Humakilaisia NUORI2017 -tapahtumassa Liittyviä tiedostoja

Liittyvää sisältöä

Ladattavia tiedostoja

Valviran alkuperäinen lausunto

Sosiaalihuollon ammattihenkilön laillistus tai nimikesuojaus ei voi olla edellytys sille, että henkilö on kelpoinen toimimaan sosiaalihuollon työtehtävissä, linjaa Valviran ylijohtaja Marja-Liisa Partanen vastauksessaan humanistisen ja kasvatusalan yhteisöpedagogikoulutusta tuottaville ammattikorkeakoululle.

Yhteisöpedagogeilla on Valviran mukaan edelleen mahdollisuus sijoittua ja toimia lastensuojelutehtävissä vaikkei nimikettä ole mainittu laissa sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015). Joissakin kunnissa lakia on tulkittu väärin siten, ettei yhteisöpedagogikoulutuksen omannut voisi toimia lastensuojelun avo- ja sijaishuoltotehtävissä. Valvira oikaisee tämän käsityksen ammattikorkeakouluille 15.3. lähettämässään ja Sosiaali- ja terveysministeriölle tiedoksi antamassaan vastauksessa.

Yhteisöpedagogit voivat työskennellä sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa

Valviran mukaan yhteisöpedagogin koulutuksen omaavat voivat työskennellä monenlaisissa sosiaalihuollon palvelutehtävissä, mukaan lukien lastensuojelun avo- ja sijaishuolto.

—Päätös on merkittävä. Se selkeyttää yhteisöpedagogien ja yhteisöpedagogiksi opiskelevien tilanteen työmarkkinoilla. Nyt on tärkeää, että tieto oikeasta tulkinnasta saadaan levitetyksi kuntakentälle, sanoo Arenen Humanistisen ja kasvatusalan kehittämisryhmän puheenjohtaja, rehtori Tapio Huttula Humanistisesta ammattikorkeakoulusta.

—Haluan kiittää Valviraa nopeasta ja selkeästä linjauksesta. On tärkeää, että työelämässä voidaan jokaisessa tehtävässä hyödyntää kaikkea relevanttia osaamista. Yhteisöpedagogien osaamista tulisi hyödyntää laajemminkin sote-palvelujen kehittämisessä, Huttula jatkaa.

Valvira: Ammattihenkilölain tarkoituksena on ollut väljentää kelpoisuusehtoja

Sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin on Valviran mukaan otettu mukaan vain keskeiset ammattiryhmät — ei kaikkia sosiaalihuollon tehtävissä toimimaan oikeutettuja. Valvira painottaa kirjeessään, että lain tarkoituksena on ollut uudistaa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakenteita sekä väljentää kelpoisuusehtoja. Ammattinimikettä vaativia tehtäviä ovat ainoastaan palvelutarpeen arvioinnista vastaaminen, omatyöntekijänä toimiminen sekä hoidon ja huolenpidon turvaavien päätösten tekeminen.

Valvira korostaa, että uudessa laissa säädetään vain, millä edellytyksillä henkilö voi saada Valviralta laillistuksen tai nimikesuojauksen, kun aiemmassa laissa säädettiin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista. Laissa ei siis enää säädetä, kuka on kelpoinen mihinkin sosiaalihuollon tehtävään.

“Yhteisöpedagogien työllistymismahdollisuudet saattavat jopa laajentua”

Kelpoisuuslain kumoamisen jälkeen (1.5.2016) kumoutui suuri osa sosiaalihuollon tehtävien kelpoisuusvaatimuksista. Tiettyjä tehtäviä koskevia kelpoisuusvaatimuksia säilytettiin, mutta ne löytyvät yhden lain sijaan useasta eri laista, kuten esim. sosiaalihuoltolaista tai lastensuojelu- ja oppilashuoltolaista.

—Tehtäväkohtaisia kelpoisuusvaatimuksia on kuitenkin vähemmän kuin aikaisemmin. Tämä mahdollisesti jopa laajentaa yhteisöpedagogien työllistymismahdollisuuksia tulevaisuudessa, toteaa yliopettaja Tarja Nyman Humakista.

Valmistuneet opiskelijat ovat kokeneet tilanteen hankalaksi, koska heidän pätevyyttään on tulkittu usein liian kapealaisesti. Yhteisöpedagogien monipuolinen osaamisen antaa paljon mahdollisuuksia työnantajille mm. yhteisöpedagogien yhteisöllisen ja pedagogisen osaamisen hyödyntämisessä. Yhteiskunnan monimuotoistuminen asettaa myös lastensuojelun palvelujen tuottamiseen uusia osaamisvaateita, joihin voidaan vastata vain laaja-alaisella ammatillisella asiantuntijuudella. Yhteisöpedagogien erityisosaaminen painottuu kuntouttavan ja korjaavan työn sijaan mm. ehkäisevään työhön, erityiskasvatukseen, mahdollisuuksia tunnistavaan kasvun ja kehityksen tukemiseen sekä moninaisuuden kohtaamiseen.

“Sosiaalihuollon rekrytoinneissa katsottava tehtävän edellyttävää osaamista, ei tutkintonimikettä”

Valviran mukaan tehtävään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena ei ole sosiaalihuollon ammattihenkilön pätevyys. Työnantaja voi valita tehtävään myös muun kuin ammattihenkilölaissa mainitun ammattihenkilön. Valvira korostaa, että kun työnantaja määrittelee tällaisiin tehtäviin vaatimaansa kelpoisuutta, ensisijaisen lähtökohdan tulisi olla tehtävänkuva ja sen edellyttämä osaaminen, ei henkilön tutkintonimike.

Humakin Tarja Nyman toteaa, että vahvasti työelämälähtöiset opinnot ohjaavat opiskelijan uravalintaa ja siksi myös koulutuksen aikana saatu käytännön työtehtävissä ja hankkeissa hankittu kokemus on ensiarvoisen tärkeää yhteisöpedagogien osaamisen vahvistumiselle. Mikäli yhteisöpedagogiksi opiskelevat eivät enää jatkossa saa harjoittelupaikkoja ja tilaisuutta ammatilliseen kehittymiseen lastensuojelun tehtävissä, jäävät ko. ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen mahdollisuudet tutkinnossa hyvin ohuiksi ja teoreettisen tiedon varaan.

—Voimme yhdessä alan toimijoiden kanssa edistää lastensuojelussa tarvittavan osaamisen vahvistumista jo tutkinnon aikana. Humak edistää yhteisöpedagogitutkinnon monipuolista ja tulevaisuutta ennakoivaa työelämärelevanssia osana opetussuunnitelmatyötä ja pedagogisia ratkaisuja. Lastensuojelukentän osaamistarpeiden tunnistaminen välittyy parhaiten yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa, Nyman korostaa.

Sosiaalihuoltolaki ei rajaa sosiaalihuollon tehtäviä ammattihenkilöiden tekemäksi työksi

Toisin kuin joissain kunnissa ja lastensuojelulaitoksissa on tulkittu, sosiaalihuoltolaki ei Valviran mukaan rajaa sosiaalihuollon tehtäviä pelkästään sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa mainittujen ammattihenkilöiden tekemäksi työksi.  Sosiaalihuoltolain 49 a §:ssa todetaan, että sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä varten kunnan käytettävissä tulee olla riittävästi sosiaalihuollon ammattihenkilöitä sekä muuta asiakastyöhön osallistuvaa henkilöstöä. Laissa ei ole rajattu erikseen muuhun asiakastyöhön osallistuvaa henkilöstöä vain tiettyjen asiakasryhmien työntekijöiksi.

Myös sosiaalihuollon hallinnollisissa johtotehtävissa ja asiakastyön ohjausta sisältävissä johtotehtävissä voi lain mukaan toimia henkilö, jolla on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alantuntemus sekä riittävä johtamistaito. Näissä johtotehtäviä ei ole siis Valviran mukaan rajattu sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa määritetyille ammattihenkilöille.

Valvira linjaa, että yhteisöpedagogin koulutuksella voi edelleen työskennellä myös lastensuojelun avo- ja sijaishuollon tehtävissä ja lastensuojelussa jo toimivat yhteisöpedagogit voivat jatkaa tehtävissään, mikäli tehtävä ei edellytä sosiaalihuollon ammatinharjoittamisoikeutta tai nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttöoikeutta. Lastensuojelulain 60§:n mukaan riittää, että lastensuojelulaitoksessa on riittävä määrä sosiaalihuollon ammattihenkilöstöä sekä muuta henkilöstöä lasten hoitoon ja kasvatukseen nähden.

Valvira: Lainsäädännössä vähän koulutuksellisia rajoituksia sosiaalihuollon tehtävissä toimimiselle

Lainsäädäntö antaa vain vähän tiukkoja koulutuksellisia rajoituksia sosiaalihuollon tehtävissä toimimiselle. Työnantajilla on varsin laaja oikeus määritellä, millaisien koulutuksen tai pätevyyden omaavaa henkilöstöä ne rekrytoivat sosiaalihuollon tehtäviin – laissa rajoituksia on hyvin vähän.  Tällä tulkinnalla on erityisen suuri merkitys lastensuojelulaitoksen rekrytoinneissa, toteaa yliopettaja Nyman. Humak haluaa yhdessä yhteisöpedagogikoulutuksesta vastaavien ammattikorkeakoulujen kanssa edistää tutkinnon tunnettuutta sekä vaikuttaa siihen, ettei lakien työnantajakohtainen tulkinta asettaisi yhteisöpedagogeja eriarvoiseen asemaan tehtäviä täytettäessä. Valviran humanistisen ja kasvatusalan selvityspyyntöön antama vastaus linjaa hyvin yhteistä tulkintaa ja olemme jakaneet sen edelleen myös yhteisöpedagogien tehtäväkenttiä edustaville ammattijärjestöille.

Valvira toteaa, ettei se toimeenpanevana viranomaisena voi oma-aloitteisesti laajentaa sosiaalihuollon ammattioikeuksia tai nimikesuojauksia uusiin ammatteihin, vaan aloitteet lakiin sisällytettyjen ammattien lisäämisestä tulisi suunnata lain valmistelusta vastaavalle Sosiaali- ja terveysministeriölle. Yhteisöpedagogitutkinnosta vastaavat ammattikorkeakoulut valmistelevatkin asiaa edelleen ministeriössä esiteltäväksi.

Lisätiedot:
Tapio Huttula
rehtori
020 7621 349
tapio.huttula@humak.fi

Tarja Nyman
yhteisöpedagogi (AMK) tutkinnosta vastaava yliopettaja
020 7621 257
tarja.nyman@humak.fi

Uutisen kuvat: Humakilaisia Suomen suurimmassa nuorisoalan ammattilaisten tapahtumassa, Nuori 2017:ssä, Tampereella 27.-28.3.2017