Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt erillisrahoituksen Humanistiselle ammattikorkeakoululle suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkikoulutusta varten. Koulutusprojekti on kaksivuotinen.

Artikeln på svenska, se nedan.

 

Kaksivuotinen suomenruotsalaisen viittomakielen elvytystyshanke toteutetaan yhteistyössä Finlandssvenska Teckenspråkiga rf:n, Kuurojen Liiton ja Helsingin yliopiston kanssa. Samat tahot toteuttivat yhteistyössä 2015–2017  Lev i vårt språk (Livs) -hankkeen, joka oli ensimmäinen valtion tukema toimi suomenruotsalaisen viittomakielen pelastamiseksi (livs.humak.fi).

Nyt alkavassa hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan räätälöity suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkauksen koulutus, selvitetään suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkauksen erityistarpeita ja tulkkien osaamista sekä tuotetaan oppimateriaalia suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkauksen opetukseen.

Koulutus suunnitellaan ja toteutetaan erityisyytensä ja pienen kohderyhmänsä vuoksi yksilöllisesti. Se toteutetaan intensiivisesti ilman pitkiä kesätaukoja vuosina 2018 ja 2019 erillisrahoituksella. Tämän jälkeen opiskelijat integroidaan pääsääntöisesti suomenkieliseen tulkkikoulutukseen.

Uhanalaisen kielen elvytys

Suomessa on lailla tunnustettu kaksi kansallista viittomakieltä: suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Suomenruotsalainen viittomakieli on Unescon kriteerien mukaan vakavasti uhanalainen. On arvioitu, että ilman nopeita ja tehokkaita toimenpiteitä kieli tulee katoamaan lyhyen ajan sisällä.

Suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävien perusoikeudet ovat vaarantuneet kielen uhanalaisen tilanteen johdosta. Koska suomenruotsalaisen viittomakielen tulkkikoulutusta ei ole järjestetty lähes kolmeenkymmeneen vuoteen, on myös tulkkauspalvelun järjestymisessä vakavia puutteita.

Oikeusministeriön selvityksen mukaan tulkkikoulutuksen järjestäminen on kielen aseman parantamisen kannalta keskeinen toimenpide.

Erityishaaste tulkkien osaamiselle on, että heidän tulee toimia käytännössä neljällä työkielellä (suomi, ruotsi, suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli).

Koulutuksen kohderyhmä

Koulutuksen kohderyhmänä ovat ne mahdolliset opiskelijat, jotka hallitsevat jo kaksi näistä kielistä. Lisäksi ruotsin kielen osaamiselle asetetaan erityispaino. Osaa opinnoista (mm. suomenruotsalaisen viittomakielen opintoja) tarjotaan myös muille kiinnostuneille, jotta osaamista saisi mahdollisimman laaja ryhmä.

Livs-projekti

Koulutuksessa käytetään sekä lähi- että etäopintoja. Tolkutbildningen kommer att innehålla både när- och distansstudier.

 Skräddarsydd specialutbildning

Utbildningsprojektet är tvåårigt (2018–2019) och ingår i åtgärderna för revitalisering av det finlandssvenska teckenspråketTolkutbildningen genomförs i samarbete med Finlandssvenska Teckenspråkiga rf, Finlands Dövas Förbund rf och Helsingfors universitet. Dessa samma samarbetsparter var också involverade i projektet Lev i vårt språk (Livs) 2015–2017, som var den första statligt stödda insatsen för att rädda det finlandssvenska teckenspråket (livs.humak.fi).

Inom det nya utbildningsprojektet planeras och verkställs en skräddarsydd finlandssvensk tolkutbildning. Specialbehov av tolkning på finlandssvenskt teckenspråk samt tolkarnas kunskaper utreds och material för undervisning i finlandssvensk teckenspråkstolkning produceras.

Eftersom det är fråga om en specialutbildning och en liten målgrupp, planeras och genomförs utbildningen individuellt.

Den kommer att bli intensiv, utan långa sommarpauser, och förverkligas med särskild finansiering åren 2018 och 2019. Efter det är det meningen att studerandena integreras med den finskspråkiga tolkutbildningen.

Revitalisering av språket

Finland har två i lag erkända nationella teckenspråk, det finska och det finlandssvenska teckenspråket. Enligt Unescos kriterier är det finlandssvenska teckenspråket allvarligt hotat. Man befarar att det utan snabba och effektiva åtgärder skulle försvinna inom en kort tid.

Det finlandssvenska teckenspråkets utsatta läge äventyrar språkbrukarnas grundläggande rättigheter. Eftersom någon tolkutbildning på finlandssvenskt teckenspråk inte har funnits på ca 30 år, finns det också allvarliga brister i ordnandet av svenska tolkningstjänster.

Enligt en utredning som Justitieministeriet har gjort, anser många som kommenterat ärendet att anordnandet av tolkutbildning är en central åtgärd för att förbättra språkets situation.

Arbeta på fyra språk

Tolkarna ställs inför alldeles särskilda utmaningar eftersom de i praktiken borde kunna arbeta på fyra språk, dvs. finska, svenska, finskt teckenspråk och finlandssvenskt teckenspråk.

  • Målgruppen för den nya tolkutbildningen är studerande som redan behärskar två av dessa språk. Särskilt betonas vikten av kunskaper i svenska. En del av studierna (bl.a. i finlandssvenskt teckenspråk) erbjuds också andra intresserade så att en så bred grupp som möjligt ska få kunskaper i ämnet, berättar Liisa Halkosaari lektor på Humak

 

Humakin lehtori Liisa Halkosaari
Humakin lehtori Liisa Halkosaari  on ollut mukana Lev i vårt språk ( livs)–hankkeessa alusta alkaen.

Etusivun kuvassa Eduskuntatalolla: Annika Aalto, Liisa Halkosaari, Magdalena Kintopf-Huuhka och Janne Kankkonen besökte riksdagsledamot Mikaela Nylander i september 2017 för att diskutera återupplivning av finlandssvenskt teckenspråk. Foto: Taina Petäjäinen