Ulkopuolisesta selvityksestä neljä tulevaisuuspolkua Humakille

Ulkopuolinen selvitys toimintaympäristön mahdollisista muutoksista ja niiden vaikutuksista Humakin tulevaisuuteen on valmistunut. Selvitys tarjoaa neljä kehityspolkua Humakille 2030-luvulle tultaessa ja kartoittaa ammattikorkeakoulun mahdollisia menestystekijöitä.

Professori Timo Aarrevaara ja tutkija Sanna Ryynänen Lapin yliopiston ProSoc-tutkimusryhmästä laativat selvityksensä laajaan korkeakoulupoliittiseen tausta-aineistoon (ks. kuva alla) ja henkilöstölle tehtyyn puolistrukturoituun kyselytutkimukseen perustuen.

Kehityspoluissa toistuivat mm. kansainvälistymisen tarve, verkostoituminen kansallisesti ja kansainvälisesti niin tutkinnoissa, niiden osissa, jatkuvassa oppimisessa ja TKI-toiminnassa.

Kaavio, joka kuvaa selvityksen aineistot: viranomaisdokumentit, omat dokumentit, korkeakouluvisiot ja kansainvällisyys. Yksityiskohdat tekstissä.
Kuva: Selvitykseen vaikuttavat taustatekijät.

Neljä mahdollista kehityspolkua tulevaisuuteen

Aarrevaara ja Ryynänen tarjoavat neljä erilaisiin ajureihin ja osaamiseen perustuvaa, toisiaan täydentävää, kehityspolkua Humakille. Niiden toteutuminen riippuu valtion roolista ja koulutuspoliittisista päätöksistä, rahoitusmallin muutoksista, demografisesta kehityksestä, kansainvälistymisestä ja valinnoista, joita korkeakoulu itse tekee muuttuvassa ympäristössä. Mahdollisia kehityspolkuja ovat pehmeää muutosta, tutkintojen yhdistämistä, uusiutuvien resursseja ja jatkuvaa oppimista korostava polku. Näistä voit lukea lisää raportista (PDF).

– ”Humakilla instituutiona ja sen henkilöstöllä yksilöinä on paljon välineitä käsissään tulevaisuuden polkuja valitessaan. Vaikka tulevaisuudessa on epävarmuustekijöitä, niin tulevaisuutta tehdään jo nyt”, Aarrevaara korostaa. On haasteellista, että korkeakoulut joutuvat tekemään päätöksiä tilanteessa, jossa toiminnan suunnittelu ja rahoitusmalli eivät ole ajallisesti synkronoituja.

Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö avaa yhteistyömahdollisuuksia tutkintojen kehittämiseen

Kehityspoluissa yhdistyy tarve löytää yhteistyöhön oman toiminnan kannalta tärkeät, mutta rajatut, kotimaiset ja kansainväliset innovaatioekosysteemit ja konsortiot. Siihen on Humakilla raportin perusteella hyvät edellytykset. Humakin yhteisöllinen, kulttuurinen ja kielellinen osaaminen on erityislaatuista. Vaikka korkeakoulu on pieni, se on aloillaan merkittävä toimija. Ammattikorkeakoulun työelämäyhteys on tiivis ja se tukee ydintehtävien määrittämistä, mutta tukee myös muutosta ja kehitystä.

Neljä kehityspolkua Humakin vahvuuksiin ja uusiin avauksiin Timo Aarrevaara ja Sanna Ryynänen.
Kuva: Voit ladata selvityksen kuvaa klikkaamalla (PDF-dokumentti).

Osaavan työvoiman tarve kasvaa 2030-luvulle tultaessa. Korkeakoulujen tehtävä liittyy työvoiman tarjonnan lisäämiseen ja koulutusjärjestelmän ennustettaviin muutoksiin. Modulaariseen opetukseen ja yhteistoimintaan ei kannusteta nykyisessä rahoitusmallissa vaikka se tuottaisi nopeasti työmarkkinoiden kaipaamaa osaamista. Tätä tutkintoihin keskittyvää rahoitusmallia haastavat 2030-luvulle tultaessa jatkuva oppiminen ja korkeakoulujen Digivisio 2030. Molemmissa korostetaan tutkintojen sijaan osaamista ja sen osoittamista. Olennaista on, että valtion rooli koulutuksen rahoittamisessa seuraa toiminnan muutostrendejä.

“Duaalimallin säilyminen on toivottavaa”

-”Duaalimallin säilyminen on toivottavaa tulevaisuudessa, mutta korkeakoulusektorit lähestyvät toisiaan verkostoitumalla, osaamisen kehittämisessä, uusien koulutusväylien avaamisessa sekä yhteistyössä kilpaillun rajoituksen hankkimiseksi”, Aarrevaara ennustaa.

Tutkijat näkevät mahdollisena, että ammatti-identiteettiin perustuvat nykyiset tutkintonimikkeet muuttuvat osaamisidentiteettiperustaiseksi. Se avaisi uusia mahdollisuuksia opiskelijoille generalististen, yhteistyössä kotimaisten ja kansainvälisten konsortioiden kanssa tuotettujen, toisen syklin maisteritutkintojen kautta.

Selvitysraportti esiteltiin Humakin henkilöstölle verkkotapaamisessa 17.1.2022 ja se keräsi linjoille suurimman osan henkilöstöstä.

-”Selvitys antaa meille kaikille ajattelemisen aihetta. Haastatte meidät pohtimaan valmiin mallin sijaan neljää erilaista kehityspolku tulevaisuustyömme pohjaksi. Käytämme sitä kehittämistyössämme jo tämän sopimuskauden aikana, mutta sen aikajänne ulottuu aina 2030-luvun alkuun saakka”, rehtori Määttä kiitti raportin laatijoita päätössanoissaan.


Kirjoittaja: Jarmo Röksä
Julkaistu: 18.1.2022

2022-01-18 10:00:20