Moni miettii nyt tulevaa opiskelupaikkaansa mutta samalla miettii, mikä olisi itselle sopiva koulutusmuoto. Humakin kaikki hakukohteet syksyllä ovat digitaalisia verkko-opintoja. Tässä jutussa kerromme kaiken oleellisen verkko-opiskelusta. Mitä verkko-opinnot käytännössä tarkoittavat? Kenelle ne sopivat parhaiten? Entä mitä ne vaativat opiskelijalta?
Tutustu Humakin hakukohteisiin ja toteutustapoihin kätevästi digitaalisessa Hakijan oppaassa (linkki avautuu uuteen ikkunaan).
Verkko-opiskelu on joustavaa, mutta työmäärä vastaa päiväopintoina suoritettavia koulutuksia. Tämä on hyvä muistaa hakukohteita valittaessa. Verkkototeutukset mahdollistavat kuitenkin sen, että korkeakoulututkintoon voi opiskella joustavasti omalta asuinpaikkakunnalta ja jopa ulkomailta käsin. Verkkotapaamisista osa voidaan järjestää tiettyyn aikaan, mutta muuten opiskelu on ajasta riippumatonta.
– Suunta kohti digitaalisia tutkintokoulutuksia on vahvistunut. Verkkokoulutukseen hakevat ovat usein työelämässä, asuvat ulkomailla tai eivät perhesyistä voi matkustaa opintojen perässä kampuksille. Kiireiseen arkeen, perhe- ja työelämään sopiva joustava verkko-opiskelu on tervetullut mahdollisuus monelle, mutta haluan painottaa, että verkko-opiskelu vaatii suurta kykyä opintojen aikatauluttamiseen ja itseohjautuvuutta, toteaa Humakin koulutusjohtaja Päivi Marjanen kysyttäessä verkkokoulutuksesta.
Laadukkaista opintosisällöistä ja digitaalisista ympäristöistä saadun positiivisen opiskelijapalautteen myötä Humak on panostanut viime vuosina verkkotutkintoihin. Syksyllä voit hakea yhteisöpedagogi (AMK) järjestö- ja nuorisotyön koulutus YP-MOVEen, yhteisöpedagogi (AMK) työyhteisön kehittäjäkoulutus TYKEen, sekä kulttuurituottaja (ylempi AMK) -koulutukseen. Viimeksi mainittu on tarjolla Humakissa ainoastaan syksyn yhteishaussa.
Verkkototeutuksessa tutkinto opiskellaan kokonaan verkossa. Opintojen alussa saattaa olla muutama opintoihin johdatteleva ja opiskelijoita ryhmäyttävä lähiopetuspäivä. Kulttuurituottaja-opinnoissa lähiopetuspäivät ovat vapaaehtoisia. Ne korvataan vaihtoehtoisilla tehtävillä. Opiskelijat kuitenkin suosittelevat tapaamisia, sillä ne ovat hyvä mahdollisuus vaihtaa ammatillisia kokemuksia toisten alalla jo usein työskentelevien opiskelijoiden kanssa.
Opiskelu on siis hyvin joustavaa mutta vaatii opiskelijalta kykyä aikatauluttaa opintojaan ja ottaa vastuuta opintojensa edistymisestä. Tämän allekirjoittaa verkkomuotoista kulttuurituottaja (AMK) -tutkintoa opiskeleva Emilia Reponen, joka työskentelee täyspäiväisesti opintojen ohella.
– Opiskelu vaatii hyvää itseohjautuvuutta ja tarkkaa aikataulutusta. Vaikka webinaaripäiviä ei ole kuin muutama päivä kuukaudessa, on tehtäviä kuitenkin lähes joka viikolle, Emilia kertoo. Voit lukea Emilian kokemuksista lisää täältä (linkki avautuu uuteen ikkunaan).
Opiskelijalla on kuitenkin tukenaan opintojensa aikana Humakin opintovalmentajat. Humakin opinto-ohjaus ja opintojen suunnittelu on saanut tuoreimmassa opiskelijakyselyssä toiseksi korkeimmat laatupisteet koko ammattikorkeakoulukentällä.
Verkkototeutus voi mahdollistaa työn ja opiskelun yhteensovittamisen. Kuten muissakin toteutustavoissa, myös verkkokoulutuksen opiskelija tekee ryhmätehtäviä toisten opiskelijoiden kanssa sekä suorittaa harjoittelujaksoja aidoissa työympäristöissä.
– Työyhteisön kehittäjäkoulutuksemme oli ennen pandemiaa monimuotokoulutusta, jossa opiskelijat matkustivat muutaman päivän lähiopetusjaksoille Helsinkiin kerran kuukaudessa. Kun pandemia pakotti opinnot verkkoon, opiskelijapalaute oli positiivista. Päätimme tarjota jatkossa tutkintokoulutuksemme kokonaan verkossa, kertoo Marjanen kertoo .
Verkko-opintoja harkitseva miettii usein, jääkö hän paitsi muiden opiskelumuotojen opiskelijayhteisöllisyydestä. Voit lukea opiskelijoidemme kokemuksia tästä Digikoulutuksessa yhteisöllisesti YP-MOVEssa -jutustamme (linkki avautuu uuteen ikkunaan).
Kysyimme Kauniaisten kampuksen kulttuurituottaja (AMK) -koulutuksen lehtorilta Niila Tammiselta verkko-opiskelusta.
Kenelle verkko-opinnot sopivat parhaiten?
Verkko-opinnot sopivat parhaiten motivoituneelle ihmiselle, joka on tarpeeksi päättäväinen ja organisoitunut, ja jolla on jonkin verran opiskelutaitoja, jotta opinnot on mahdollista saada kasaan. Toki tutkinnosta 25% ja 60 opintopistettä koostuu harjoitteluista, eli ihan koko ajan ei tarvitse koneen takana istua.
Harjoittelut ja muut projektit on mahdollista ottaa itselleen sopivissa pätkissä, ja tietysti tehdä ne itselleen sopivissa työpaikoissa tai yhteistyökumppaneiden kanssa. Se kasvattaa motivaatiota ja auttaa heti saamaan jalkaa oikean oven väliin.
Mitä pitää erityisesti ottaa huomioon, kun hakee ja alkaa opiskelemaan verkkototeutusmuotoisissa opinnoissa?
Tärkeintä on motivaatio. Eivät niinkään siis aiemmat verkostot tai kokemus, vaan se, että haluaa oppia. Motivaatio on melkeinpä pakollinen osa, sillä opinnot verkossa ovat usein melko yksinäistä puuhaa.
Tärkeää on myös varmistaa, että sinulla on oikeasti aikaa opintoihin. Lähtökohtaisesti kannattaa varautua siihen, että 240 opintopisteen AMK-tutkinto ei ihan yhdessä vuodessa tule, ellei sitten ole huomattavan paljon alan kokemusta taustalla. Jos käy töissä ja on muutakin elämää kuin opiskelua, niin jonkin verran siitä on oltava irrotettavissa opiskeluille.
Miten luonnehtisit kulttuurituottaja (AMK) -opintoja – mikä niissä on parasta ja miksi tutkintoon kannattaa hakea?
Kulttuurituottajan AMK-tutkinnossa parasta on se laaja ammattitaito, jonka opiskelija itselleen hankkii. Suurin osa saa koulutuksen jälkeen haluamaansa työtä, oli se sitten kulttuurin tai muun parissa. Kun jo valmistuneilta opiskelijoilta kysyy opintojen parhaista puolista, niin usein vastauksissa toistuvat verkostot ja harjoittelut.
Verkostot, joita kouluaikana voi luoda, ovat arvokasta pääomaa työmarkkinoilla erilaisissa projekteissa, tapahtumissa ja alan organisaatioissa työskennellessä. Koko alan voisi sanoa olevan projektimainen siten, että pääsee näkemään paljon eri asioita sekä kokemaan ja toteuttamaan mitä erilaisempia juttuja.
Harjoittelut – joita on siis virallisesti kuusi kappaletta – ovat hyvin pidettyjä, sillä niissä pääsee kokeilemaan heti tunnilla opittua käytäntöön. Koska kulttuuri- ja luovat alat ovat hyvin laajoja, pääsee harjoitteluiden kautta kokeilemaan hyvin montaa eri toimialaa ja organisaatiota. Ne myös kasvattavat omia verkostoja ja auttavat monia työllistymään juuri haluamalleen kentälle.
Teksti: Humakin viestintä, juttua on päivitetty syyskuussa 2022.