Humak ja OsaajaKS-palveluketju järjestivät “Koulutuksella nuori töihin – totta vai turha toive?” -teemalla paneelikeskustelun Porissa SuomiAreenassa nuorten työllistymisestä ja koulutuksesta sekä työllistymisen tulevaisuuden näkymistä. Paneelissa peilattiin myös eri sukupolvien näkemyksiä uran luomisesta, työelämän kokemuksista ja työelämään kohdistuvista odotuksista.
Haaveet, unelmat ja onnellisuus, oman polun rakentaminen, epävarmuustekijät sekä yksilöllisten vahvuuksien huomioiminen keskellä sukupolvien välisiä kokemuseroja työelämästä nousivat esiin nuorten työllistymistä ja koulutusta pohtivassa paneelissa heinäkuussa 2022. Porin Puuvillan kauppakeskus oli täynnä eri-ikäisiä ihmisiä seuraamassa paneelia, jonka tuottivat SuomiAreenalle Humak ja OsaajaKS-palveluketju.
Paneelissa monitaustainen keskusteluryhmä pohti koulutuksen merkitystä ja vaikutusta työllistymiseen sekä mitä haasteita ja mahdollisuuksia työelämä tarjoaa nuorille. Tärkeää on saada nuoret osallistumaan ja tulemaan mukaan erilaiseen toimintaan sekä tutustumaan työelämään jo opintojen aikana.
Nyrkkeilijänäkin tunnettu Elina Gustafsson toi paneeliin oman tarinansa, oman polkunsa haasteet ja toteutuneet tavoitteet. Koulu jäi Elinalta kesken 17-vuotiaana ja oli paineita siitä, mitä kaikkea elämässä pitäisi olla. Hän kuitenkin luotti itseensä ja kannustaa nuoria luottamaan “omaan juttuun ja duuniin”.
Gustafsson peräänkuulutti nuorten vahvuuksien nostamista esiin esimerkiksi koulussa. Lähihoitajan ammatin Elina opiskeli erityisesti vanhempiensa toiveesta, koska jokin ammatti pitää olla. Lähihoitajan töitä hän ei ole tehnyt. Työura on toteutunut muun muassa nyrkkeilijänä.
Töitä Elina on saanut tehdä paljon ja elämän punainen lanka löytyi juuri nyrkkeilystä. Hän halusi näyttää muille omalla tavallaan. Koulunpenkki ja paikallaan istuminen eivät edelleenkään ole Elinalle ominta aluetta. Nyt hän kiertaa mm. kouluja kertomassa omasta tarinastaan.
“Mäkin olen vielä nuori, vaikka täytin jo 30. En tiedä vieläkään mikä musta tulee isona. ” Elina Gustafsson toteaa.
Humakista Yhteisöpedagogi (AMK) -tutkinnosta valmistunut ja nuorisotyöntekijänä toimiva Tiia Laine toi paneelissa esiin arjen kokemuksia nuorisotyöstä ja nuorten tuntemuksista.
Uudistuksia ja päätöksia tehdään, mutta Laineen mukaan on olennaista mitä uudistusten sisällä tapahtuu. Miten päätökset viedään käytäntöön ja toimivatko suunnitellut asiat myös nuorten parissa kentällä.
Tiia peräänkuulutti tarvetta aidosti kuulla nuorisoa ja heidän kanssaan työskenteleviä.
“Ei niinkään toimenpiteet, mitä rakennetaan ole merkittäviä, vaan mitä nuorisotyön kentän sisällä on ja miten asioita voidaan toteuttaa,” Laine toteaa. Käytännön kenttätyön huomioiminen sai yleisöltä raikuvat aplodit.
Kansanedustaja Bella Forsgrén (vihr.) nosti esiin poliittisen päätöksenteon ja päättäjien vastuun sekä vaikutuksen resurssien hankintaan. Kaikilla on hänen mukaansa eri kokoisia haaveita, mutta niiden toteuttaminen vaatii toimia myös päättäjiltä.
Erityisen huolissaan Forsgrén oli nuorten mielenterveydestä ja tarvittavien palvelujen tuottamisesta.
“Miten tuetaan työelämän kynnyksellä olevia nuoria,” Bella Forsgrén pohti paneelissa. Monen muun paneeliin osallistuneen tavoin hän painotti tarvetta saada nuoret osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan.
“Maailma, joka ennen oli työelämässä, sitä ei enää ole,” Forsgrén totesi. Nuorilla on paljon epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat myös perheenperustamiseen.
Humakissa yhteisöpedagogiksi opiskeleva Juho Kurjonen osallistui SuomiAreenalla elämänsä ensimmäiseen paneeliin jännittynein mielin. Hänellä on nuoresta iästään huolimatta ollut jo 11 työsopimusta ja Juho luo uraa myös artistina nimellä Purso.
Juho nosti esiin työnhaun muutosta eri sukupolvien välillä. Työelämässä toimimisessa hän nosti esiin oma-aloitteisuutta ja työmoraalia. Yhteisöpedagogiksi valmistumisen jälkeen Juhon tavoitteissa on esimerkiksi isovelitoiminta, jolla hän työllistäisi niin itsensä kuin muitakin.
“Elämää pitää suorittaa” tuntuu Juhosta olevan vanhemman polven näkemys. Hänen mukaansa moni nuori kuitenkin ajattelee enemmänkin, että “enkö saa oikeasti olla vain onnellinen”.
Yksilölliset työelämän ja koulutuksen polut nousivat esiin Jarkko Pirkkalaisen paneelipuheenvuoroissa. Pirkkalainen on toiminut nyt seitsemän vuotta Jyväskylän yliopistossa, tällä hetkellä kehitysjohtajana. Hän on toiminut omien sanojensa mukaan “uralla, jos toisellakin”, esimerkiksi puolustusvoimissa.
“Ei kannata huolestua. Jokaisen polku rakentuu omista intresseistä. Heti ei tarvitse tietää mihin tehtäviin tulee sijoittumaan”, Pirkkalainen kertoo.
Keskustelussa nousi esiin nuorten mahdollisuus tai toisaalta vaikeudet päästä kiinni niin työelämään kuin opiskelupaikkaan.
“Taitojen vahvistaminen on tärkeää”, Pirkkalainen toteaa. Hän korostaa, että nuorten olisi tärkeää päästä harjoittelemaan esimerkiksi yrityksiin.
“Yhteiskunta menettää aika paljon, kun on vaikea päästä korkeakouluun tai toiselle asteelle”, Pirkkalainen toteaa ja lisää, ettei tämä nykyinen koulutusjärjestelmä olen ihan optimaalinen.
SuomiAreenan paneelin teemana kysyttiin kannattaako koulutus ja mitä Suomessa pitäisi tehdä, jotta nuoret työllistyvät?
Ongelmiksi on koettu kesken jääneet opinnot tai koulutuksen puute, jotka voivat olla monen nuoren työllistymisen esteinä. Toisaalta moni ei työllisty huolimatta usesta tutkinnostakaan. Osallistuminen ja harjoittelu työpaikoilla koettiin myös tärkeiksi työuran pohjustajiksi.
Oman koulutus- ja työpolun rakentaminen nousi paneelissa keskeiseksi. Nuoren omia vahvuuksia ja toiveita tulee huomioida pitkin elämää.
Työelämä elää muutostilaa. Käsitys työurasta on muuttunut vuosikymmenten aikana. Nuori elää nyt erilaisessa työelämäkäsityksessä kuin vanhempansa tai isovanhempansa. Koulutuksen osalta ei vielä edes tiedetä, millaisiin ammatteihin tulevaisuudessa tarvitaan osaajia tai millaisia taitoja ammatit tulevat vaatimaan. Yhden koulutuksen varaan ei kuitenkaan enää juuri voi jättäytyä.
Yhteiskunnallista vastuuta korostettiin, myös valtiovallan edustajan toimesta. Nuorisotyö ja sen tarkoituksenmukainen toteuttaminen edellyttävät poliittista tahtotilaa, toimintamahdollisuuksia ja tutkittua taustatietoa sekä toiminnan resurssointia.
Humak ja OsaajaKS ovat osaltaan mielellään tukemassa nuorten kouluttautumis- ja työllistämistoimia omalla toiminnallaan sekä koulutuksillaan. Osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun on myös ensisijaisen tärkeää ja SuomiAreena antoi jo ensimmäisellä osallistumiskerralla hyvän areenan ajankohtaiselle keskustelulle ja kenttäkokemuksien jakamiseen.
Taustamateriaaleina keskustelutilaisuudessa käytettiin Nuorten tulevaisuusraporttia ja Nuorten hyvä elämä-raporttia.
Humak ja OsaajaKS-palvelupolku järjestivät ennen SuomiAreenan paneelia tapahtuman etkot Porin Puuvillan kauppakeskuksen nuorisotilassa. Porin nuorisotyö tarjosi omat viihtyisät ja valoisat tilansa käyttöö nuorten koulutus- ja työllistymispaneelin yhteistyökumppanitapaamiselle koko tapahtumapäivän ajaksi.
Etkoille osallistui noin kolmisenkymmentä ihmistä mm. nuorisotyön, politiikan ja koulutuksen alalta. Ennakkotilaisuuteen osallistui nuorisotyön kenttätoimijoita, poliittisia päättäjiä ja mukana oli myös useita Humakin alumneita, jotka toimivat nykyisin nuorisotyön tehtävissä. Musiikista vastasi paneeliin osallistunut Juho Kurjonen eli Purso.
SuomiAreenalla keskusteltiin nuorisotyön työllistymis- ja koulutuskärjellä heinäkuussa
Humakin ja OsaajaKS-palveluketjun SuomiAreenan paneeliin 14.7.2022 osallistuivat kansanedustaja (vihr.) Bella Forsgrén, Kokemäen kaupungin etsivä nuorisotyöntekijä Tiia Laine, Jyväskylän yliopiston kehitysjohtaja Jarkko Pirkkalainen, Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogi-opiskelija ja artisti Juho Kurjonen (Purso) sekä vaiheikkaan koulu- ja urapolun kulkenut ex-nyrkkeilijä, puhuja ja seikkailija Elina Gustafsson. Tilaisuuden juonsi nuori yrittäjä ja artisti Fanny Saarelainen (Fannzu).
Katso videotallenne paneelista (MTV.fi-verkkosivu).
Teksti: Marika Stam
Kuvat: Emilia Reponen