tässä ikäryhmässä käyttää kohtuudella. Samalla noin puolet nuorista aikuisista on huolissaan omasta tai jonkun läheisen päihteiden käytöstä.

—Ei siis voida sanoa, että päihteiden käyttö on nuorilla aikuisilla täysin huoletonta ja kevyttä, toteaa Vuohelainen ja jatkaa:  Kenties on syytä pohtia keinoja, miten täysi-ikäisyyden saavuttaneiden nuorten kanssa keskusteltaisiin siitä, miten päihteitä voidaan käyttää kohtuullisesti ja lähteä haastamaan heidän kanssaan humalan paikkaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Preventiimi Nuori2017
Preventiimi Nuori2017 -tapahtumassa: Helena Sipiläinen, Heidi Odell, Noora Paakki ja Elsi Vuohelainen

Nuoret aikuiset haluavat puhua päihteistä

Nuorten aikuisten päihdeasenteisiin voidaan vielä vaikuttaa. Ehkäisevän päihdetyön tulisi näinollen jatkua täysikäisyyden jälkeen. Näin ajattelee noin puolet kyselyyn vastanneista nuorista aikuisista. He haluaisivat  keskustella päihteistä nykyistä enemmän.

Näiden tulosten rinnalla on ikävää huomata, että vastaajista vain 35 prosenttia kertoi törmänneensä päihdekasvatukseen tai -valistukseen täytettyään 18 vuotta, toteaa Vuohelainen. Hänen mukaansa tarvitaan keskustelua päihteiden vaikutuksesta nuorten aikuisten eri elämänalueisiin, päihdehaitoista ja niiden minimoimisesta sekä siitä, mistä saa apua tarvittaessa. Päihteistä tulisi puhua jokaisen nuoren aikuisen kanssa – ei vain sellaisten, joiden päihteiden käyttö jo herättää huolta. Näitä keskusteluja voidaan käydä oppilaitoksissa, terveydenhuollossa, vapaa-ajan palveluissa ja vaikka sosiaalisessa mediassa. Niiden ei tarvitse olla vakavia eikä päihteitä käyttäviä syyllistäviä, vaan nuorten aikuisten omia näkökantoja huomioivia, yhdessäoloon perustuvia keskusteluhetkiä.
—Tärkeintä on, että näitä keskusteluita käydään, eikä vain lakaista aihetta maton alle ajatellen, että täysi-ikäiset jo tietävät mitä tekevät, muistuttaa Vuohelainen.

Tietoa ja tukea nuoria aikuisia kohtaaville ammattilaisille

Ei riitä, että tiedetään mistä ja miksi nuorten aikuisten kanssa pitää puhua. Ammattilaiset kaipaavat vastauksia myös kysymykseen miten.

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskuksen Preventiimin keräämien tietojen mukaan monet ammattilaiset kokevat epävarmuutta siinä, missä ja miten nuorten aikuisten ryhmää tulisi kohdata alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön liittyvissä asioiissa.

Preventiimi on tehnyt tämän työn tueksi materiaalia: Kysy nuorelta aikuiselta

Lisätietoa tutkimuksesta ja sen aihepiiristä saa Preventiimin asiantuntija Elsi Vuohelaiselta, elsi.vuohelainen@humak.fi tai 020 7621 404.

Preventiimin kohderyhmä ovat  nuorisoalan ammattilaiset kunnista, järjestöistä, oppilaitoksista ja seurakunnista, ehkäisevää päihdetyötä suunnittelevat ja kehittävät tahot sekä kaikki aiheesta kiinnostuneet ammatilliset toimijat.

Preventiimiä hallinnoi Humak, joka on merkittävä kouluttaja nuorisoalalla. Preventimi on  mukana myös Humakin yhteisöpedagogiopiskelijoiden tutkinto-opetuksessa, ja voimme näin vahvistaa myös tulevien nuorisoalan toimijoiden osaamista ehkäisevässä päihdetyössä.

 

Teksti perustuu Preventiimin tiedotteeseen.

Kuva sivun ylälaidassa: pixabay, cc