Yhteisökokemus – uudistuvan ja vetovoimaisen työyhteisön ytimessä

Millainen tunne sinulle syntyy, kun tunnet kuuluvasi johonkin? Kun sinua kuunnellaan, arvostetaan ja saat vaikuttaa? Kun tunnet, että yhteisön vuorovaikutus, viestintä ja toimintatavat sujuvat ja olosi tuntuu turvalliselta? Tämä tunne on yhteisökokemus. Se on minkä tahansa organisaation tai yhteisön voimavara, jonka potentiaalia ei kannata jättää hyödyntämättä, vaan jota kannattaa tietoisesti ja tavoitteellisesti kehittää.

Yhteisökokemus ei ole vain työntekijäkokemusta. Se on laajempi, kaikkia yhteisön jäseniä koskettava ilmiö – asiakkaita, kumppaneita, opiskelijoita, jäseniä, vapaaehtoisia. Se rakentuu sujuvasta vuorovaikutuksesta, luottamuksesta ja yhteisestä merkityksestä. Ja mikä tärkeintä: sitä voidaan vahvistaa ja kehittää. Ensin kannattaa kuitenkin pysähtyä yhdessä ajattelemaan, mitä yhteisökokemuksella omassa organisaatioissa / yhteisöissä ymmärretään.

Yhteisökokemus ei ole vielä käsitteenä vakiintunut. Yhteisökokemuksen paljon tutkittuja lähikäsitteitä ja sisältöjä onkin tunnistettavissa useita, kuten muun muassa osallisuus ja yhteenkuuluvuus, merkityksellisyys, dialogi ja dialoginen oppiminen, psykologinen tuvallisuus sekä työyhteisötaidot. Sosiaalisesta pääomasta puhuttaessa, ollaan myös monien yhteisökokemuksen kannalta keskeisten sisältöjen äärellä (Manka&Larjovuori 2013).

Kuvituskuva. Lähde: Freepik.

Miksi yhteisökokemus on nyt tärkeämpää kuin koskaan?

Työelämä ja toimintaympäristöt muuttuvat jatkuvasti, ja niin myös yhteisöllisyyden tavat ja muodot. Organisaatiot ja yhteisöt ovat hajautuneita, verkostoituneita, projektimaisia ja digitaalisia. Yhteisöllisyys ei voi olla enää perinteisten rakenteiden varassa. Tarvitaan uusia tapoja ja tiloja kohdata, kuunnella ja rakentaa yhteistä ymmärrystä eri toimijoiden / sidosryhmien kesken (Poikajärvi & Kilja 2021).

Yhteisöllisyyden on tunnistettu tukevan työhyvinvointia, oppimista ja tuloksellisuutta (Paasivaara & Nikkilä 2020). Psykologinen turvallisuus – tunne siitä, että voi olla oma itsensä ilman pelkoa nöyryytyksestä – on yhteisökokemuksen ytimessä (Kauppi, Toivanen, Känsälä & Yli-Kaitala 2022). Se mahdollistaa rohkean osallistumisen myötä tapahtuvan ideoinnin, oppimisen ja kehittämisen eli uudistumisen. On tärkeää käydä dialogia ja löytää sen avulla konkreettisia keinoja yhteisökokemuksen vahvistamiseksi. On tärkeää pohtia, miksi yhteisökokemusta halutaan vahvistaa ja mitä sillä tavoitellaan.

Osallistava johtaminen ja yhteisökokemuksen muotoilu

Johtamisella on yhteisökokemuksen kehittämisessä tärkeä rooli, joskaan se ei ole vain johdon tehtävä. Osallistava dialoginen johtaminen tuo strategian lähelle ihmisiä, vahvistaa osallisuutta ja tukee yhteisöjen itse- ja yhteisohjautuvuutta. Dialogiset käytännöt ja yhteiskehittäminen ovat keinoja, joilla yhteisöä johdetaan ja uudistetaan yhdessä. Palvelumuotoilun avulla päästää käytännön kehittämistekoihin työn arjessa.

Kuvituskuva. Lähde: Freepik.

Yhteisökokemuksen kehittäminen ja muotoilu

Muotoiluajattelu tarjoaa konkreettisia työkaluja yhteisökokemuksen kehittämiseen (Koivisto, Säynäjäkangas & Forsberg 2019). Se auttaa tunnistamaan tarpeita, kokeilemaan ratkaisuja ja rakentamaan merkityksellisiä kohtaamisia ihmiskeskeisesti. Kehittämistoimia on tärkeää miettiä organisaatiokohtaisesti ja kunkin (työ)yhteisön yksilölliset kehittämistarpeet huomioiden.  Yhteisökokemus ei synny sattumalta – se syntyy tietoisen ja tavoitteellisen kehittämistoiminnan avulla.

Humanistisen ammattikorkeakoulun avoimissa opinnoissa tarjoutuu mahdolllisuus sukeltaa yhteisökokemuksen maailmaan syvemmin.  Valmentava koulutus on suunnattu kaikille, jotka haluavat kehittää yhteisöjä – esihenkilöille, tiiminvetäjille, kehittäjille, fasilitaattoreille, HR-ammattilaisille, järjestökentän toimijoille, opettajille ja asiantuntijoille. Teille, joka haluatte tehdä yhteistyöstänne merkityksellisemmän, osaavamman ja vahvemman. Lisätietoa valmennuksesta löytyy täältä: Yhteisökokemuksen muotoilu ja sen kehittäminen 5 op, syksy 2025 (UUTUUS!) | Avoin AMK – Humak

Lähteet:

Kauppi, M., Toivanen, M., Känsälä, M. & Yli-Kaitala, K. (2022). Psykologinen turvallisuus ja uudistava toiminta. Psykologia, 54(4), 331-375. https://doi.org/10.62443/psykologia.v57i4.110138

Koivisto, M. , Säynäjäkangas, J. & Forsberg, S. (2019). Palvelumuotoilun bisneskirja, Osa I & II. Alma Talent.

Manka, M-L. & Larjovuori, R-L. (2013) Yhteisöllisyydellä menestykseen. Opas työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen. Kuntoutussäätiö: Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos.

Paasivaara, L., & Nikkilä, J. (2010). Yhteisöllisyydestä työhyvinvointia. Kirjapaja: Kirjavälitys.

Poikajärvi H. & Kilja. P (2021, 9.joulukuuta) Yhteisöllisyyden merkitys on muotoutumassa uudella tavalla. Oamk Journal. Yhteisöllisyyden merkitys on muotoutumassa uudella tavalla – Oamk Journal)

Kirjoittajat:

Kati Tikkamäki, ORCID: 0000-0002-3701-1710, KT, lehtori, tutkintovastaava
Karoliina Hiekkanen, YTM, lehtori, Yhteisöpedagogikoulutus, Työyhteisön kehittäminen, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Julkaisupäivämäärä: 17.10.2025
Julkaisusarja: Hartikkelit
Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu