”Toinen puhuu ja toinen kuuntelee” – siten syntyy vastavuoroinen dialogi

Mieliteko-hankkeen täsmätyökykyvalmennus-työpajoissa on ollut tilaa ajatuksille, tunteille ja aidolle kohtaamiselle. Olemme nähneet todellisen muutoksen syntyvän, kun ihmiset tulevat kuulluiksi ja nähdyiksi työyhteisössään ja pääsevät samalla kehittämään omaa organisaatiotaan.

Työpajoissa syntyy tilaa ajatuksille ja kohtaamiselle

Työpajoissa on pohdittu viestinnän sujuvoittamista, keskinäisen vuorovaikutuksen vahvistamista, roolien selkiyttämistä sekä kaikenlaista yhteistä tekemistä rennossa ja avoimessa ilmapiirissä. Hankkeen työpajat ovat siten tarjonneet arvokkaita pysähtymisen hetkiä, joissa voi rauhassa tutustua työkaveriin arjen kiireen keskellä. Nämä hetket ovat osoittaneet, että työhyvinvointi ei synny yksittäisistä toimenpiteistä, vaan siitä, että ihmiset pysähtyvät kuulemaan toisiaan. Juuri tästä näkökulmasta on luontevaa, että hanketoimintamme keskeinen lähestymistapa on dialogisuus.

Dialogisuus Mieliteko-hankkeen lähestymistapana

Dialogisuudella tarkoitetaan toisiaan kunnioittavaa ja rehellistä vuoropuhelua, jossa osapuolet kuuntelevat toisiaan ja uskaltavat puhua avoimesti. Se antaa tilaa uusille näkökulmille ja rauhalliselle pohdinnalle. Onnistunut dialogi auttaa rakentamaan luottamuksellista sekä turvallista ilmapiiriä. Näitä periaatteita olemme pitäneet täsmätyökykyvalmennuksiemme kulmakivinä.

Mieliteko -hankkeen dialogiin keskittyvä lähestymistapa on saanut kiitosta. Palautteissa osallistujat ovat painottaneet, kuinka työpajojen parasta antia olivat muun muassa luotettava ja kuunteleva ilmapiiri sekä avoin keskustelu hyvässä hengessä, jaetut oivallukset ja ratkaisukeskeisyys. Turvallista, avointa ja luottamuksellista keskusteluilmapiiriä pidetään työyhteisöissä erittäin tärkeänä elementtinä, ja sitä ei sovi pitää itsestäänselvyytenä. Dialogisuuden onnistuminen edellyttää sille järjestettyä tilaa. Se tukee kehittämistä, kehittymistä sekä uuden oppimista.

“Oli vapauttavaa keskustella omana itsenään.”

“Yhdessä pohtiminen ja ratkaisujen löytäminen oli voimaannuttavaa.”

Kuvituskuva: Istock.

Työyhteisön moninaisuus ja valmennusprosessi

Dialogi ei rajoitu keskusteluun, vaan edellyttää aktiivista kuuntelemista, toisen näkökulman ymmärtämistä sekä yhteistä merkityksen rakentamista. Jokainen työyhteisön jäsen on tottunut kommunikoimaan omalla tyylillään, mutta tämä ei automaattisesti johda dialogin syntymiseen. Työpajoissa olemme tunnistaneet, kuinka kommunikointi- ja tulkitsemistyylejä on yhtä monia kuin moninaisen työyhteisön jäsentä. Aina ajatusmaailmat eivät kohtaa. Tällöin vuorovaikutustilanteet voivat muodostua haastaviksi tai ristiriitaisiksi.

Keskeistä on, että myös haasteellisissa tilanteissa jokainen tulee kuulluksi. Tämä edellyttää organisaation yhteisiä toimintatapoja, jotka tukevat dialogisuutta ja psykologista turvallisuutta. Näiden käytäntöjen tulee olla johdonmukaisesti juurrutettu koko organisaation toimintakulttuuriin. Työpajoihin ja dialogiharjoituksiin on osallistunut henkilöstöä organisaation eri tasoilta, mikä on mahdollistanut yhteisen ymmärryksen ja dialogisten toimintamallien rakentamista osaksi koko työyhteisöä.

Kasvokkain syntyvä ymmärrys

Valmennusprosessit ovat konkretisoineet dialogisuuden keskeistä merkitystä työyhteisöissä arjen vuorovaikutustilanteissa. Työpajojen kasvokkain tapahtuvissa dialogiharjoituksissa osallistujat ovat olleet aidosti läsnä ja kohtaamiset ovat tuoneet esiin puheen lisäksi kehonkielen, ilmeet ja äänensävyt. Työpajoissa on pyritty luomaan tilaa spontaanille ja luottamukselliselle vuorovaikutukselle, ja siten mahdollistettu keskustelun syventäminen ja luonteva ajatusten vaihto.

Miten voit edistää dialogia työpaikalla?

• Luo tiloja keskustelulle: viikoittaiset check-init, retrospektiivit tai vapaamuotoiset kahvihetket voivat olla avauksia.
• Opettele kuuntelemaan ilman että mietit heti, mitä sanot seuraavaksi.
• Johdon kannattaa näyttää esimerkkiä: kuunteleva johtaminen lisää työhyvinvointia.
• Harjoitelkaa yhdessä: dialogiharjoitukset voivat olla osa kehittämispäiviä tai työpajoja.

Dialogisuus on ennen kaikkea asenne, halua kuulla ja ymmärtää. Kun työyhteisö oppii pysähtymään toistensa äärelle, se rakentaa pohjaa, jolle työhyvinvointi ja osallisuus voivat kasvaa.

 

Kirjoittajat:

Ella Salokorpi, KM, projektipäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Juha Niiranen, YTM, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Julkaisupäivämäärä: 5.12.2025

Julkaisusarja: hartikkelit

Julkaisija: Humanistinen ammattikorkeakoulu