YP-opiskelijat Helena ja Jussi painottavat opintojen yhteisöllisyyttä – ”Opinnoissa mennään aina ihminen edellä”
Yhteisöpedagogi (AMK) -tutkinnosta valmistuu arvostavan kohtaamisen ammattilaisia järjestö- ja nuorisotyön kentille, sekä yhä moninaisempiin toimintaympäristöihin yhteiskunnan monilla sektoreilla. Tässä uutisessa Turussa opiskelevat Helena Viinikainen ja Jussi Räsänen kertovat opinnoistaan ja työskentelystään Humakin hanketoiminnan parissa.
Sekä Helena että Jussi työskentelivät kaupan alalla ennen kuin hakivat opiskelemaan Humakiin. Helena on toiminut kansainvälisen viennin parissa, kun taas Jussilla on 20 vuoden kokemus myynnin ja markkinoinnin tehtävistä. Molemmat päättivät hakea Humakin yhteisöpedagogin opintoihin, koska he kaipasivat jotain henkilökohtaisella tasolla mielekkäämpää työtä.
’’Kuulin yhteisöpedagogin opinnoista vapaaehtoistoiminnan kautta. Olin tutustunut järjestö- ja nuorisoalalla toimiviin ihmisiin, jotka kehottivat minua hakemaan Humakiin. He arvelivat, että se voisi olla minulle sopiva korkeakoulu’’, Jussi kertoo.
Helena törmäsi yhteisöpedagogin opintoihin sattumalta netissä.
’’En tiennyt mitä yhteisöpedagogi tekee, mutta kun luin opinnoista tarkemmin, otin töistäni opintovapaata ja päätin hakea opiskelemaan. Yhteisöpedagogin työ vaikutti juuri siltä mitä olin etsinyt’’, Helena sanoo.
Ihmislähtöistä ja konkreettista opiskelua
Helena ja Jussi ovat olleet erittäin tyytyväisiä opintojen sisältöön. Kiitosta saavat erityisesti opiskelijoiden vahva yhteishenki, monipuoliset harjoittelumahdollisuudet, ja lehtorien valmennuspedagoginen osaaminen. Oppitunnit eivät ole pelkkää tiedon tankkaamista, vaan lehtorit kannustavat opiskelijoita aktiiviseen keskusteluun ja omien ideoiden jakamiseen.
’’Humakissa ihminen tulee nähdyksi ja kuulluksi kaikkine tunteineen ja ajatuksineen. Lehtorit huomioivat opiskelijat yksilöinä ja kaikessa tekemisessä mennään ihminen edellä. Kursseilla keskustellaan paljon ja opetellaan yhdessä niitä taitoja, joita tulemme tarvitsemaan myöhemmin työelämässä’’, Helena sanoo.
Jussi jakaa Helenan kokemuksen opiskelun yhteisöllisyydestä. Hän on ollut yllättynyt siitä, kuinka hauskaa ja joustavaa opiskelu on parhaimmillaan ollut.
’’Kursseilla ei kaavamaisesti päntätä tiukkoja faktoja ja lukuja, vaan annetaan myös oikeasti tilaa ja aikaa hyville keskusteluille’’, Jussi sanoo.
Yrittäjyyskurssilla vertaisohjaajina
Helenan ja Jussin mukaan käytännön tekemistä painotetaan vahvasti yhteisöpedagogin opinnoissa. Opiskelijat pääsevät esimerkiksi heti opintojensa alusta lähtien mukaan Humakin hanketoimintaan.
Kevään 2020 aikana Helena ja Jussi ovat toimineet Tempo-hankkeen yrittäjyyskurssilla vertaisohjaajina ja mentoreina. Kurssin tavoitteena on auttaa Varsinais-Suomen alueella asuvia maahanmuuttajataustaisia ihmisiä löytämään oma polkunsa työelämässä. Helena ja Jussi ovat avustaneet omia pienryhmiään ja selventäneet kurssin osallistujille liiketoiminnan ja suomalaisen lainsäädännön kiemuroita.
Monikulttuurisen ryhmän opastaminen on erinomaista harjoitusta aloitteleville yhteisöpedagogeille.
’’Yhdessä viiden hengen ryhmässä saattaa olla henkilöitä vaikkapa Iranista, Englannista ja Albaniasta. On tärkeää muotoilla se oma tietämys niin että sisältö on käsitettävissä yli kulttuuristen erojen’’, Helena kertoo.
Jussin vahva kokemus liiketoiminnasta on ollut yrittäjyyskurssilla suureksi hyödyksi. Vertaisohjaamisen lisäksi Jussi on antanut osallistujille henkilökohtaista yksilövalmennusta ja osallistunut maahanmuuttajille suunnattuihin työllistymiskoulutuksiin.
’’Ohjaajana toimiminen on sopinut minulle erittäin hyvin. On ollut ilahduttavaa huomata, että näinkin voi suorittaa opintoja’’, Jussi sanoo.
Hankkeissa toimiminen tuo arvokasta työkokemusta
Humakin hankkeet ovat oivallinen tapa edistää opintoja ja kerryttää kokemusta käytännön kentiltä. Helenan ja Jussin tapauksessa yrittäjyyskurssi korvaa yhteisöpedagogi (AMK) -tutkintoon kuuluvan liiketoiminnan verkkokurssin.
Yliopettaja Arto Lindholm kertoo, että opiskelijoiden työmäärä hankkeissa katsotaan aina yksilökohtaisesti. Osa opiskelijoista tekee hankkeissa isompia kokonaisuuksia kuten harjoitteluita, kehittämistehtäviä tai opinnäytetöitä, ja osa taas pienempiä tehtäviä. Harjoittelut ja opinnäytetyöt ovat hankkeissa aina vapaaehtoisia suorituksia ja ne suunnitellaan opiskelijan toiveiden mukaisesti.
TKI-hankkeissa työskentely antaa opiskelijalle relevanttia työkokemusta jo opintojen aikana ja opettaa nykypäivän työelämässä äärimmäisen tärkeitä projektinhallintataitoja. Lisäksi hanketyössä verkostoidutaan useiden oman ammattialan toimijoiden kanssa.
’’Työskentelystä Humakin hankkeessa saa aina työtodistuksen ja usein myös suosituksia. Hanketyössä voi kartuttaa omia työelämätaitojaan turvallisessa ja rohkeaan kokeilemiseen kannustavassa ilmapiirissä’’, Arto kertoo.
Hanketoiminnan parissa suoritettujen harjoittelujen lisäksi yhteisöpedagogit pääsevät työskentelemään myös nuoriso- ja järjestöalan toimijoiden palveluksessa. Opintojen aikana suoritetaan yhteensä neljä pakollista harjoittelua, mutta usein vapaaehtoisesti vielä enemmän. Helena kiittää opintojen monipuolisia harjoittelumahdollisuuksia.
”Yhteisöpedagogin osaamista voidaan soveltaa todella monen alan työssä. Opintoihin kuuluvat harjoittelut antavat mahdollisuuden kokeilla ja tutustua alan eri puoliin”, Helena sanoo.
Lisätietoja ja muita uutisia
- Nuorisotyö tärkeänä osana yhteisöpedagogiikkaa (uutinen nuorisotyön merkityksestä yhteisöpedagogin työssä ja opinnoissa)
- Millaista on opiskella yhteisöpedagogiksi verkkototeutuksessa (opiskelijoiden kokemuksia verkko-opinnoista)
- Yhteisöpedagogi (AMK) on toiminnallisen ja kehittävän työn asiantuntija (alumnihaastattelu)
- Millaista opiskelu on Humakin yhteisöpedagogilinjalla? (videoesittely)
- Tempo-hanke edistää maahanmuuttajien työllistymistä (uutinen yrittäjyyskurssista)
Yhteisöpedagogiksi voit opiskella päivätoteutuksena Jyväskylässä, Kuopiossa, pääkaupunkiseudulla Nurmijärven kampuksella ja Turussa. Verkkototeutus, monimuotototeutus sekä YAMK-tason yhteisöpedagogikoulutus järjestetään Helsingistä käsin. Tutustu tästä yhteisöpedagogiopintojen eri toteutusmuotoihin.
Artikkeli on julkaistu alun perin 23.3.2020. Toim. 24.3.2022 Mari Ervasti.
2022-03-24 15:30:19