Suomen tulevaisuus nojaa korkeaan osaamiseen  

Koko väestön osaamistason nostaminen on asetettava koulutuspoliittisen selonteon suureksi yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi, esittää Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene. Sen rinnalla TKI-toiminta tukee uusien tuotteiden ja palveluiden sekä työpaikkojen syntymistä.  

– “Suomen tulevaisuus nojaa korkeaan osaamiseen”, Arenen puheenjohtaja Mervi Vidgrén muistuttaa koulutuspoliittisen selonteon valmistelijoita.

Suomalaisten osaamisen taso on kääntynyt laskuun tilanteessa, jossa yhä useammat maat panostavat osaamiseen. Nykyisen kehityksen jatkuessa Suomi jää osaamisessa jälkeen kilpailijamaista. Tämä tarkoittaisi vientiin perustuvan talouden ja siten hyvinvoinnin näivettymistä. Pahimmassa skenaariossa Suomeen tehtävät investoinnit ja viennin arvo vähentyvät työllisyyden heikentyessä.

– “Uhkakuvan välttämiseksi Suomi tarvitsee uskottavan strategian, joka nojaa korkeaan osaamiseen ja TKI-toimintaan”, Vidgrén kertaa Arenen perusviestiä. 

Suomen on annettava entistä useammalle nuorelle ja aikuiselle mahdollisuus hankkia korkeampi osaaminen ja koulutus. Korkeakouluvisiossa tavoiteltu 50 prosentin osuus korkeakoulutetuista nuorista aikuisista ei riitä vaan osaamistason nosto on ulotettava koko väestöön.

Työikäisen väestön määrän supistuminen on johtanut krooniseen osaajapulaan. Ennakointitieto, elinkeinoelämän viestit ja työllisyystilastot kertovat kaikki, että Suomi tarvitsee lisää korkeakoulutettuja, joilla on osaamista uudistamaan työelämää.

– “Korkeakoulutukseen kohdistuu merkittävä laajentamisen paine, mikä edellyttää pitkäjänteistä rahoitusta”, Vidgrén summaa. 

Vaikuttavuudesta syntyy oikeutus korkeakoulujen olemassaololle

Arene haluaa selonteossa kuvata korkeakoulutuksen keskeisenä yhteiskunnallisena investointina sen laajojen vaikutusten vuoksi. Samalla on arvioitava korkeakoulujen vaikuttavuutta, ei pelkästään toiminnallisia tuloksia.

– “Korkeakouluja ja muuta koulutusjärjestelmää on arvioitava niiden vaikuttavuuden näkökulmasta”, linjaa Arenen varapuheenjohtaja Jouni Koski. 

Korkeakoulun vaikuttavuus näkyy ihmisten hyvinvointina sekä Suomen kilpailukykynä, kestävyytenä ja vastuullisuutena, jotka perustuvat uuteen osaamiseen ja tietoon. Vaikuttavuutta todentavat uusien työpaikkojen, yritysten, tuotteiden ja toimintatapojen syntyminen sekä liikevaihdon lisääntyminen ja päästöjen vähentyminen.

Mahdollisuuksien antaminen yksilöille oman elämänsä rakentamiseen on toinen keskeinen vaikuttamisen kokonaisuus. Korkeakoulujen ja oppilaitosten on vastattava nykyistä paremmin ihmisten yksilöllisiin osaamisen tarpeisiin ja oppimisen mahdollisuuksiin. Tämä edellyttää nykyistä suurempaa joustavuutta oppimisen mahdollistamisessa, koulutuksessa ja tutkinnoissa.

– “Korkeakoulujen toimintaa voidaan arvioida paljon laajemminkin kuin suoritettuja tutkintoja mittaamalla”, Koski pohtii.  

Esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen suomalaisessa korkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa ei ole ollut laajassa yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Ammattikorkeakoulujen lakiin kirjattuja perustehtäviä ovat koulutus, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä aluekehitys.

Kosken mukaan ammattikorkeakoulun kaikki perustehtävät tähtäävät yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, mistä syntyy oikeutus korkeakoulujen olemassaololle.

– “Suomalaisen koulutusjärjestelmän suuri tehtävä on uudistaa työelämää ja siten koko yhteiskuntaa”.

Koko koulutusjärjestelmän kehittymisen pohjavireen 2020-luvulla luovat digitalisaatio ja kansainvälistyminen. Koronakevään pakotettu digiloikka osoitti, että koulutusta on mahdollista järjestää fyysisistä kampuksista riippumatta. Osaajapulaan tarvitaan merkittävästi nykyistä suurempi määrä asiantuntijoita ja opiskelijoita maan rajojen ulkopuolelta.

Arene evästi koulutuspoliittisen selonteon valmistelua jo tammikuussa 2020 >>

2020-05-27 11:08:54