Muistipeli osana opetusta

-Kielen oppiminen on lopulta asennekysymys ja tahdon asia, korostaa Humakin kieltenopettaja Eeva Pekanheimo. Samaa mieltä on Humakista valmistunut kaksikielinen yhteisöpedagogogi Sanna Sarkanen -Pitää vaan olla rohkea ja uskaltaa käyttää kieltä ja uskaltaa kohdata ihmisiä. Siitähän Humakin ammateissa on kyse.

Toiminnallisuus on vahvasti läsnä Eevan ruotsin ja englannin tunneilla Humakin Turun yksikössä. Myös Sanna arvostaa Kim Lindbladin käytännön kielitaitoa korostavaa ruotsin opetusta Nurmijärvellä. Sitä hän voi suositella kaikille, yhtä hyvin suomen- kuin ruotsinkielisille.

-Usein tuntuu siltä, että ammattikorkeakoulun tulevat opiskelijat eivät tiedosta sitä, että ruotsin kieli on pakollinen osa korkeakoulututkintoa, vaikka sitä ei ole pakko kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. -Kannattaa hyödyntää Humakissa tärjolla oleva käytännönläheinen kieliopetus, kehottaa Pekanheimo.

-Ruotsin kieli tulee näkymään Humakissa entistä vahvemmin, nyt kun ruotsinkielinen yhteisöpedagogikoulutus on ajettu alas. Se tuo ruotsinkieliset yhteisöpedagogien harjoittelupaikat suomeksi tutkintonsa suorittaneiden syliin ja avaa tien myös alan ruotsinkielisille työmarkkinoille.Alan suurimpana kouluttajana Humak tuntee vastuunsa kaksikielisten ammattilaisten koulutuksesta.

Käytännönläheinen opetus rakentaa ammattisanastoa

-En luonnehdi itseäni suomenruotsalaisena vaan kaksikielisenä. Isä on ruotsinkielinen ja äiti puhuu sekä suomea että ruotsia, kertoo Sanna. -Olen käynyt kouluni suomeksi vahvasti ruotsinkielisellä paikkakunnalla Tammisaaressa. Aloitin ruotsin opiskelun jo ykkösellä äidinkielenomaisessa ryhmässä. Tavanomaisen kieliopin opetuksen ohella tunneilla puhuttiin  paljon ja tehtiin projekteja.

-Olen aina pitänyt ruotsin kielen lippua korkealla ja puhunut sen puolesta, että ruotsin osaaminen on hyvä juttu. Kun aloitin järjestö- ja nuorisotyön opinnot Humakissa Nurmijärvellä,  halusin ehdottomasti oppia lisää alalla tarvittavaa ammattisanastoa ruotsiksi, koska sitä osaamista minulla ei ollut, ja kaksikielisenä tulisin tarvitsemaaan sitä.En mennyt siitä missä aita on matalin, vaan opiskelin molemmat yhteistöpedagogitutkintoon kuuluvat ruotsin kurssit. Sanna  valmistui yhteisöpedagogiksi (AMK) normiajassa 3,5 vuodessa.

Harjoittelu ruotsin- tai kaksikielisessä työpaikassa

Hyvä tapa vahvistaa ruotsin taitoaan on valita kaksikielinen tai ruotsinkielinen harjoittelupaikka Suomesta tai Pohjoismaissa.

-Kun pohdin suuntautumistani, tein ensimmäiset harjoitteluni kiinnostukseni mukaan etsivässä nuorisotyössä ja nuorten työpajatoiminnassa Hyvinkäällä. Halusin kuitenkin päästä kokeilemaan, millaista työskentely on ruotsinkielisessä työpaikassa, ja erityisesti pystyisinkö tekemään työtä ruotsin kielellä täyspäiväisesti. Tein sitten ruotsiksi viimeisen syventävänä harjoitteluni TjejVillanissa, nykyisessä työpaikassani, kertoo Sanna.

Barnavårdsföreningenin TjejVillan ylläpitää avointa tyttötoimintaa ruotsinkielisille tytöille. ja heille jotka identifioivat itsensä tytöksi. Työkielenä on ruotsi, mutta meillä on ollut suomenkielisiäkin tyttöjä toiminnassa mukana. Kauniaisissa sijaitseva vanha puutalo on avoinna 10-18 -vuotiaille tytöille keskiviikkoisin ja perjantaisin. Toiminta on vapamuotoista; pelataan, askarrellaan, maalataan ja hengaillaan kavereiden kanssa. Kaikki on maksutonta. On ruuanlaittoa, leiritoimintaa, workshoppeja, teemapäiviä.  TjejVillan on laajentunut Helsingin keskustaan Forumiin, missä kohderyhmänä ovat 13-18 -vuotiaat.

Ruotsinkielinen harjoittelupaikka vahvistaa kielitaitoa
Kaksikielinen Sanna Sarkanen toimii ohjaajana TjejVillanissa

Mitä etua ruotsin taidosta on ?

Sanna on todennut sen, että työmahdollisuudet lisääntyvät huimasti, kun osaa ruotsia, -Myös suomenkielisissä työpaikoissa ruotsin kieltä pidetään bonuksena. Moneen paikkaan haetaan sekä-että -kielitaitoa. Yhteisöpedagogin ammatti on ihmisläheinen. Ammatissa  on etua siitä, kun pystyy kohtaamaan nuoria ja olemaan kanssakäymisessä heidän kanssaan heidän omalla äidinkielellään. Ruotsi on turvakieli monelle jotka tulevat TjejVillaan, kertoo Sanna- se luo turvallisen ympäristön, jossa he voivat olla omia itsejään.

Saimme opiskella turvallisessa ympäristössä, jossa annettiin tilaa

Turvallinen miljöö kannusti meitä ruotsin opiskelussa, toteaa Sanna. Se oli Humakissa Nurmijärvellä käytännönläheistä. Lehtori Kim Lindbladin opetuksessa kieliopin opiskelu ja puhuminen lomittuivat hienosti. Meitä tsempattiin puhumaan ruotsia ja käyttämään ammattisanastoa. Luokkahuoneessa vallitsi hyvä ilmapiiri, saimme opiskella turvallisessa ympäristössä, jossa annettiin tila.

-Opiskelijakaverit olivat tosi rohkeita. kun uskalsivat puhua ruotsia, iloitsee Sanna. – Ruotsi koetaan hankalaksi. Tämän ajattelun juuret lähtevät jo peruskoulusta, sillä siellä piti osata kieliopillisesti täysin oikein muodostamaan lauseita. Kytemään jäi pelko käyttää ruotsin kieltä. Pitää olla motivoitunut, jos opiskelee ruotsia.

-Tärkeintä on se että uskaltaa käyttää ruotsin kieltä eri ihmisten kanssa ja jaksaa yrittää, sillä sitä tulee varmasti ymmärretyksi. Pitää olla rohkea ja uskaltaa käyttää kieltä vaikka olisikin epävarma. Hienoa, kun pystyy kohtaamaan ihmisiä eri kielillä.

Asenne ratkaisee

Lehtori Eeva Pekanheimon mielesti ruotsin kielen opiskeluun Humakissa motivoi opiskelijan ymmärrys siitä, että kieltä tarvitaan tulevissa töissä ja että kielitaito tuo lisää työmahdollisuuksia – ja toki muitakin mahdollisuuksia elämään.

-Monipuoliset opetusmenetelmät, avoin ja iloinen ilmapiiri ja mahdollisuus vaikuttaa kieliopintojen sisältöihin ja menetelmiin varmasti auttavat opiskelijoita, kuten myös ammattiin ja opintoihin läheisesti liittyvät tehtävänannot.

Sen sisäistäminen, että kielen oppiminen on lopulta asennekysymys ja tahdon asia, auttaa monia opiskelijoita.

Kieliopintojen integrointi muuhun opetukseen

Kielten opetuksen ei tulisi olla oma saarekkeensa, vaan sitä tulisi  opiskella opetussisältöön liittyen, korostaa englannin ja ruotsin opettaja Eeva Pekanheimo. -Tämä ei tarkoita sitä, että kielten opettaja ottaisi vastuulleen substanssin opetusta tai että substanssilehtori joutuisi opettamaan kieliä, vaan sitä, että kielten opetus tukee ja palvelee sisällön oppimista, kulkee sen kanssa käsi kädessä.

-Jos opiskelijat käyvät läpi esim. ihmisoikeusasioita tai oman työnsä arvopohjaa, on kovin luontevaa käydä tämän rinnalla vastaavia teemoja ja terminologiaa kieltenopetuksessa. Uskon ja toivon järjestelyn olevan kaikille osapuolille win-win -tilanne.

ruotsin kielen opetus on myös tutustumista kulttuuriin
Svensk kultur – ruotsin opiskelijat tutustuvat ruotsalaiseen kulttuuriin

Omaa opetustani olen koettanut hioa jatkuvasti toiminnallisemmaksi  ja tehdä pieniä uudistuksia opiskelijoiden reaktioiden ja palautteen pohjalta, kertoo Eeva Pekanheimo ja esittelee käyttämiään menetelmiä.

Opiskelijapalautteissa tämä on saanut kiitosta.

Voitaisiinko laulaa?

-Valmentavalle ruotsin kurssille olen ottanut vahvasti musiikin mukaan, koska melodian ja rytmin mukaan ottaminen vieraan kielen pariin auttaa muistamaan sekä sanoja että rakenteita, myös helpottaa ääntämistä. Joskus opiskelijat sitten ammatillisillakin kursseilla esittävän toiveen: ”Voitaisiinko laulaa?”

Liikettä oppimiseen

-Toiminnallisuus tuo opetukseen liikettä: mm. pari- ja ryhmäkeskustelut tehdään seisten tai kävellen, ja sään salliessa mennään ulos kertaamaan sanastoa tai taivutuksia vaikkapa juoksuviestin keinoin.

-Liike vilkastuttaa aivoverenkiertoa, virkistää ja edistää oppimistuloksia – tutkitusti. Lisäksi kursseilla pelataan: kun ryhmässä on ensin esim. luettu jokin ammattialan ilmiöön liittyvä teksti, sen sanastoa painetaan mieliin vaikkapa muisti- tai dominopelin keinoin.

Tapahtumatuotantoa ruotsiksi

-Ruotsin kielen parin opintopisteen ammatilliset kurssit olen sitonut kurssin lopputapahtuman ympärille. Kurssien ajankohdasta johtuen opiskelijat ovat halunneet tämän lopputapahtuman olevan pikkujoulut. Tätä lopputapahtumaa suunnitellaan pitkin kurssia ja juhlat pidetään välittömästi kurssin tentin jälkeen.-

-Kurssi aloitetaan järjestäytymiskokouksella, jonka yhteydessä saatetaan myös miettiä suomalaisen ja ruotsalaisen kokous- ja muunkin kulttuurin eroja. Tämän jälkeen opiskelijat pitävät pienryhmissä (eli juhlatoimikunnissa) valmistellun kokouksen asiakirjoineen, jonka he videoivat.

Juhlapuhe på svenska

Suulliset esitykset on helppo ottaa osaksi joko tapahtuman suunnittelua tai pikkujoulujuhlan juhlapuheiksi tai esityksiksi, ja esimerkiksi kulttuurituotannon opiskelijoilla tapahtumatuotantoon liittyvä perussanasto tulee tutuksi. Ruotsin kurssin pikkujoulujuhlissa opetellaan myös tavoille: pohjoismainen maljannosto- ja lauluperinne tulevat tutuiksi. Pikkujoulujen järjestämisen ympärille on ollut hyvä yhdistää muita kurssitehtäviä.

Opastettu kierros Åbo Svenska Teaternissa

Syventävillä ammatillisen ruotsin kursseilla kulttuurituotannon opiskelijoiden kanssa on tullut jo perinteeksi käydä ruotsinkielisellä opastetulla kierroksella Åbo Svenska Teaterissa. Kierroksen on pitänyt Yrkeshögskolan Novialta valmistunut, Åbo Svenska Teaterissa jo vuosia työskennellyt kulttuurituottaja Ida Ridberg.

Ruotsin kieli on työelämässä ei vain hyvä lisä vaan huisin paljon enemmän

Yhteisöpedagogiikan monimuoto-opiskelijat, ts. aikuiset, jotka ovat jo vuosia olleet alalla, kertovat yksi toisensa jälkeen kokemuksiaan ruotsin kielen tarpeellisuudesta työssä: heidän mukaansa tilanteisiin, jossa ruotsia tarvitsee, törmää jatkuvasti.

Ruotsin kieltä osaaville tulkeille riittää töitä – ruotsi tulkkauskielenä parantaa asemia tulkkien työmarkkinoilla; mm. ruotsia taitavista kirjoitustulkeista on jatkuva pula. Oma lukunsa ovat suomenruotsalaiset viittomakieliset: heidän tilanteeseensa valoa tuo tällä hetkellä Humakin Livs II -hanke. Kulttuurituotannon puolella on itsestään selvää, että pohjoismaisen kielen taito moninkertaistaa työmahdollisuudet.

 Opiskelijaryhmä tutustuu Osloon joulukuussa

Jokavuotisilla matkoilla muihin Pohjoismaihin 2.-4. vuosikurssin opiskelijat tutustuvat oman alan kohteisiin (esim. koulutus / yhdistykset / yritykset / instituutiot) ja opitaan yhdessä paikallista kieltä ja kulttuuria.

Sivun ylälaidan kuvassa Eeva Pekanheimon opiskelijoita opettelemassa ruotsin sanoja muistipelin avulla: Kun teksti on kertaalleen käyty läpi oman ryhmän kanssa ja ymmärretty, siirrytään tankkaamaan sanastoa esim. muisti- tai dominopelin avulla. Kuva on kulttuurituottaja- ja yhteisöpedagogiopiskelijoiden yhteiseltä valmentavan ruotsin kurssillta.

Etusivun nostokuvassa Sanna Sarkanen TjejVillanin ovella toivottamassa tervetulleeksi.