Humak Kuopio tulkkausala

Tulkin ammatillisen roolin muuttumisesta keskusteltiin viime torstaina Kuopiossa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Tulkki on perinteisesti nähty neutraalina viestin välittäjänä, aiemmin pidettiin hyvänä jopa ”konemaista” suoritusta, mutta nyt tulkin roolissa korostuu vuorovaikutus ja inhimillisyys.

Tulkin tehtävä on erilainen erilaisissa tilanteissa

Kuopion TKI-keskuksessa järjestettyyn tilaisuuden teemana oli selvittää tulkkiuden ydintä muuttuvassa tilanteessa. Tilaisuuteen osallistui Humakin lehtoreita ja tulkkausalan yritysten edustajia sekä viittomakielen- ja puhevammaisten tulkiksi Humakissa opiskelevia opiskelijoita. Opiskelijat ovat pohtineet viime aikoina paljon, mikä on tulevan ammatin asema ja rooli tulevaisuudessa ja keskustelulla pyrittiin valottamaan tulkkausalan uusia mahdollisuuksia yhdessä alan ammattilaisten ja opetusalan henkilöstön kanssa. Humak kouluttaa tulkkeja Kuopion lisäksi pääkaupunkiseudun yksikössään (Kauniainen/Helsinki).

Perinteisesti tulkin ammatin yhteydessä on puhuttu roolista, jossa korostuu tulkin rooli neutraalina informaationvälittäjänä. Käytännössä tulkkaustilanne saattaa sisältää paljon muutakin kuin tiedon välittämistä ja tästä ulottuvuudesta virisi ristiriitaisiakin tunteita herättänyt keskustelu.

— Tulkin roolia tarkoituksenmukaisempaa on puhua tulkin tehtävistä muuttuvissa vuorovaikutustilanteissa. Vuorovaikutukseen vaikuttavat lukuisat tekijät, eikä tulkin tehtävä ole samanlainen eri tilanteessa. Jotta tulkki voi tarjota hyvää asiakaspalvelua, hänen täytyy kyetä vaihtamaan tekemisen tapaansa vuorovaikutustilanteen tavoitteiden mukaisesti. lehtori Outi Mäkelä totesi omassa puheenvuorossaan.

Humak tulkki Kuopio koulutus
Kuvassa lehtori Sirpa Lyytinen, Sivupersoonan toimitusjohtaja Tuomas Rissanen, yrittäjä Sari Kärkkäinen ja viittomakielen tulkki Sandra Aaltola Tulkkaus Ilonasta osallistuivat keskusteluun Kuopiossa.

Entä, jos asiakas kysyy apua?

Tulkit joutuvat päivittäin tilanteisiin, joissa he joutuvat painimaan eri kokoisten eettisten kysymysten parissa. Kysymysten myötä he joutuvat tilanteisiin, jossa he joutuvat määrittelemään oman tulkintansa tulkin työn rajoista: Jos asiakas kysyy apua tai mielipidettä johonkin asiaan, voiko tulkki kertoa sen hänelle? Kuuluvatko pienet avustustehtävät tulkille, voiko niistä kieltäytyä tulkin rooliin vetäytyen vai missä kulkee raja?

Nämä kysymykset ovat tulleet entistä ajankohtaisemmaksi tulkin roolin laajennuttua perinteisestä viittomakielen tulkkauksesta puhevammaisten tulkin töihin.  Puhevammaisten tulkin tehtäviin kuuluu myös kielen välisen tulkkauksen lisäksi kielen sisäistä tulkkausta eli esimerkiksi kirjoitetun tai puhutun viestin selventäminen.

Osallistujat korostivat keskusteluista tiukan rooliajattelun sijaan ammatitin inhimillistä puolta ja keskusteluissa nostettiin esiiin tulkin tehtävä vuorovaikutuksen edistäjänä. Keskustelu teemasta kuitenkin jatkuu, mutta Kuopiossa päädyttiin Tulkkaus Ilona Oy:n tulkki-yrittäjä Reeta Ahosillan ajatukseen: —”Tulkkaus on vuorovaikutuksen maksimointia. Tavoitteet ratkaisevat ja sen mukaan valitaan keinot!”

Artikkelin pääkuvassa ylhäällä: vasemmalla edessä Tulkkaus Ilonan Reeta Ahosilta sekä Humakin tulkkausalan johtaja Eeva Salmi Kuopion TKI-keskuksessa.