Tarja Sandholm on nyt tulkki (AMK) Liittyviä tiedostoja

Liittyvää sisältöä

Linkkejä:

Tulkki (AMK) yhteishaussa 15.3. - 5.4.2017

Pitkään tulkkausalalla kokemusta hankkinut viittomakielinen Tarja Sandholm aloitti tulkin AMK-tutkinto-opinnot syksyllä 2015, opiskeli työn ohella ja valmistui ennätysnopeasti lokakuun lopussa 2016. Normaalisti 240 opintopisteen laajuisen tulkki (AMK) -tutkinnon suorittaminen päiväopintoina kestää noin neljä vuotta.

Tarja haki yhteishaun kautta Humakiin sen jälkeen kun Kela oli tiukentanut tulkkien pätevyysehtoja. Hänen piti korottaa koulutuspohjaansa AMK-tutkinnoksi.

AHOT – Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen

Nopea valmistuminen oli mahdollista Humakissa tarjolla olevan joustavan opiskelun eli ahotoinnin ansiosta. Tarja Sandholmin kokemus tulkkausalalta luettiin hyväksi osana ammattikorkeakoulututkintoa.

Viittomakielinen Tarja on ollut alalla 1980-luvun lopulta saakka. Humakissa hän opiskeli kuulevien tulkkiopiskelijoiden kanssa eli hänellä oli tulkki mukana tunneilla. Ruotsin ja englannin tunneilla apuna oli kirjoitustulkki.

Ahotointi nopeutti huomattavasti valmistumista, kertoo Sandholm. – Minun tarvitsi opiskella tutkintoon vain 60 opintopistettä. Tulkkausalan lisäksi muu työkokemukseni ja eri projekteissa tekemäni kehittämistyö luettiin hyväksi osana tutkintoa.  Olen mm. ollut neljä vuotta kehitysyhteistyötehtävissä, missä hankin esimerkiksi kansainvälisen viittomakielen taitoni.

—Koska äidinkieleni on viittomakieli, minun ei tarvinnut sitä opiskella kuin yksi opintojakso. Näytöksi soveltui mm. se että olin työskennellyt viittomakielisissä uutisissa. Olen myös tehnyt käännöstöitä, esimerkiksi ollut mukana kääntämässä Raamattua ja kirkkotekstiä.

—Minusta on hienoa, miten Humakissa saattoi todentamalla osaamistaan saada osia tutkinnosta hyväksi luetuksi, kertoo Sandholm, jonka aiempi koulutus oli kuurosokeiden vapaa-ajan ohjaaja. —Suoritin Humakissa opinnäytetyön, viittomakielen kursseja, ruotsin ja englannin kurssit sekä suomen kielen kursseja, kertoo Tarja – muun osan tutkinnostani sain hyväksi luettua tutkintoon.

Nopea opiskelu edellyttää ahkeruutta ja itsekuria

Tarja oli töissä koko opintojensa ajan. Työnantaja tuki opintoja niin, että Tarja saattoi käyttää 15 tuntia kuukaudessa opiskeluun, joka linkittyi hänen työhönsä.

—Päätin heti opintojen alussa olla aktiivinen, jotta opinnot eivät venyisi liikaa, kertoo Sandholm. – Suunnittelin aikataulun tarkasti ja työn kautta laajensin opintojen sisältöjä. Pidin kiinni suunnitelmistani. Jos olin tehnyt aikataulun, jossa sunnuntaiaamu oli varattu kirjoittamiseen, tein sen enkä mennyt tunteen mukana. – Muistuttelin tarvittaessa opettajia tarkistamisesta.

—Heti kun aloitin opinnot, päätin opinnäytetyöni aiheen. Olin huomannut, että monella opinnot jumittuvat juuri opinnäytetyövaiheeseen.

Kuurojen tulkkien asema

Tarja on osallistunut Humakissa Erasmus+ -hankkeeseen Developing Deaf Interpreting, jossa tehdään selvityksiä siitä, mitä eroavaisuuksia on kuurojen ja kuulevien tulkkien välillä. Hänen mielestään on hyvä, että yhteistyötä ollaan tiivistämässä eurooppalaisella tasolla, ja että Humak on niissä mukana, sillä täällä on pidempi kokemus viittomakielisten ja kuulevien opiskelijoiden yhteisestä opiskelusta. Hankkeessa mm. kartoitetaan kuurojen tulkkien lukumäärää ja rakennetaan eurooppalaisia verkostoja.  Euroopassa on tämänhetkisen arvion mukaan 250 – 310 kuuroa tulkkia, joista AMK-tason tulkkeja on noin 20 -30 kpl.

Erasmus + -hanke selvittää kuurojen tulkkien asemaa
Deaf Interpreters -hankkeen tapaaminen keväällä 2016.

Tulkin ja viittomakielisen asiakkaan yhteistyöstrategiat tulkkauksessa  oli aiheena Tarjan ja samassa yrityksessä työskentelevän suomenkielisen tulkkiopiskelijan Eija Jääskeläisen yhteisessä opinnäytetyössä. —Toimme esille yhteistyöstrategioita, joita viittomakielinen luennoitsija ja voivat hyödyntää tulkkauksessa, kertoo Sandholm. —Tuloksista on hyötyä omassa työssämme.

Viittomakielisen luennoitsijan ja tulkin välinen yhteistyö oli aiheena Tarjan ja samassa yrityksessä työskentelevän suomenkielisen opiskelijan Eija Jääskeläisen yhteisessä opinnäytetyössä. —Toimme esille yhteistyöstrategioita, joita viittomakielinen luennoitsija voi hyödyntää tulkkauksessa, kertoo Sandholm. —Tuloksista on hyötyä omassa työssämme.

Uusia laajennuksia tutkinnon jälkeen

—Haluaisin jatkossa tehdä entistä laajemmin myös muita kuin kuurosokeiden tulkkauksia, kertoo Tarja tulevaisuuden suunnitelmistaan -Toivoisin että voisin yhä enemmän työskennellä kuulevan tulkkiparin kanssa turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien kanssa ja myös suomalaisten kuurojen, joilla on vaikkapa kielellisiä erityistarpeita, esim. silloin kun viittomakielen tulkkaus ei riitä. Vanhat kuurot eivät usein ymmärrä kuulevan tulkin viittomista, jossa on paljon suomen kieleen viittavaa tulkkeessa. Tulevaisuudessa voisi olla enemmän kuulevien ja kuurojen tulkkien kanssa työskentelemistä. Samoin suomenruotsalaisen viittomakielen kehittämisessä olen mukana Humakin hankkeessa.

Syksyllä 2017 alkaviin tulkki (AMK) -opintoihin Humakiin voi hakea kevään 2017 korkeakoulujen yhteishaussa 15.3. – 5.4.2017. Opinnot järjestetään Kauniaisissa. Haussa on sekä päivä- että monimuoto-opiskeluryhmä. Katso lisätiedot hakemisesta ja hakukelpoisuudesta www.opintopolku.fi