Työpajojen tulevaisuus – ilmaista työtä vai mielekästä yhdessä tekemistä?

Ylen talvella julkaisemassa uutisessa kerrotaan, kuinka työpajojen kävijämäärät ovat vähentyneet. Halusimme ymmärtää ilmiötä paremmin, joten GameOn-hankkeen harjoittelijat Eveliina ja Maria haastattelivat hankkeen osallistujia ja kysyivät heidän näkemyksiään aiheeseen.

GameOn-hanke on 16–54-vuotiaille suunnattua ryhmämuotoista pelitoimintaa, jonka tavoitteena on lisätä työttömien sekä työelämän ulkopuolella olevien työelämävalmiuksia. Monella hankkeeseen osallistuneella on kokemusta myös työpajatoiminnasta.

Työpajatoiminta on erityisen tärkeää silloin, kun tavoitteena on arkirytmin ylläpitäminen ja uuden oppiminen. Ylen artikkelissa nostetaan esiin, kuinka monet muutokset ja leikkaukset heijastelevat työpajatoiminnan arkeen. Esimerkiksi työpajasopimuksilla on yhä harvemmin vaikutusta etuuksiin, minkä lisäksi työkokeiluun tai palkkatuelle voi olla entistä vaikeampi päästä.

“Eihän kukaan halua tehdä töitä ilmaiseksi”

Haastattelussa keskeisenä teemana nousi esiin korvausten puuttuminen osallistumisesta. Moni kokee turhauttavaksi sen, että osallistumalla ilman korvausta saattaa jäädä taloudellisesti miinukselle.

Minimikorvauksena osallistumisesta pidetään sitä, että bussimatkat ja eväät saisi katettua työpäivien ajalta. Onhan se totta, ettei kukaan halua tehdä töitä ilman korvausta, kuten eräs haastateltavista totesi.

GameOn-hankkeen osallistujien mukaan mielekäs pienryhmätoiminta on keskeistä, jotta sosiaalisten tilanteiden jännitys saadaan selätettyä. Kuva: Samuel Piirainen.

Tietoa ja eri alojen työpajoja saatava lisää

Toinen keskeinen huomio liittyy työpajatoiminnasta tiedottamiseen. Moni haastatteluun osallistunut koki, ettei ole saanut paikallisista työpajoista ajankohtaista tietoa. Mikäli tietoa on saatu, on se tullut vasta silloin, kun elämässä menee jo todella huonosti ja voimavaroja osallistumiseen ei ole.

Kolmantena haastatteluissa nousseena kehittämiskohteena todettiin työpajojen alojen rajallisuus. Haastateltavat kokivat turhauttavana, ettei työpajoilla ole välttämättä tarjolla ns. oman alan tehtäviä ja välineet ovat vanhentuneita. “GameOn- hankkeeseen tulessa oli kiva huomata, että täällä on ihan uudet koneet”, kertoo haastateltava.

Sosiaalistuminen kaikkein tärkeintä

Vaikka haastateltavat löysivät työpajatoiminnasta paljon kehitettävää, jokainen koki saavansa sieltä hyvää harjoittelua ja valmistautumista sosiaalisiin tilanteisiin. Lähes kaikki haastateltavat kokivat sosiaalisuuden tärkeimpänä asiana työpajatoiminnassa.

Monille sosiaaliset tilanteet ovat jännittäviä ja jopa ahdistavia. Erityisesti mielekäs pienryhmätoiminta on saanut heidät menemään epämukavuusalueelle ja ylittämään pelkonsa.

Rahoitusta ja lisää tietoa

Haastattelun perusteella voidaan todeta, että työpajatoimintaan tarvitaan myös tulevaisuudessa rahoitusta ja toiminnan tarpeessa oleville kohdennettua sisältöä. Ehkä kaikista olennaisinta on kuitenkin tarjota työelämän ulkopuolella oleville ajankohtaista tietoa erilaisista vaihtoehdoista. Näin varmistetaan myös se, että työpajat löydetään oikea-aikaisesti ja niiden sisällöt vastaavat odotuksia.

Lähde:

“Nuorten työpajoilla on käynyt kato – tarjolla on usein enää vain sopimuksia, joista ei tipu rahaa” (avautuu ulkoiselle sivustolle)

Kirjoittajat:

Eveliina Kemppainen, yhteisöpedagogiopiskelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Maria Timonen, yhteisöpedagogiopiskelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu
Samuel Piiroinen, asiantuntija, Humanistinen ammattikorkeakoulu, ORCID-tunnus 0009-0009-2103-0747
Julkaisupäivämäärä: 13.5.2025
Julkaisusarja: Hartikkelit / Harticles
Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu 

Hartikkeli on toteutettu opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteistyönä

Hartikkeli on tuotettu asiantuntijan ja yhteisöpedagogiopiskelijoiden yhteistyönä. Samuli Piiroisen toimeksiannosta opiskelijat toteuttivat työpajatoimintaan liittyvän haastattelun ja koostivat haastattelun keskeiset sisällöt. Tämän jälkeen opiskelijat loivat hartikkelin luonnoksen haastattelun keskeisistä tuloksista. Opiskelijat jakoivat sekä haastattelun aineiston että hartikkelin luonnoksen asiantuntijan kanssa. Tämän jälkeen hän työsti hartikkelia yhdessä toisen opiskelijan kanssa, ja lopuksi kävi hartikkelin läpi vielä itsenäisesti. Lopuksi asiantuntija lisäsi kuvituskuvan kuva- ja alt-teksteineen sekä toimitti aineiston julkaistavaksi.