Kauniaisten-kampus rehtori-huttula Liittyviä tiedostoja

Liittyvää sisältöä

Linkkejä:

Työn murros ja elinikäinen oppiminen

Jokaiselle työikäiselle on oltava olemassa omaan tilanteeseen ja tarpeisiin sopivaa koulutusta, sen on löydyttävä helposti ja koulutukseen pitää olla taloudelliset mahdollisuudet osallistua, korostaa opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä, joka luovutti torstaina raporttinsa Työn murros ja elinikäinen oppiminen opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle. Ehdotettuun keinovalikoimaan kuuluvat laajempi avoin opetus, yksilöllinen ohjaus ja valmennus sekä elinikäisen oppimisen mallit korkeakouluissa.

– Suomella ei voi olla muuta menestymisen strategiaa kuin olla osaavin kansakunta. Meidän on tähdättävä maailman parhaiten koulutettuun työvoimaan. Se edellyttää avointa koulutustarjontaa ja jatkuvaa oppimista, kun työelämä muuttuu nopeasti, totesi ministeri Grahn-Laasonen.  Suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa maailmanluokan tuloksia, mutta tulevaisuuden iso kysymys on tarjota mahdollisuus koko eliniän jatkuvaan oppimiseen, ministeri jatkaa.

Opetuksen avoimuutta ja digitaalisuutta hyödynnettävä monipuolisemmin

Työryhmä esittää, että opetuksen avoimuutta ja avoimia oppimateriaaleja lisättäisiin merkittävästi eri koulutusasteilla. Digitaalisuutta tulisi hyödyntää entistä enemmän sekä kehittää sitä tukevaa pedagogiikkaa.

-Digitalisaatio on yksi keskeinen väline koulutuksen saavutettavuuden kannalta, toteaa Humakin rehtori Tapio Huttula, joka oli Arenen eli ammattikorkeakoulukentän edustajana ryhmässä. Huttulan mukaan esimerkiksi Humakin näkökulmasta se mahdollistaa uuden tiedon ja osaamisen avaamisen toimialojen tarvitsijoille missä ja milloin vain. Tämä on se kehityssuunta, mihin koko koulutusjärjestelmää on kehitettävä.

Uudet jatko- ja täydennyskoulutuksen mallit

Korkeakoulutetuille soveltuva opintotarjonta on nykyisin melko vähäistä. Työryhmä ehdottaa, että tätä tarjontaa pitäisi lisätä ja ehdottaa korkeakoulujen rahoitusjärjestelmiin vahvempia taloudellisia kannusteita. Samoin ryhmä ehdottaa avoimen korkeakoulun monipuolisempaa hyödyntämistä.

Tapio Huttulan mukaan erilaisten nykyisiin tutkintoihin sisältyvien osaamiskokonaisuuksien tarjoaminen jatko- ja täydennyskoulutuksena tulee lisääntymään. Avoimen korkeakoulun merkitys tulee kasvamaan. Toisaalta työelämässä jo olevien osaamisvaje on niin suuri, että siihen vastaaminen vaatii täydennyskoulutuksen rahoitusmekanismien kehittämistä. Uusia panostuksia vaativat myös opinpolun alkupään rapautumien korjaaminen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy.

Oppiminen ei kuulu vain koulutusjärjestelmälle

Työryhmä toteaa, että tulevaisuudessa osaamisen kehittäminen ei enää kiinnity tiettyyn työpaikkaan tai työnantajaan kuten nykyisin ja tästä syntyy tarve uudenlaisille ohjaamis- ja valmennuspalveluille. Palvelut voisivat olla myös muiden kuin koulutusorganisaatioiden tuottamia ja maksullisia.

Oppiminen ei kuulu vain koulutusjärjestelmälle, sillä suuri osa oppimisesta tapahtuu työelämässä. Työelämässä olevan oppiminen on parhaimmillaan suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista ja tapahtuu hyvässä työelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyössä.

Jatkuva oppiminen 2.0

Haluaisin itse puhua jo jatkuvan oppimisen 2.0 mallista, jossa koulutusjärjestelmän oppimisprosessi sulautetaan työelämän työ- ja oppimisprosesseihin, toteaa rehtori Huttula, ja jatkaa: Silloin koulutusjärjestelmämme pystyisi vastaamaan nykyistä paremmin ja tehokkaammin jatkuvasti muuttuviin ja vaativimpiin osaamistarpeisiin.

Työryhmän työtä jatkaa kolme valmisteluryhmää.

Raportti kokonaisuudessaan: Työn murros ja elinikäinen oppiminen. Elinikäisen oppimisen kehittämistarpeita selvittävän työryhmän raportti.