Noora Karttunen osuuskunta

—Kun aloitin opiskelut 14 vuotta sitten, vallitsi tulkkipula, kertoo viittomakielen tulkki (AMK) Emilia Norppa, ja jatkaa, että nyt tilanne on normalisoitunut. Samalla tulkin työ on muuttunut monipuolisemmaksi. Viittomakielen tulkkauksen ohella työhön sisältyy entistä enemmän muita tulkkaustapoja, esimerkiksi tulkkausta kuurosokeille ja kirjoitustulkkausta.

Monet tulkkikoulutuksen saaneet tulkit myös opettavat viittomakieltä vieraana kielenä tai viittomakommunikaatiomenetelmiä (tukiviittomat ja viitottu puhe). Osa tulkeista toimii kääntäjinä.

Emilia tuntee tilanteen hyvin, sillä hänellä on pitkä kymmenen vuoden työkokemus ja hän toimii valtakunnallisen viittomakielen tulkkien etujärjestön Suomen viittomakielen tulkit ry:n eli SVT:n puheenjohtajana.

Tulkin työpäivä on vaihteleva

Tulkkausalan ammattilaiset toimivat yleensä alan yrityksissä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina. Tulkin ammatti on tietyllä tapaa jatkuvaa liikkeessä oloa, eteenpäin menoa ja uuden oppimista. Työpäivään kuuluu monta keikkaa päivässä. Liikkuva työ kuljettaa paikasta toiseen, ja parhaimmillaan toimeksiannot ovat vaihtelevia ja niissä pääsee hyödyntämään erilaista osaamista monipuolisesti.

Millaisia tulkkiopiskelijoita haetaan?

Tulkkikoulutukseen päästäkseen ei tarvitse osata viittomakieltä. Nelivuotisen koulutuksen aikana kieltä opiskellaan ja opitaan.

Tulkkausalalla tarvitaan monipuolista osaamista. Opiskelijalla pitää olla hyvä yleissivistys ja hyvä suomen kielen taito.

On tietysti aina hyvä, jos omaa taitoja, joista on alalla pula, esimerkiksi suomen kielen ja suomalaisen viittomakielen osaamisen lisäksi muiden kielten taidosta on aina hyötyä, sanoo Noora Karttunen, joka on työskennellyt Viittomakielialan Osuuskunta Viassa vuodesta 2011. Harjoittelut ovat hänen mielestään tärkeitä ja hyvä kanava työelämään. Niiden aikana saa tutustuttua yritykseen ja tehtyä itseään tutuksi yritykselle ja sen työntekijöille.

Millaista on opiskelu

Humakin lehtori, tulkkien valmentaja Hanna Putkonen-Kankaanpää kuvailee Humakissa opiskelua seuraavasti:
On hienoa, jos tulkkiopiskelija on motivoitunut ja kiinnostunut alastaan ja panostaa opintoihinsa. Opiskelijan on hyvä osata aikataulun suunnittelu ja olla mukautumiskykyinen.

Erilaisten kulttuurien ymmärtäminen ja erilaisuuden hyväksyminen on tärkeää. Valmentaja tukee opiskelijaa ja innovoi hänen kanssaan henkilökohtaisen polun ja avaa uusia ovia. Opiskelijan kanssa yhdessä löydetään mahdollisia ratkaisuja unohtamatta miksi-kysymystä.

Valmentaja tuntee opiskelijan opintoihin vaikuttavat seikat. Valmentajaa on helppo lähestyä. Hänellä on aikaa kuunnella ja keskustella, antaa ajatuksia, pohtia yhdessä.

Jatkokoulutus

Emilia suorittaa parhaillaan tulkkausalan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, jonka Humak järjestää yhdessä toisen tulkkikouluttaja-ammattikorkeakoulun Diakin kanssa. Koulutus toteutetaan muutaman vuoden välein. Se on tarjolla niille, jotka ovat suorittaneet viittomakielentulkki (AMK) tai tulkki (AMK) –tutkinnon ja ovat työskennelleet sen jälkeen alalla vähintään kolme vuotta.

Hae opiskelemaan tulkiksi (AMK) – yhteishaku jatkuu 5.4.2017 asti

Kevään 2017 yhteishaussa  voit hakea tulkkikoulutukseen pääkaupunkiseudulla. Päivätoteutukseen otetaan 23 opiskelijaa. Koulutus alkaa syksyllä Kauniaisissa, ja opintojen puolivälissä opiskelijat siirtyvät Humakin TKI-keskukseen Valkeaan taloon Helsingissä. Siellä jatkuu opintojen työelämäläheinen vaihe samassa talossa keskeisten tulkkausalan toimijoiden kanssa.

Kuopiossa on välivuosi. Seuraava ryhmä aloittaa syksyllä 2018.

Keväällä 2017 haussa on myös tulkki (AMK) -koulutuksen monimuotototeutus. Hakukelpoisuuden monimuotototeutukseen antaa kuitenkin vain opistoasteen 1 – 3 -vuotinen loppuun suoritettu viittomakielentulkin koulutus (Pohjois-Savon Opistosta tai Turun kristillisestä opistosta). Ryhmään ei voi hakea harkinnanvaraisen haun tai avoimen amk:n väyläopintojen kautta.

Tulkki opintopolku

Kuvassa etusivulla: Emmi Ranki ja Emilia Norppa, jotka  opiskelevat tulkkausalan ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa.
Sivun ylälaidan kuvassa vasemmalla Noora Karttunen, joka kävi Humakin verkostoitumistapahtumassa Hurrikaanissa esittelemässä osuuskuntaa yritysmuotona.