Sivistys, syrjäytyminen ja Sote olivat teemoina pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen ja niiden oppilaskuntien järjestämässä vaaliväittelyssä Helsingissä. Diakin Helsingin kampuksella järjestettyyn tilaisuuteen osallistui ehdokkaita yhdeksästä eduskuntapuolueesta ja yleisöä oli saapunut paikalle reilut sata potentiaalista äänestäjää. Tilaisuuden juonsivat Metropolian opiskelija Hanna Kivimäki (Metkan puheenjohtaja) sekä Jaakko Heinimäki Kirkko ja Kaupunki-median päätoimittaja

Suomessa 60 000 syrjäytynyttä nuorta

Nuorisojärjestöjen kattojärjestön Allianssin mukaan Suomen suurin ongelma on nuorten syrjäytyminen. Juontajat aloittivat tilaisuuden selvittämällä kansanedustajaehdokkaiden tietämystä asiasta.

Ehdokkailta kysyttiin, kuinka monta koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevaa alle 30-vuotiasta nuorta on Suomessa. Arviot liikkuivat 20 000 – 120 000:en välillä. Oikea vastaus on, että Suomessa on 60 000 syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta. Lähimpänä oikeaan osuivat vasemmiston edustajat.

Syrjäytymislääkkeitä kysyttäessä ehdokkaat olivat varsin yhtä mieltä siitä, että syrjäytymisriskissä olevien nuorten tunnistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on olennaista. Maria Ohisalo (vihr.) ja Sari Multala (kok) painottivat neuvolajärjestelmän ja AI:n hyödyntämistä riskitekijöiden tunnistamisessa.

Mika Niikon (per) mukaan seuraavan hallituksen tulisi perustaa kolmannen sektorin kanssa tehtävään yhteistyöhön ja siihen, kuinka ammattikoulureformin myötä opiskelijan mukana siirtyvä koulutusraha voisi siirtyä näiden mukana nuorten kanssa työtä tekeviin järjestöihin.

Eva Biaudet (rkp) esitti mahdollisuutta lähiopetustakuuta, jossa nuorelle taataan turvallisen aikuisen läsnäolo, kun taas Pilvi Torsti (sd.) ehdotti oppivelvollisuusiän  nostamista, jotta kaikilla olisi mahdollisuus koulutukseen.

Työllistämisen esteiden poistaminen tärkeää nuorille

Opiskelijajärjestö Samokin tekemän selvityksen mukaan nuoret ammattiin opiskelevat haluaisivat ensisijaisesti edistää työllistämistä ja vasta sen jälkeen sosiaaliturvaa. Juontajat kysyivät panelisteilta kannanottoja siitä, miten he parantaisivat työllistämistä seuraavassa hallituksessa.

Keskustan ja kokoomuksen edustajat painottivat hallituksen onnistuneen työllistyyslupauksessaan. Hallituskauden aikana on syntynyt 140 000 uutta työpaikkaa. Kaikkosen (kesk.) mukaan korkea työllisyysaste on yhteiskunnan palveluiden rahoituksen kannalta keskeinen tekijä.

Simon Elo (sin) kertoi sinisten kannattavan vastikkeellista perusturvaa ja kiitti hallitusta, jossa itse on ministerinä, siitä, että se on parantanut osatyökykyisten asemaa. Tätä työtä olisi syytä hänen mielestä jatkaa uudessakin eduskunnassa.

Oppositiopuolueet muistuttivat hallituksen tekemistä leikkauksista mm. koulutuksessa. Vihreät haluavat panostaa työllisyyteen investoimalla koulutukseen miljardin, joka sieltä on kuluvalla hallituskaudella leikattu ja poistamalla työnteon kynnyksiä. Lisäksi työn vastaanottamisen kynnyksiä täytyisi purkaa ja työntekijöiden määrää kasvattaa maahanmuuttoa lisäämällä.

Perussuomalaisten ehdokkaan Mika Niikon mukaan hallituksen luomat työpaikat ovat suurelta osin pätkätöitä, joista saatava palkka ei riitä elämiseen.

Myös Paavo Arhinmäki (vas) halusi laskea työn vastaanottamisen kynnystä kehittämällä positiivisen, kannustavan perustulomaisen järjestelmän. Työelämän muutoksen hyväksymisen täytyy olla keskiössä ja rankaisevista karensseista tulisi päästä eroon.

Biaudet (rkp) nosti esiin, ettei kukaan nuori saa jäädä ilman koulutusta ja se on tärkein asia työllisyyden takaamiseksi. Lisäksi hän kiinnittäisi huomiota syrjinnän vähentämiseen ja naisten aseman parantamiseen työmarkkinoilla esimerkiksi perhevapaajärjestelmää uusimalla.

Soten toteutumiseen ei uskottu oppositiossa

Oppositiopuolueiden ehdokkaat olivat varsin yksimielisiä siitä, ettei sote-uudistus tule toteutumaan, mutta että uudistuksen jatkaminen – toisesta näkökulmasta – olisi tärkeää myös ensi vaalikaudella.

Kaikkonen (kesk) ja Elo (sin) muistuttivat, että uudistusta on nyt yritetty 10-15 vuotta siinä onnistumatta ja kävi äänestyksessä nyt miten tahansa, uudistusta tulee jatkaa. Ehdokkaat olivat varsin yksimielisiä siitä, että palveluja oli ohjattava isompiin yksiköihin ja palveluiden turvaaminen tulisi olla keskiössä. Vihreiden Ohisalon mukaan riittävä palvelutaso voidaan taata ainoastaan maakunnille myönnettävällä verotusoikeudella.

Palvelun järjestämisen tavoista yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä oli eroavaisuuksia. Ehdokkaista monet kannattivat hoitajamitoitusta vanhuspalveluiden laadun takaamiseksi.

Koulutusleikkauksia ei luvassa, mikäli ehdokkaisiin on uskominen


Diakin rehtori Tapio Kujala esitteli paneelin vetäjät Hanna Kivimäen ja Jaakko Heinimäen.

Tilaisuus päättyi keskusteluun kolmen edellisen hallituksen aikana tehdyistä koulutusleikkauksista ja ehdokkailta penättiin, oliko uusia leikkauksia tiedossa. Kukaan puolueista ei ilmoittautunut uusien leikkauksien tekijäksi ja kaikki olivat panostamassa koulutukseen tulevalla vaalikaudella.

Vaaliväittelyyn osallistuivat seuraavat ehdokkaat (satunnaisessa järjestyksessä): Sari Multala (kok),  Paavo Arhinmäki (vas.), Simon Elo (sin), Maria Ohisalo (vihr.), Elie El-Khouri (kd), Antti Kaikkonen (kesk), Pilvi Torsti (sd.), Mika Niikko (per), Eva Biaudet (rkp).

Järjestäjinä toimivat tilaisuutta hostanneen Diakin lisäksi, Humak, Metropolia, Arcada, Laurea ja Haaga-Helia opiskelijakuntineen.

Tilaisuus striimattiin ja se on katsottavissa osoitteessa: https://www.facebook.com/diakamk/videos/391364261420189/