“Työ on vain työtä” – työnohjaajakoulutus vahvisti rehtorin johtamisrauhaa ja koko koulun muutoskykyä
Vierailin Helsingin yhteislyseossa jutellakseni koulun rehtorin Jussi Sutisen kanssa koulusta työyhteisönä, johtamisen muutoksista sekä työnohjaajakoulutuksen konkreettisista hyödyistä. Teema on ajankohtainen, koska nyt on käynnissä haku Humakin ja TAMKin yhdessä järjestämään Uudistava työnohjaaja -koulutukseen. Koulutus alkaa syyskuussa 2026 ja jatkuu maaliskuuhun 2028 saakka. Haku koulutukseen päättyy 31.5.2026.
Hakiessaan vuonna 2018 työnohjaajakoulutukseen Sutinen oli toiminut rehtorina lähes vuosikymmenen. Pitkän kehittämis- ja muutosvaiheen jälkeen mielessä kyti tarve saada uusia näkökulmia omaan johtamiseen.
– Halusin löytää lisää virtaa ja uusia ajatuksia siihen, miten voisin johtaa sekä itseäni että työyhteisöä vielä paremmin, hän kertoo.
Rehtori Jussi Sutinen arvioi työnohjaajakoulutuksen kehittäneen muun muassa delegointikykyä ja kuuntelutaitoja.
Johtajana vähemmän yksin – kuuntelemisen ja kysymisen taito vahvistui
Rehtorin arki täyttyy asioista, jotka vaihtelevat oppilaiden hyvinvoinnista henkilöstön tarpeisiin ja arjen käytännön ratkaisuihin pihan hiekoituksesta lähtien. Koulutus auttoi Sutista tarkastelemaan johtamistaan uudesta kulmasta.
– Suurin hyöty oli pysähtyminen. Opin kuuntelemaan ihmisiä aidosti, en vain ratkomaan asioita. Se muutti aika paljon sitä, miten kohtaan niin henkilöstöä, oppilaita kuin huoltajiakin.
Kysymisen taito kehittyi yhtä lailla. Koulutus tarjosi konkreettisia malleja siihen, miten esihenkilö voi kysyä suoraan mutta kunnioittavasti ja siten vahvistaa työyhteisön luottamusta ja osallisuutta.
– Kun kysyy avoimesti, ihmiset yleensä kertovat enemmän kuin arvasikaan.
Työyhteisön kehittäminen: jaettu johtajuus ja avoimempi kulttuuri
Koulutuksen opeilla on ollut suora vaikutus Helsingin yhteislyseon toimintakulttuuriin. Jaettu johtajuus on vahvistunut merkittävästi: kaikkea ei tarvitse päättää tai tehdä yksin.
– Ymmärsin paremmin, että viisaus ei asu yhden johtajan päässä. Me lisäsimme apulaisrehtoreiden vastuuta ja avasimme päätöksentekoa henkilöstölle. Se on tuonut selkeyttä toimintaan ja jakanut kuormaa useammalle henkilölle.
Psykologinen turvallisuus nousi koulutuksen myötä uudella tavalla puheenaiheeksi. Valtakunnan mediassa on viime vuosina puhuttu paljon opettajien psykososiaalisesta kuormituksesta – työyhteisön hyvinvointi vaatii reflektiivistä ja tavoitteellista johtamista.
– Kuunteleminen, osallistaminen ja arvostava vuorovaikutus eivät ole iskulauseita. Ne vaikuttavat suoraan siihen, kokeeko henkilöstö tulevansa kuulluksi, Sutinen korostaa.
Jaksamista ja realismia: “Työ on vain työtä”
Koulutus tarjosi Sutiselle työkaluja myös omaan jaksamiseen. Hän kuvaa kokeneensa selkeän motivaatiopiikin – lähes uuden alun rehtorin työssä. Työ sai lisää rauhaa ja realismia.
Delegoinnin kehittyminen ja luottamus työyhteisön osaamisen helpottivat arkea huomattavasti. Samalla Sutinen oppi katsomaan työtään kauempaa: mikä on oikasti tärkeää ja mikä ei.
– Työ on vain yksi osa elämää. Tämä ei tarkoita työn väheksymistä, vaan sitä, että ilman rajoja tätä työtä ei jaksa pitkällä aikavälillä.
Kenelle koulutus sopii? Kasvatusalan johtajan näkökulma
Sutinen tarkastelee työnohjaajakoulutusta ennen kaikkea koulutus- ja kasvatusalan johtajan näkökulmasta.
– En suosittelisi koulutusta aivan uran alkuun. Työnohjaus edellyttää kertynyttä kokemusta: sekä ammatillista näkemystä että elämänkokemusta. Kun niitä on kertynyt, koulutus voi avata täysin uuden tavan hahmottaa omaa työtään.
Hänen mukaansa koulutus sopii erityisen hyvin rehtoreille, esihenkilöille ja muille kasvatus- ja opetusalojen ammattilaisille.
– Mutta mielestäni työnohjausta sopii kaikille, jotka työskentelevät ihmisten kanssa ja haluavat syventää johtamis-, vuorovaikutus- ja ohjaustaitojaan.
Lähiopetuspävien merkitys oppimisessa on suuri
Nykyisin moni työnohjaajakoulutus toteutetaan lähes kokonaan verkossa, mutta Uudistava työnohjaajakoulutus panostaa edelleen lähipäiviin. Sutisen mukaan sillä on ratkaiseva vaikutus oppimiseen.
Monialaisen opiskelijaryhmän tarjoamaa vertaisoppimista tapahtui niin opetustilanteissa kuin tauoilla käytävissä keskusteluissakin. Se oli Sutiselle yksi hänen kokemuksensa vahvimmista anneista.
Hän korostaa, että vaikka verkko-opetus on tullut jäädäkseen, työnohjaajakoulutus tarvitsee myös fyysisiä kohtaamisia.
Työnohjaajan täytyy kohdata ihmisiä myös livenä. Se on olennainen osa ammattitaitoa.
Työnantajan tuki vahvisti päätöstä hakeutua koulutukseen: Sutinen sai osallistua lähijaksoihin työajalla ja myös koulutuksen kustannuksiin osallistuttiin. Vaikeasta rahoitustilanteesta huolimatta, hän suosittelee tätä muillekin.
– Se kertoo siitä, että työyhteisön kehittymistä arvostetaan.
Koulutus avaa myös uusia urapolkuja
Uudistava työnohjaajakoulutus tarjoaa osallistujalleen mahdollisuuden myös uuden ammatillisen polun rakentamiseen. Vaikka Sutinen on hyödyntänyt oppimaansa ensisijaisesti omassa kouluyhteisössään, hän on tehnyt jonkin verran työnohjausta myös muille rehtoreille.
Keskustelimme siitä, voisiko työnohjaus olla luonteva jatkumo myös varsinaisen työuran jälkeen. Taustalla oli kouluttajien Kati Tikkamäen ja Carolina Pajulan podcast, jossa Pajula mainitsi edelleen aktiivisesti työnohjausta tekevän, yli 80-vuotiaan työnohjaajaveteraanin.
– On aivan varteenotettava ajatus, että rehtorin uran jälkeen voisin tehdä työnohjausta tai konsultointia sivutoimisesti. Koulutus antaa siihen vahvat valmiudet, Sutinen totesi.
Lue lisää ja tutustu koulutukseen

Työnohjaajakoulutus alkaa syyskuussa 2026. Koulutus syventää reflektiivistä työotetta ja tarjoaa valmiudet toimia työnohjaajana vaativissa työelämän tilanteissa. Hakuaika päättyy 31.5.2026.
Lue lisää koulutuksen hakukelpoisuudesta, hakemisesta ja koulutuksen sisällöistä.
Educa-messuille 23.-24.1.2026 keskustemaan kanssamme työnohjaajakoulutuksesta osastollemme 6F21.
Teksti ja kuvat: Jarmo Röksä, myyntipalvelupäällikkö, Humak
Päivitys uutiseen 4.1.2026: Koulutuksen viimeinen ilmoittautumispäivä ja aloitusaika on muutettu.