Hannu Sirkkilä

Future in Our Hands —seminaarin kolmantena päivänä keskusteltiin pedagogiikasta. Yliopettaja Hannu Sirkkilä esitteli kansainväliselle seminaarijoukolle Humakissa kaksi vuotta käytössä ollutta valmennuspedagogiikkaa, jota hän on kollegoidensa kanssa ollut mukana kehittämässä. Valmennuspedagogiikka on käytössä kaikissa Humakin koulutusohjelmissa.

Monivuotinen prosessi

Opetussuunnitelman valmisteluun, pilotointiin ja käyttöön ottoon menee useampi vuosi. Nykyisen valmennuspedagogiikan mukaisen opetussuunnitelman luominen alkoi mallintamalla ulkomaisten ja kotimaisten korkeakoulujen opetusmenetelmiä ja luomalla näistä saatujen vaikutteiden mukaan Humakille soveltuva uudenlainen malli.

Pedagogiikkaa käytiin läpi vuoteen 2013 saakka erilaisissa harjoittelu- ja suunnitteluprojekteissa ja sitä pilotoitiin syksyllä 2013 opiskelunsa alkaneilla opiskelijoilla. Henkilöstöä on koulutettu aivan näihin päiviin saakka ja mallia kehitetään edelleen opiskelijoilta, henkilökunnalta ja työelämäkumppaneilta saadun palautteen perusteella.

Hannu Sirkkilä
Yliopettaja Hannu Sirkkilä muistuttaa, että valmentajuusmallia kehitetään edelleen käyttäjiltä saadun palautteen perusteella. Kuva: Aliisa Piirla.

—Valmennuspedagogiikan avulla kannustamme opiskelijoita olemaan aktiivisia, vastuuntuntoisia ja itsenäisiä. Tärkeää on myös kyky toimia erilaisissa ryhmissä. Lehtoreiden roolina on toimia mentoreina ja valmentajina, Sirkkilä kuvaa. Hänen mukaansa tärkeitä kompetensseja valmennusmallissa ovat verkostoituminen, ryhmätyöskentelytaidot, suunnitelmallisuus sekä kansainvälisyys. —Näitä opetellaan esimerkiksi työharjoitteluissa, projektityöskentelyssä sekä työelämässä, Sirkkilä sanoo.

Oppimistuloksia ja oppimista arvioidaan eri tavoin. Arviointimuotoja ovat esimerkiksi erilaiset esitykset, raportit, ryhmätehtävät sekä välinäytöt.

Ruusuja ja risuja

Valmennuspedagogian teorian esittelemisen jälkeen seminaarissa annettiin tilaa opiskelijoiden ja lehtoreiden näkemykselle mallin toimivuudesta opetuksessa. Valmennusmallissa oli sekä hyviä puolia, mutta  kehitettävääkin löytyi. Opiskelijat kokivat hankalaksi aikataulujensa suunnittelun ja opintoihin avun saaminen oli joskus vaikeaa,

Kulttuurituotannon lehtori Jari Hoffrén kertoi omista kokemuksistaan valmennuspedagogiikasta. Hoffrén painotti kärsivällisyyttä, sillä valmennuspedagogiikka on vielä tuore menetelmä. –Opiskelijoilla on enemmän voimavaroja kuin monet lehtorit olettavat ja tästä syystä valmennus vaatii vielä kehittämistä, Hoffrén muistutti ja tiivisti kaksituntisen valmennuspedagogiikka-session yhteen lauseeseen: -”Tiedämme, mitä emme vielä tiedä.”

Artikkelista

Teksti: Elli Hokkanen. Kuvat: Aliisa Piirla. Tämä artikkelin synty on esimerkki Humakin valmennuspedagogiikasta. Sen ovat kirjoittaneet Humakin opiskelijat ja sen on editoinut verkkoon julkaistavaksi Jarmo Röksä. Matkan varrella opiskelijoita on valmentanut lehtori Annamari Maukonen ja osa valmennusprosessia on lähetetyn jutun ja julkaistun jutun välisten erojen analysointi. Myös toimeksiantaja antaa palautteen tehdystä työstä.