Jyväskylän kampus ja TKI-keskus ovat #Syrjinnästävapaa alue Liittyviä tiedostoja

Liittyvää sisältöä

Linkkejä:

Nuorisotyö-lehti Twitterissä

Nuorisotyö-lehden merkkivuosi huipentuu lokakuun 21. päivänä  juhlaseminariin, jossa aiheina ovat ajankohtaiset teemat nuorten asema työmarkkinoilla ja  nuorisopolitiikan mahdollisuudet vastata Eurooppaan suuntautuvaan muuttovirtaan ja nuorten radikalisoitumisen haasteisiin.

—Haluan kaikkien humakilaisten puolesta onnitella 70-vuotiasta Nuorisotyö-lehteä, sanoo rehtori Tapio Huttula. —Valtakunnallinen Humak on suurin nuorisotyö- ja järjestöalan kouluttaja. Siksi on luonnollista, että teemme tiivistä valtakunnallista yhteistyötä nuorisoalan tärkeimpien toimijoiden, Allianssin ja Nuorisotyö-lehden kanssa. Näin on ollut koko historiamme ajan.

—Nuoriso- ja järjestötyö on jatkossakin yksi Humakin strategisista osaamisalueista. Siksi nuorten ja nuorisotyön äänenkannattaja on tärkeä yhteistyökumppani alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa sekä koulutuksessa, toteaa  Huttula.

Koko Suomi näkyy lehden sivuilla

Lukuisat humakilaiset ovat toimitusneuvoston jäseninä osallistuneet Nuorisotyölehden tekemiseen ja kehittämiseen. Se on keskeinen kanava, jonka avulla yhteys ja verkostot alan työelämään säilyvät ja ajankohtaiset teemat välittyvät myös opiskelijoille. Toimitusneuvostossa on Humakin lisäksi edustajia mm. Nuorisotutkimusseurasta, alan järjestö- ja kunnallisista toimijoista sekä lehden toimitussihteeri että päätoimittaja, Allianssin viestintäjohtaja. Tällä hetkellä Humakista toimitusneuvostossa ovat lehtori Sirpa Ali-Melkkilä ja yliopettaja Johanna Kuivakangas.

Vuodesta 2012 toimitusneuvostossa ollut Johanna Kuivakangas kirjoittaa säännöllisesti lehteen. Hänen juttujaan ilmestyy joka lehdessä.

–Juttuni käsittelevät ajankohtaisia nuorisotyön teemoja ja teen mielelläni myös henkilökuvia, kertoo Johanna ja jatkaa, että lehti on hänelle tuttu jo 1980-luvun lopulta, kun hän toimi vapaa-aikasihteerinä pienessä kunnassa. —Arvostan sitä, että lehti ei keskity pelkästään pääkaupunkiseudun tapahtumiin vaan seuraa koko Suomen kenttää. Tykkään jutuista, jotssa maistuu arki, Johanna kertoo.

Kuivakankaan mukaan Nuorisotyölehti ja sen eteen tehty työ on hyvä esimerkki nuorisotyöalan vapaaehtoistyöstä. Esimerkiksi meille humakilaisille lehti tarjoaa puitteet ajankohtaiselle keskustelulle ja yhden tärkeän foorumin julkaisuillemme.

—Keskeinen foorumi, luettu, yhteiskunnallisen keskustelun paikka, siinä julkaistaan myös opiskelijoiden kirjoittamia juttuja, luonnehtii Kuivakangas lehteä ja sen saamaa palautetta —Se on hyvin säilyttänyt ajankohtaisuutensa myös visuaalisesti, se seuraa aikaansa, ja käytän sitä opetuksessa kaiken aikaa. Ulkoasua on kehitetty, kuviin, piirroksiin, kuvitukseen satsataan. Lukijapalaute on postiivista, erityisesti henkilöjuttuja kiitellään, samoin nuorten näkökulmaa.

Onnitteluun on aihetta

Humakin lehtori, verkkopedagogi Päivi Timonen kertoo, että Nuorisotyölehti on seurannut hänen rinnallaan koko hänen ammattiuransa ajan.

—Oma erikoisalani digitaalinen nuorisotyö, verkkonuorisotyö on saanut kiitettävästi tilaa lehden sivuilla. Kun haluan viestiä kehityksestä tällä rintamalla ammattilaisille, käytössäni on luotettava ja tinkimätön media, Timonen kiittää.

Lehtori Pia Lundbom,  joka on toiminut aikaisemmin Nuorisotyö-lehden toimituskunnan jäsenenä kiittää sitä, että lehteä on tehty innolla ja antaumuksella. —Lehti tavoittaa hyvin eri puolella Suomea toimivia nuorisoalan ammattilaisia. Jutuissa näkyy nuorisotyön tekeminen niin pohjoisessa kuin etelessä, Lundbom kertoo lehden merkityksestä.

Yliopettaja Merja Kylmäkoski korostaa lehden merkitystä opetustyön kannalta. —Nuorisotyölehti on ammattilehti, joka kuluu myös opiskelijoiden käsissä. Se tuottaa sosialisaatiota ammattialaan. Sitä lukien kasvetaan nuorisotyöntekijäksi, Kylmäkoskii tiivistää lehden ammatillisesta merkityksestä ja onittelee:

—On syytä onnitella Nuorisotyö-lehteä, koska lehti on ainutlaatuinen ja antaumuksellinen – koska se on olemassa!

Matkalle kohti sataa – Nuorisotyö vuonna 2030

Juhlaseminaarissa keskustelevat nuorisotyön tulevaisuudesta Espoon Nuorisopalvelujen päällikkö Merja Nordling, suunnittelija Merja Hovi Helsingin kaupungin Nuorisoasiainkeskuksesta sekä Nuorisotyö-lehden toimitusneuvoston nykyjäsenet Johanna Kuivakangas ja Seppo Körkkö. Keskustelun vetää Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja Leena Suurpää.

@nuorisotyo70v
Facebookissa

Kuvassa Humakin Jyväskylän yksikön opiskelijoita #Hupparikansanpuolella Nuorisotyöviikolla lokakuussa 2016. Kuvaaja: Riikka Kärkkäinen