Nuorten kanssa kannattaa heittäytyä vuoropuheluun

Nuoret tavataan usein julkikeskustelussa ottaa esille ongelmatapauksina, jotka häiriköivät, eivätkä osaa käyttäytyä tai toimia odotusten mukaisesti. Aina ei kenties osatakaan toimia. Aika harvoin vuoropuhelua kuitenkaan käydään nuorten itsensä kanssa. Myös nuorten parissa työskentelevien ja nuorisotutkijoiden kanssa voi ottautua dialogiin. Vuoropuhelua tarvitaan puolin ja toisin. Voi pysähtyä myös pohtimaan, millaisena maailma näyttäytyy nuoren ihmisen silmin. Nuoren elämänpolun rinnalla tarvitaan turvallisia aikuisia, joiden kanssa kasvaminen, oppiminen ja sivistyminen on mahdollista.

Taloudelliset ratkaisut heijastuvat nuoriin

Yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat myös nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Keväällä 2024 julkaistussa Nuorisobarometrissa 2023 tuli esille taloudellisen tilanteen heijastumat nuorten elämään. Välttämättä ei ole mahdollista harrastaa, kohdata ystäviä, käydä kulttuuritapahtumissa tai tehdä tarpeellisia hankintoja.

Kun erilaisia yhteiskunnallisia ratkaisuja tehdään, mukaan lukien taloudelliset ratkaisut, niin olisi välttämätöntä tehdä myös lapsivaikutusten arviointia: millä tavalla ratkaisut vaikuttavat lasten ja nuorten elämään. YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen perustuva lapsivaikutusten arviointi pitää sisällään lapsen oikeuden osallistua ja vaikuttaa. Lapsia ja nuoria ei saakaan ohittaa heitä itseään koskevien asioiden ratkaisuissa ja käsittelyissä. Nuoret eivät myöskään ole yhtenäinen joukko ja siksi erilaisten näkökulmien kuuleminen ja huomioiminen on välttämätöntä.

Ongelmakeskeisyys lamauttaa

Julkikeskustelu myös tapaa olla hyvin ongelmakeskeistä – kuulematta nuorten omaa ääntä helposti raamitetaan, mikä kaikki nuorissa onkaan pielessä, kun nuoret toimivat niin kuin toimivat. On merkittävä kysymys, millä tavalla yhteiskunnassamme suhtaudutaan lapsiin ja nuoriin. Kun väestö ikääntyy ja ikäluokat pienenevät niin olisi paikallaan myös pohtia, voisiko suhtautuminen olla myös nuoria arvostava ja enemmänkin vuoropuhelua rakentava kuin tuomitseva.

Nuorisotyön ammattilaiset ja kolmas sektori voi mahdollistaa vuoropuhelua. Nuorisotyöntekijöistä puhutaankin usein nuoruuden ja nuorten elinehtojen tulkkeina, mikä tuodaan esille myös alan ammattieettisissä ohjeissa. Esimerkiksi Aseman lapset ry kannustaa aikuisia vuoropuheluun lasten ja nuorten kanssa. Vuonna 2022 Aseman lapset ry oli yksi Erätauko-säätiön vuoden 2021 dialogitekojen tunnustuksen saajista. Vuoden 2024 mittaan Walkers 30-vuotiskiertuella yhdenvertaiset askeleet –tilaisuuksissa yhdenvertaisuuskävelyinä toteutettujen dialogien kokemukset ovat olleet myönteisiä. Yhdessä keskustellen luodaan yhteistä ymmärrystä myös toivotuista kehityssuunnista.

Liikkuvan nuorisotyön autoja Humakin Helsingin kampuksen edessä. Taustalla Walkers-auto. Kuva: Marika Stam.

Dialogia tarvitaan

Kuulemisen menetelmiä on kehitetty ja kehitetään jatkuvasti nuorisotyön ammattilaisten parissa. Aina houkuttelevin tai nuorille luonteva tapa ei ole kokoustamisen kaltainen keskustelu vaan dialogiin ja yhteisen ymmärryksen etsintään on olemassa monenlaisia menetelmiä.

Vuoropuhelu aikuisten ja nuorten välille ei synny itsestään. Kun nyt ollaan tekemässä suuria leikkauksia niin järjestöjen toimintoihin kuin lakkauttamassa pienempien paikkakuntien kouluja ja kirjastoja, ollaan tekemässä myös hallaa nuorille ja sukupolvien väliselle yhteisymmärrykselle. Kun leikkauksilla ollaan suoraan vähentämässä esimerkiksi nuorten konkreettisia paikkoja kokoontua ja kohdata, voi tämä heijastua suoraan nuorten toimintaan.

Kriittinen kysymys onkin, ottaudutaanko oikeasti vuoropuheluun nuorten kanssa vai jäädäänkö vain paheksumaan etäältä nuoria ja nuoruutta.

Siihen meillä ei olisi varaa.

Kirjoittajat:

Pia Lundbom, YTT, yliopettaja, Kehittämispalvelut, YAMK-kehittämisryhmä. ORCID: 0000-0002-9086-1335

Aino Tormulainen, FT, lehtori, Vahvuusala: Yhteisöjen kehittäminen, Kustannuspaikka: järjestö- ja nuorisotyö ORCID: https://orcid.org/0000-0003-3560-7526