Leikin paikat metsissä – lapset mukaan suunnittelemaan kestävää tulevaisuutta

Metsät ovat pohjoisille kaupungeille keskeisiä vihervyöhykkeitä. Erityisesti lapsille metsäympäristöt tarjoavat tärkeitä oppimisen ja leikin paikkoja. Silti lasten ääni jää usein kuulumattomiin kaupunkien viheralueita suunniteltaessa. 

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin, kuten leikkipaikkoihin ja luontoympäristöihin. Kun lapset pääsevät mukaan suunnittelemaan omia leikkiympäristöjään, he oppivat myös vaikuttamaan ympäristöönsä ja ottamaan vastuuta yhteisistä tiloista. 

Luonto, leikki ja paikkaside – kasvualusta kestävälle tulevaisuudelle 

Paikkaside tarkoittaa lapsen kokemusta siitä, että jokin paikka on hänelle merkityksellinen ja tuttu. Kun lapsi saa osallistua leikkipaikan suunnitteluun tai käyttää sitä säännöllisesti, hän alkaa tuntea kuuluvansa siihen – ja haluaa myös huolehtia siitä. Tämä vahvistaa lapsen identiteettiä, lisää turvallisuuden tunnetta ja tukee yhteisöllisyyttä. Paikkasiteen kautta lapsi oppii arvostamaan ympäristöään ja ymmärtämään sen merkityksen osana omaa elämää. 

Perinteiset leikkipuistot eivät tarjoa juurikaan luontokokemuksia. Metsäiset leikkiympäristöt eli leikkibiotoopit hyödyntävät luonnollisia materiaaleja, tukevat paikallista lajistoa, toimivat hiilinieluina ja tarjoavat lapsille kosketuksen luonnon monimuotoisuuteen. 

Kuvituskuva: Istock.

Lisäksi metsäiset leikkiympäristöt tarjoavat ainutlaatuisia mahdollisuuksia keholliseen oppimiseen. Leikkiessään luonnossa lapset altistuvat monimuotoiselle mikrobistolle, joka tukee immuunijärjestelmän kehitystä, ja samalla he oppivat luonnon kiertokulusta kokemuksen kautta. Tällaiset kokemukset jäävät pysyvästi mieleen ja vaikuttavat siihen, miten lapsi suhtautuu luontoon ja sen suojeluun. 

Ekososiaalinen lähestymistapa korostaa ihmisen ja luonnon keskinäisriippuvuutta. Kun lapset osallistuvat luonnon monimuotoisuutta tukevien leikkiympäristöjen rakentamiseen, he oppivat vastuullisuutta ja ymmärtävät, että ihmisen hyvinvointi ja luonnon elinvoima kulkevat käsi kädessä. Näin leikki, luonto ja osallisuus muodostavat perustan kestävälle tulevaisuudelle. 

Kuvituskuva: Istock.

Lasten mielipiteillä on väliä 

Kun lapset osallistuvat leikkipaikkojensa suunnitteluun, he huomaavat, että heidän mielipiteitään kuunnellaan ja oppivat, että he voivat vaikuttaa ympäristöönsä. Tämä vahvistaa itsetuntoa ja motivaatiota osallistua. Yhteiskehittämisessä etsitään yhteisiä ratkaisuja ja lapset vahvistavat taitojaan tehdä kompromisseja sekä neuvotella. Lapset näkevät, että jokaisella on oikeus tulla kuulluksi. Tämä opettaa lapsia kunnioittamaan erilaisia näkemyksiä ja puolustamaan heikompien oikeuksia.  

Kun lapsi osallistuu päätöksentekoon, hän oppii myös kantamaan vastuuta päätösten seurauksista. Nämä kaikki ovat tärkeitä kansalaistaitoja, joita voi hyödyntää myös myöhemmin osallistuessaan yhteiskunnalliseen keskusteluun osana demokratiaa. 

Kysymys lasten osallisuudesta on pohjimmiltaan kysymys siitä, millaista tulevaisuutta rakennamme. Haluammeko kaupunkeja, joissa lapset ovat aktiivisia toimijoita? Haluammeko, että luonto ja rakennettu ympäristö tukevat toisiaan? Onko yhteisöllisyys meille oletusarvo ja arkipäivää? 

Humakilla on vahva osaaminen osallistavista menetelmistä ja yhteisölähtöisestä kehittämisestä. Kun metsät, leikki ja lasten osallisuus yhdistyvät, syntyy ympäristöjä, joissa sekä lapset että luonto voivat kukoistaa. 

Kirjoittaja:

Nina Luostarinen ORCID 0000-0003-0777-2858 , oppiarvo, TaT, TKI-erityisasiantuntija, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Julkaisupäivämäärä: 20.10.2025
Julkaisusarja: Hartikkelit
Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu