Hyppää sisältöön

Tunnistetaan työyhteisöstä työkyvyn heikentymiseen altistavia tekijöitä

Kun puhutaan työkyvystä, painotetaan usein työntekijän fyysisiä ominaisuuksia ja kykyä tehdä työtä. Työkyky määritellään kuitenkin työntekijän fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen sekä kognitiivisen toimintakyvyn sekä työn väliseksi yhteensopivuudeksi. Kyseessä on näiden tekijöiden tasapaino. Mikäli tasapaino horjahtaa, heijastelee se työkyvyn haasteina – ikävimmillään jopa osa- tai täystyökyvyttömyytenä.

Piirroskuva talosta, joka symboloi sitä, miten työkyky rakentuu. Työkyvyn alimmassa eli ykköskerroksessa on terveys ja toimintakyky, 2. kerroksessa osaaminen, 3. kerroksessa arvot, asenteet ja motivaatio ja 4. johtaminen, työyhteisö ja työolot. Taustalla kaupungin siluetti, joka on nimetty toimintaympäristöksi. Talon ulkopuolella on kaksi tikku-ukkoryhmää: toinen on nimetty Perheeksi, toinen Lähiyhteisöksi.

Työterveyslaitoksen työkykytalossa rakennus pysyy pystyssä, kun kaikki kerrokset tukevat toisiaan. Työkykytalo auttaa ymmärtämään työkyvyn moninaiset ulottuvuudet: se ei ole vain fyysistä jaksamista tai terveyttä vaan siihen vaikuttavat myös psyykkinen hyvinvointi, sosiaaliset suhteet ja työn mielekkyys.

Työkykytalo havainnollistaa, miten terveys, osaaminen, arvot ja työolot muodostavat vahvan perustan. Työnantaja on vastuussa talon ylimmästä kerroksesta: työstä ja työoloista. Mikäli ylimmässä kerroksessa on liian raskas taakka, painaa se alemmat kerrokset huonoin seurauksin lyttyyn.

Työkyvyttömyyden kohdatessa

Varhainen tuki, työjärjestelyt ja -aikajoustot, ergonomian ja työvälineiden parantaminen sekä työn uudelleen organisointi, työkierto tai korvaava työ ovat kaikki erinomaisia käytäntöjä työkyvyn tukemiseksi. Kuitenkin valitettavan usein mielen hyvinvoinnin haasteissa pääasiallisena ratkaisuna on aika – työntekijä passitetaan sairauslomalle ja sitten odotetaan. Odotetaan, että työntekijä parantuu tai sopeutuu ja varsinaiset toimet työpaikalla jäävät vähäisiksi. Sairauslomalla ei kuitenkaan ratkaista työyhteisön tai -kulttuurin ongelmia.

Sosiaalinen toimintakyky on tärkeä osa työkykyämme. Kukoistaakseen se vaatii työyhteisön eli sosiaalisen verkoston, jossa työntekijä voi toimia vuorovaikutuksessa, erilaisissa rooleissa ja sosiaalisesti aktiivisena. Yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteen puuttuminen työpaikalla voi johtaa työntekijän eristäytymiseen. Ketään ei siis tule jättää yksin. Työyhteisön vahva yhteisöllisyys ja osallisuuden kokemukset ovat tärkeitä sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämisessä.

Viisi ihmistä ojentaa oikeat kätensä keskelle, muodostaen kämmenistä päällekkäin asetetun pinon. Ihmisten ihonvärit ovat erilaisia, mikä tuo esiin moninaisuuden ja yhteisöllisyyden. Toimivaan vuorovaikutukseen osallistuvat kaikki. (kuva: Fauxels, www.pexels.com)

Toimiva vuorovaikutus on yhteisöllisyyden perusta. Siihen voi vaikuttaa jokainen ja se merkitsee pysähtymistä, läsnäoloa ja työkaverin kuuntelua. Tuki ja myötätunto voivat auttaa vaikean hetken tai elämänvaiheen yli. Arjen kiireessä on hyvä muistaa myös toisen huomioiminen ja ilahduttaminen.

Sosiaalisen toimintakyvyn näkökulmasta työyhteisön rooli on ensiarvoisen tärkeä. Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -hankkeen (ESR+) täsmätyökykyvalmennuksessa autamme yrityksiä tunnistamaan työyhteisöstä ja työn käytänteistä työkyvyn heikentymiseen altistavia tekijöitä. Katse suunnataan erityisesti sosiaaliseen toimintakykyyn ja tästä syystä keskiössä on yksittäisten työntekijöiden sijaan koko työyhteisö.

Laki velvoittaa työnantajia

”Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi.” (Työturvallisuuslaki 738/2002 25§)

Fyysiset kuormitustekijät kuten huono sisäilma, työvälineistä aiheutuvat vaaratilanteet ja ergonomian haasteet tulevat helposti ensimmäisenä mieleen, kun mietitään työn kuormitustekijöitä. Näihin on myös helppo tarttua, terveysvaara kun on ilmeinen ja korjattava asia on käsin kosketeltava ja korjattavissa. Mitä jos mietimme asiaa mielen hyvinvoinnin näkökulmasta? Miksi usein on vaikeampi tarttua näkymättömään?

Onneksemme laki velvoittaa työnantajaa myös työn psykososiaalisiin kuormitustekijöihin liittyen. Tämänlaisia kuormitustekijöitä ovat mm. toimimaton vuorovaikutus, huono tiedonkulku, sosiaalinen tai fyysinen eristäminen, epäasiallinen tai syrjivä kohtelu sekä esihenkilön tai työkavereiden puutteellinen tuki.

Kuormitustekijöiden tunnistaminen ja näkyväksi tekeminen on tärkeää. Tavoitteena on luoda työympäristö, jossa työntekijöiden sosiaalinen toimintakyky kukoistaa. Tämä edellyttää tietoisia toimenpiteitä vuorovaikutuksen parantamiseksi, tuen tarjoamiseksi ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi. Hyvinvoiva ja sosiaalisesti toimiva työyhteisö on avain työkyvyn ylläpitämiseen ja mielen hyvinvoinnin parantamiseen.

Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -hankkeen (ESR+) ilmaisessa täsmätyökykyvalmennuksessa ei kuitenkaan keskitytä pelkästään kuormitustekijöihin. Tavoitteena on myös tukea jo olemassa olevaa hyvää. Työpajoissa tunnistetaan työpaikalta asioita ja toimintatapoja, jotka ovat jo hyvin ja joita voisi tukea kukoistamaan entistä paremmin, jotta jokaisen työkyky voisi paremmin. Sama positiivinen ajatus juoksee läpi valmennuksen: osatyökykyisyyden puutteiden ja rajoitteiden sijaan keskitytään jäljellä olevaan täsmätyökykyyn ja siksi valmennus sai nimekseen täsmätyökykyvalmennus.

Lue lisää täsmätyökykyvalmennuksesta ja ilmoittaudu mukaan.

 

Kirjoittaja: Milla Leinonen, TtM, Projektipäällikkö, Humak
Julkaisupäivämäärä: 2.10.2024
Julkaisusarja: Humak harticle, Ammatillinen
Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu 

Lähteet:

Mannermaa, K. 2018. Työsuojelupäällikön käsikirja. Helsinki: Alma talent.

Kemppainen, E., Mäkinen, K., Ojanperä, K. Ranta, A., Rauramo, P. & Simberg, S. 2018. Osatyökykyisyys työyhteisössä. Työturvallisuuskeskuksen verkkojulkaisu. Viitattu 26.6.2024.