Sami Järvelä ja Marko Sievälä opiskelevat viittomakielen tulkeiksi Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Helsingissä.

Sami Järvelä ja Marko Sievälä opiskelevat viittomakielen tulkeiksi Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Opintojen aikana opiskelijat pääsevät tutustumaan työelämään hyvin vahvasti. Tulkin ammatti on nykypäivänä hyvin monipuolinen ja erilaisia työllistymismahdollisuuksia on lukuisia.  

Ennen opiskelujensa aloittamista sekä Sami että Marko olivat jo käyttäneet jonkin verran viittomakieltä – Sami aiemmassa työssään ja Marko äitinsä kanssa kommunikoidessaan.  

– Äitini on huonokuuloinen, joten meillä on käytetty vähän viittomakieltä päivittäin. Isoäitini työskenteli myös viittomakielen tulkkina ja seurasin hänen työtään sivusta. Kiinnostus viittomakieltä kohtaan on siis aina ollut olemassa. Se johti ammattiin asti kuitenkin vasta hieman myöhemmin. Ensin piti puuhailla kaikkea muuta, Marko virnistää. 

– Pääsin käyttämään viittomakieltä edellisessä työssäni. Sitten tuli sellainen ahaa-elämys, että tämä kieli ja kommunikointi kahden ihmisen välillä kiinnostaa. Tulkiksi hakeminen oli tälle mielestäni luontainen jatkumo, Sami toteaa.  

Opiskelijoiden ja opettajien yhteisö on tiivis 

Sami ja Marko ovat molemmat kolmannen vuoden opiskelijoita. Tulkiksi opiskelevia opiskelijoita on yhteensä noin 50, joten oppilaiden ja opettajien keskinäinen yhteisö on hyvin tiivis. Itse opiskelu on hyvin käytännönläheistä. Yksi opintojen keskeinen asia on kielellinen saavutettavuus, joka tarkoittaa käytännössä tasa-arvoa. 

– Jos on kuulevien keskuudessa ainoa viittomakielinen, niin silloin jää helposti ulkopuoliseksi, jos kuulevat eivät osaa käyttää viittomakieltä, Marko sanoo. 

Sami Järvelä ja Marko Sievälä opiskelevat viittomakielen tulkeiksi Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Tietokoneella työskentely on tulkkikoulutuksessa arkipäivää.
Tietotekniikka tulee tutuksi viimeistään tulkkikoulutuksen aikana. Tulkkausharjoituksia tehdään paljon ruudun ääressä.

– Teemme tulkkausharjoituksia aika paljon tietokoneen välityksellä. Sitten on tietenkin älypuhelimet. Etätulkkaus on yksi mahdollisuus tehdä töitä jatkossa. Voi viittoa esimerkiksi puhelimeen ja toinen ottaa toisessa paikassa sen vastaan. Se on myös yhdenlaista harjoitusta, Sami kertoo.  

– Esimerkkitilanteita, joissa tulkkia tarvitaan, on todella paljon. Se voi olla ihan mitä tahansa ja joka paikassa, Marko summaa. 

Koulu antaa tarvittavat peruseväät 

Osana opintoja opiskelijat tutustuvat tiiviisti työelämään sekä tulevaan ammattiinsa. Esimerkiksi toisen vuoden opiskelijat käyvät jo valmistuneiden ja työelämässä olevien tulkkien mukana tutustumassa työhön.  

– Koululla on tällainen mentaliteetti ja ideologia, että koulu antaa peruseväät. Sen jälkeen jokainen kehittää ja hakee haluamansa tietotaidon itse, Sami kertoo. 

“Samanlaisia työpäiviä ei ole montaa peräkkäin” 

Molemmat kokevat tulkin työn hyvin merkitykselliseksi ja tärkeäksi. Työstä tekee mielekästä sen monipuolisuus. Erilaisia tilanteita ja tilaisuuksia, joissa tulkkia tarvitaan, on aivan laidasta laitaan.  

– Samanlaisia työpäiviä ei ole montaa peräkkäin. Se on mielestäni se kaikkein kiinnostavin asia, Marko sanoo. 

– Kielellinen saavutettavuus merkitsee tasa-arvoa. Kohtaaminen tulkin kanssa voi olla asiakkaalle ne ainoat 10-15 minuuttia päivästä, kun hän tapaa toisen ihmisen, joka puhuu hänen äidinkieltään. Se voi olla aika voimaannuttava ja positiivinen kokemus asiakkaalle, Sami summaa. 

Katso Samin ja Markon haastattelu viittomakielen tulkin koulutuksesta ja Humakista Trustmary oy:n tuottamassa videossa.

Tulkkausalan opinnot Humakissa yhteishaussa

Humanistisessa ammattikorkeakoulussa voit opiskella tulkiksi joko perinteisessä viittomakielen suuntautumisvaihtoehdossa Helsingissä, kuten Sami ja Marko tekevät tai puhevammaisten tulkkaus ja kommunikaation ohjaus suuntautumisvaihtoehdossa Kuopiossa, kuten Roosa alla olevassa haastattelussa.

“Humak on mukava ja turvallinen paikka opiskella”

Myös Seija Pynnönen ja Ilona Seppänen istahtivat kesken kiireisen koulupäivän kertomaan miten päätyivät opiskelemaan viittomakielen tulkeiksi Helsingissä. Tässä tuore juttu viime viikolta:

Tulkkiopiskelija sormittaa koulumatkansa tienviitatkin

Haastattelimme myös lehtoreitamme Outi Mäkelää ja Hanna-Kaisa Turjaa, jotka kertovat tässä tuoreessa jutussa Tulkki (AMK)-opiskelusta:

Millaista tulkkikoulutus on käytännössä?

Entä mitä kertovat tulkeiksi jo valmistuneet alumnimme siitä, millaista tulkin työ on oikeasti? He kannustavat tulkiksi (AMK) valmistuneita hakeutumaan jatkokoulutukseen. Lue alta lisää:

”Ehdottomasti kannattaa lähteä koulutukseen oli se oma työura missä vaiheessa tahansa”

Jatkokouluttautumista voi tehdä vaikkapa Humakin Tulkkaustoiminnan kehittäminen (ylempi AMK) koulutuksessa. Tämä maisteritasoinen koulutus on suunnattu vähintään kaksi vuotta alalla toimineille. Koulutus toteutetaan Helsingissä Humakin ja Diakin välisenä yhteistyönä.

Haastattelu ja videotuotanto: Trusmary Oy, Muu teksti ja linkit: Jarmo Röksä, Humak