Ryhmäkuva Livs-hankkeen opiskelijoista. Liittyviä tiedostoja

Liittyvää sisältöä

Linkkejä:

Läs mera om projektet Projektets websida

Humakissa on alkanut kaksi- ja puolivuotinen hanke, joka tähtää suomenruotsalaisen viittomakielen elvyttämiseen koulutusta ja oppimateriaaleja kehittämällä. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama Livs -projekti on osa suomenruotsalaisen viittomakielen pelastusoperaatiota. Suomenruotsalainen viittomakieli on UNESCOn uhanalaiseksi luokittelema kieli, jota käyttää Suomessa ja Ruotsissa toistasataa henkilöä.

Projektiin osallistuvien opiskelijoiden ensimmäinen tapaaminen pidettiin 11- 13.8.2016 Humakin pääkaupunkiseudun TKI-keskuksessa Valkeassa talossa Helsingissä.

Opetusmateriaalia ja asiantuntijaohjaajien koulutusta

Projektin avulla korjataan jo pitkään vallinnutta puutetta pätevistä suomenruotsalaisen viittomakielen tulkeista. Tulkkikoulutusta ei ole voitu aloittaa, koska ei ole ollut tarpeellista materiaalia eikä oppimateriaalia – puhumattakaan kouluttajista. Nyt käynnistyvällä hankkeella lähdetään korjaamaan näitä puutteita ja luomaan perusedellytyksiä suomenruotsalaisen tulkkikoulutuksen aloittamiselle.

Nyt alkaneella koulutuksella vahvistetaan suomenruotsalaisen viittomakielen asemaa kouluttamalla asiantuntijaohjaajia, jotka voivat toimia eri tehtävissä kielen parissa. Tähän mennessä projektissa on tuotettu koulutukseen opetussuunnitelma, materiaalia ja oppimisympäristö, nyt päästään vihdoin aloittamaan itse koulutus. Samalla on tarkoitus tehdä yksityiskohtaisempia kuvauksia suomenruotsalaisen viittomakielen rakenteista ja sanastosta.

Ryhmässä laaja-alaista tietämystä

Etsimme Livs -koulutukseen kieltä ja kulttuuria tuntevia opiskelijoita, kertoo Humakin lehtori Liisa Halkosaari.

Kohderyhmän tavoittamisessa käytettiin Humakin ja Valkean talon toimijoiden yhteistyöverkostoja, ja vierailtiin erilaisissa viittomakieli- ja tulkkausalan tilaisuuksissa puhumassa projektista.

—Saimme kokoon oikein hyvän ja monipuolisen ryhmän, jossa on sekä kuulevia että kuuroja, viittomakielisiä, kaksikielisiä että suomenruotsalaisia. Osallistujien erilaiset taustat ovat meille kouluttajille haaste, mutta samalla se mahdollistaa synergian ja toisiltamme oppimisen. Ryhmässä on paljon erilaista osaamista ja vahvuuksia, joita hyödyntämällä löydämme uusia näkökulmia.

Kuvassa Humakin Livs-hankkeeseen osallistuvat Christina M. Karv ja Brita Peura.
Christina M. Karv ja Brita Peura ovat mukana Livs – hankkeessa, jonka tarkoituksena on elvyttää suomenruotsalaista viittomakieltä.

Suomenruotsalainen viittomakieli identiteetin rakentajana

—Tätä olemme odottaneet, toteavat Livs-projektiin osallistuvat Christina M. Karv ja Brita Peura ensimmäisen tapaamisen väliajalla Valkeassa talossa.

Christina M. Karv on Pohjanmaalta kotoisin oleva suomenruotsalainen tulkkikouluttaja, joka on pitkään asunut Tukholmassa. Hän kertoo, että nyt alkava koulutus on erittäin tervetullut. –Oman kielen kehittäminen on erityisen tärkeätä suomenruotsalaisten kuurojen kulttuurin ja identiteetin vahvistajana. Ruotsissa asuvien suomenruotsalaisten vanhetessa tarvitaan entistä enemmän palveluita omalla äidinkielellä, kertoo Christina. —Ruotsissa meillä suomenruotsalaisilla on oma yhdistys FTF (Förening Teckenspråkiga Finlandssvenskar), jonka jäsenet kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan ja pitämään äidinkieltään elävänä.

Myöskään Nummelassa asuva Brita Peura ei arjessaan käytä äidinkieltään – siksi hän osallistuu säännöllisesti muiden suomenruotsalaisten viittomakielisten tapaamisiin, jotta oma kieli säilyy erikielisessä ympäristössä.  Brita Peura on mukana suomenruotsalaisen viittomakielen kansalaissanakirjan Sign Wikin rakentamisessa.

Luovaa kommunikointia yli kielirajojen

Huomasitko miten monta kieltä meillä oli käytössä? Halkosaari kysyy Peuran ja Karvin haastattelun jälkeen kirjoittajalta. Suomenruotsalaisen viittomakielen tulkin puuttuessa käytössä oli luovaa soveltamista ja neuvottelua kielten merkityksistä – monikielisen ympäristön kasvateille arkipäivän vuorovaikutusta, muille ehkä Baabelin mysteeri.

Kuvat:
Liisa Halkosaari (etusivun nostokuva ja tekstisivun pystykuva)
Jarmo Röksä (tekstisivun ylälaidan ryhmäkuva)