Verkko-opinnot sopivat liikkeessä olevalle opiskelijalle

Piirroshahmo, joka istuu lattialla kannettava tietokone sylissään hymyillen.

Moni miettii nyt tulevaa opiskelupaikkaansa mutta samalla ihmettelee, mikä olisi itselle sopiva koulutusmuoto. Tässä jutussa kerrotaan kaikki oleellinen Humakin verkko-opinnoista. Mitä verkko-opinnot käytännössä tarkoittavat? Kenelle ne sopivat parhaiten? Entä mitä ne vaativat opiskelijalta?

Tutustu Humakin hakukohteisiin ja toteutustapoihin kätevästi digitaalisessa Hakijan oppaassa (linkki avautuu uuteen ikkunaan).

Sinitaustainen vaakabanneri Hakijan oppaasta.

Verkko-opinnot sopivat liikkeessä olevalle opiskelijalle

Kaikissa Humakin tutkinnoissa on valittavissa verkkototeutusmuotoinen hakukohde. Poikkeuksena on tulkkikoulutuksen monimuotoryhmä Kuopiossa. Verkkototeutukset lisäävät mahdollisuuksia opiskella korkeakoulututkintoa joustavasti omalta asuinpaikkakunnalta ja jopa ulkomailta käsin.

– Suunta kohti digitaalisia tutkintokoulutuksia on vahvistunut pandemia-aikana. Verkkokoulutukseen hakevat ovat usein työelämässä, asuvat ulkomailla tai eivät perhesyistä voi matkustaa opintojen perässä kampuksille. Kiireiseen arkeen, perhe- ja työelämään sopiva joustava verkko-opiskelu on tervetullut mahdollisuus monelle, mutta haluan painottaa, että verkko-opiskelu vaatii suurta kykyä opintojen aikatauluttamiseen ja itseohjautuvuutta, toteaa Humakin koulutusjohtaja Päivi Marjanen kysyttäessä verkkokoulutuksesta.

Laadukkaista opintosisällöistä ja digitaalisista ympäristöistä saadun positiivisen opiskelijapalautteen myötä Humak onkin lisännyt kokonaan verkossa opiskeltavia koulutuksia. Näitä ovat yhteisöpedagogi (AMK) järjestö- ja nuorisotyön koulutus YP-MOVE, yhteisöpedagogi (AMK) työyhteisön kehittäjäkoulutus TYKE, sekä yhteisöpedagogi (ylempi AMK) -koulutus. Lisäksi tarjonnassa jatkaa jo useita vuosia suosittuna hakukohteena ollut kokonaan verkossa suoritettava kulttuurituottaja (AMK) -verkkototeutus.

Verkkototeutuksessa tutkinto opiskellaan kokonaan verkossa. Opintojen alussa saattaa olla muutama opintoihin johdatteleva ja opiskelijoita ryhmäyttävä lähiopetuspäivä. Verkkotapaamisista osa voidaan järjestää tiettyyn aikaan, mutta muuten opiskelu on ajasta riippumatonta.

Pitkähiuksinen henkilö käyttää kannettavaa tietokonettansa.
Verkko-opinnot vaativat itseohjautuvuutta. Kuva: Unsplash.

Verkko-opiskelijan tulee olla itseohjautuva ja vastuuntuntoinen

Opiskelu on siis hyvin joustavaa mutta vaatii opiskelijalta kykyä aikatauluttaa opintojaan ja ottaa vastuuta opintojensa edistymisestä. Tämän allekirjoittaa verkkomuotoista kulttuurituottaja (AMK) -tutkintoa opiskeleva Emilia Reponen, joka työskentelee täyspäiväisesti opintojen ohella.

– Opiskelu vaatii hyvää itseohjautuvuutta ja tarkkaa aikataulutusta. Vaikka webinaaripäiviä ei ole kuin muutama päivä kuukaudessa, on tehtäviä kuitenkin lähes joka viikolle, Emilia kertoo. Voit lukea Emilian kokemuksista lisää täältä (linkki avautuu uuteen ikkunaan).

Opiskelijalla on kuitenkin tukenaan opintojensa aikana Humakin opintovalmentajat. Humakin opinto-ohjaus ja opintojen suunnittelu on saanut tuoreimmassa opiskelijakyselyssä toiseksi korkeimmat laatupisteet koko ammattikorkeakoulukentällä.

Verkkototeutus voi mahdollistaa työn ja opiskelun yhteensovittamisen. Kuten muissakin toteutustavoissa, myös verkkokoulutuksen opiskelija tekee ryhmätehtäviä toisten opiskelijoiden kanssa sekä suorittaa harjoittelujaksoja aidoissa työympäristöissä.

– Työyhteisön kehittäjäkoulutuksemme oli ennen pandemiaa monimuotokoulutusta, jossa opiskelijat matkustivat muutaman päivän lähiopetusjaksoille Helsinkiin kerran kuukaudessa. Kun pandemia pakotti opinnot verkkoon, opiskelijapalaute oli positiivista. Päätimme tarjota jatkossa tutkintokoulutuksemme kokonaan verkossa, kertoo suositun työelämäasiantuntijakoulutuksen yliopettaja Anu Järvensivu.

Verkko-opintoja harkitseva miettii usein, jääkö hän paitsi muiden opiskelumuotojen opiskelijayhteisöllisyydestä. Voit lukea opiskelijoidemme kokemuksia tästä Digikoulutuksessa yhteisöllisesti YP-MOVEssa -jutustamme (linkki avautuu uuteen ikkunaan).

Henkilö istuu meren rannalla surffilaudan päällä ja kirjoittaa tietokoneella.
Humakin tutkintoja voi suorittaa myös vaikkapa Australiasta käsin. Kuvassa Humakin opiskelija.

Verkko-opinnoissa motivaatio on kaiken A ja O

Kysyimme Kauniaisten kampuksen kulttuurituottaja (AMK) -koulutuksen lehtorilta Niila Tammiselta verkko-opiskelusta.

Kenelle verkko-opinnot sopivat parhaiten?

Verkko-opinnot sopivat parhaiten motivoituneelle ihmiselle, joka on tarpeeksi päättäväinen ja organisoitunut, ja jolla on jonkin verran opiskelutaitoja, jotta opinnot on mahdollista saada kasaan. Toki tutkinnosta 25% ja 60 opintopistettä koostuu harjoitteluista, eli ihan koko ajan ei tarvitse koneen takana istua.

Harjoittelut ja muut projektit on mahdollista ottaa itselleen sopivissa pätkissä, ja tietysti tehdä ne itselleen sopivissa työpaikoissa tai yhteistyökumppaneiden kanssa. Se kasvattaa motivaatiota ja auttaa heti saamaan jalkaa oikean oven väliin.

Mitä pitää erityisesti ottaa huomioon, kun hakee ja alkaa opiskelemaan verkkototeutusmuotoisissa opinnoissa?

Tärkeintä on motivaatio. Eivät niinkään siis aiemmat verkostot tai kokemus, vaan se, että haluaa oppia. Motivaatio on melkeinpä pakollinen osa, sillä opinnot verkossa ovat usein melko yksinäistä puuhaa.

Tärkeää on myös varmistaa, että sinulla on oikeasti aikaa opintoihin. Lähtökohtaisesti kannattaa varautua siihen, että 240 opintopisteen AMK-tutkinto ei ihan yhdessä vuodessa tule, ellei sitten ole huomattavan paljon alan kokemusta taustalla. Jos käy töissä ja on muutakin elämää kuin opiskelua, niin jonkin verran siitä on oltava irrotettavissa opiskeluille.

Miten luonnehtisit kulttuurituottaja (AMK) -opintoja – mikä niissä on parasta ja miksi tutkintoon kannattaa hakea?

Kulttuurituottajan AMK-tutkinnossa parasta on se laaja ammattitaito, jonka opiskelija itselleen hankkii. Suurin osa saa koulutuksen jälkeen haluamaansa työtä, oli se sitten kulttuurin tai muun parissa. Kun jo valmistuneilta opiskelijoilta kysyy opintojen parhaista puolista, niin usein vastauksissa toistuvat verkostot ja harjoittelut.

Verkostot, joita kouluaikana voi luoda, ovat arvokasta pääomaa työmarkkinoilla erilaisissa projekteissa, tapahtumissa ja alan organisaatioissa työskennellessä. Koko alan voisi sanoa olevan projektimainen siten, että pääsee näkemään paljon eri asioita sekä kokemaan ja toteuttamaan mitä erilaisempia juttuja.

Harjoittelut – joita on siis virallisesti kuusi kappaletta – ovat hyvin pidettyjä, sillä niissä pääsee kokeilemaan heti tunnilla opittua käytäntöön. Koska kulttuuri- ja luovat alat ovat hyvin laajoja, pääsee harjoitteluiden kautta kokeilemaan hyvin montaa eri toimialaa ja organisaatiota. Ne myös kasvattavat omia verkostoja ja auttavat monia työllistymään juuri haluamalleen kentälle.

Jos tämä opiskelumuoto ei kuulostanut omalta, lue lisää muista toteutusmuodoista täältä (linkki aukeaa uuteen ikkunaan).


Teksti: Humakin viestintä