Kollegat osallistuivat paikan päällä Jyväskylässä Hanna Laitisen väitöstilaisuuteen

-Valtakunnalliset nuorisojärjestöt yhdistävät toiminnassaan monenlaisia logiikoita, joista vain osa eroaa julkishallinnon tai yritysten käyttämistä, toteaa Humakin järjestö- ja nuorisotyön yliopettaja Hanna Laitinen väitöskirjassaan, joka tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa marraskuun alussa.

Hanna Laitinen haluaa tutkimuksellaan herättää nuorisojärjestöissä halun tutkia omaa toimintaansa. Häntä kiinnosti se, miten valtakunnalliset nuorisojärjestöt määrittelevät itsensä osana muuttuvaa kolmatta sektoria ja nuorisotyön kenttää.

Tutkimuksensa aineistona Laitinen käytti valtakunnallisille nuorisojärjestöille tekemänsä kyselyn tuloksia, järjestöjen nettisivuja ja toimintakertomuksia sekä järjestöjohtajien haastatteluja.

Järjestöjen muuttuneet toimintalogiikat

Laitinen erittelee tutkimuksessaan kuusi institutionaalista logiikkaa, jotka näkyvät siinä, kuinka nuorisojärjestöt itse määrittelevät toimintaansa.

Valtiologiikan, markkinalogiikan ja ammattikunnan logiikan juuret ovat järjestöjen ja kolmannen sektorin ulkopuolella ja niiden mukaisesta toiminnasta ollaan ensisijaisesti vastuussa järjestön ulkopuolelle.

Yhteisölogiikka, demokratialogiikka sekä aate- ja altruismilogiikka ovat puolestaan pitkälti kolmannen sektorin määriteltävissä ja kohdistavat vastuun järjestöjen sisälle päin.

Tämä tarkoittaa, että yhä useampien järjestöjen taustalla vaikuttavat erilaisten toimintalogiikkojen yhdistelmät. Järjestöjen erityslaadun kannalta on olennaista, mitkä ovat määrääviä.

Kansalaisjärjestöjen hybridisaatio

-Suomalaisessa yhteiskunnassa järjestöjen ja julkisen sektorin suhde on aina ollut läheinen. Nuorisojärjestöt pääsevät vaikuttamaan esim. lapsi- ja nuorisopoliittisiin ohjelmiin.

Nyt kansalaisjärjestöissä on nähtävissä yleinen kansainvälinen kehitys, jossa järjestöt omaksuvat tehtäviä ja toimintatapoja julkiselta ja yksityiseltä sektorilta eli muuttuvat hybrideiksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi lisääntynyttä ammattimaisuutta ja markkina-orientaatiota, joiden avulla voidaan lisätä toiminnan vaikuttavuutta ja tuoda uusia ideoita.

-Tehokkuusajattelun painottamisella on Laitisen mukaan kuitenkin riskinsä.  Vaarana on, että järjestöjen erityislaatu kansalaisten omina yhteenliittyminä katoaa.

Yhteisöpedagogien laaja ammatti-identiteetti

Järjestökentän muutos näkyy myös Humakin opetuksessa. Yrittäjyys ja tuotteistaminen ovat aiempaa enemmän esillä järjestö- ja nuorisotyön uudessa opetussuunnitelmassa.

Hanna Laitisen mielestä koulutuksessa tulee huomioida erityisesti yhteisöpedagogin ammatti-identiteetin ytimessä oleva osaaminen.  Tällaiseen kuuluu esimerkiksi yhteisöjen rakentaminen ja kehittäminen, nuorten osallistumisen sekä demokraattisen vaikuttamisen edistäminen.

-Meidän erityisosaamistamme on se, että voimme tuottaa järjestöihin työntekijöitä, jotka osaavat ottaa huomioon kaupallisen rinnalla myös yhteisöllisen näkökulman, toteaa Laitinen.

Järjestötyön käytännön ja teorian osaaja

-Olen lukioajoista lähtien ollut järjestöihminen, Hanna Laitinen kertoo. –Jo 1980-luvulla olin perustamassa Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton paikallisosastoa kotipaikkakunnalleni. 1990-luvulla olin töissä Luonto-liiton Espoon aluejärjestössä, Kansainvälisessä vapaaehtoistyössä (KVT) ja Kepassa. Minulla on kokemusta hallitustyöskentelystä, ja olen toiminut mm. kuukausipalkkaisena työntekijänä ja toimeksiantoja tekevänä freelancerina. Viime vuosina olen osallistunut myös vapaaehtoistyöhön.

Humak on ollut Hanna Laitisen työpaikka vuodesta 2002.  Suurimman osan 2000-luvusta Laitinen on työskennellyt nimenomaan järjestötyöhön erikoistuvien yhteisöpedagogiopiskelijoiden (AMK ja YAMK) opettajana.

Väitöstilaisuudessa käytiin korkeatasoista, vuovaikutteista keskustelua. Puhuttiin oikeista asioista. Tuli kunnioitettu olo.” (Hanna Laitinen)

Hanna Laitinen

 

Sivun ylälaidan kuvassa Hanna ja kannustavat kollegat Helsingin Humakista: Pia Lundbom (vas.), Ruut Kaukinen, Kim Lindblad, Eeva Sinisalo-Juha ja Antti Pelttari. Paikalla oli myös iso joukko Jyväskylän yksikön kollegoita,

Kuvat: Päivi Timonen ja Maarit Honkonen-Seppälä

 

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 31, Jyväskylä 2018, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7586-9 (PDF). Se on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7586-9.