Seikkaillen työelämään – Sijoittumisselvitys Humakista valmistuneista seikkailukasvattajista

Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) on kouluttanut seikkailukasvatukseen erikoistuneita yhteisöpedagogeja (AMK) vuodesta 2018 lähtien. Tutkinto perustuu kokemukselliseen ja elämykselliseen oppimiseen sekä toiminnallisiin menetelmiin, jotka tukevat yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen kasvua, kehitystä, hyvinvointia ja toimintaa.

Opintojen keskiössä on monialainen teoreettinen viitekehys, joka konkretisoituu monipuolisissa, autenttisissa oppimisympäristöissä. Näihin ympäristöihin lukeutuvat muun muassa järvet, metsät, Lapin tunturit ja muut luonnon tarjoamat oppimispaikat. Bachelor of Adventure and Outdoor Education -tutkinnon opetuskielenä on englanti, joten opinnot soveltuvat hyvin myös kansainvälisille opiskelijoille – heidän osuutensa onkin yli puolet kaikista seikkailukasvatuksen opinnot aloittaneista.  

Humak toteutti kesäkuussa 2024 oman sijoittumisselvityksen tutkinnosta tähän mennessä valmistuneille. Valtakunnallinen ammattikorkeakoulujen uraseurantakysely, joka on suunnattu viisi vuotta sitten korkeakoulusta valmistuneille, ei toistaiseksi ole tuottanut tietoa seikkailukasvattajien työelämään sijoittumisesta. Humakissa seikkailukasvattajien sijoittumista on tutkittu viimeksi vuonna 2022, jolloin tutkimuksen kohderyhmänä oli lähinnä seikkailukasvatuksen suuntautumisopintoja tai avoimen ammattikorkeakoulun opintoja suorittaneet (Tilev, 2022).  

Nyt tehdyn selvityksen tavoitteena oli kartoittaa muun muassa tutkinnosta valmistuneiden työllistymisastetta ja sijoittumista sekä tyytyväisyyttä tähänastiseen työuraan. Kysely lähetettiin 36 seikkailukasvatuksen koulutuksesta vuosina 2018–2024 valmistuneelle, joista vastasi 18, vastausprosentin ollessa näin 50. Vastaajista kansainvälinen tausta oli neljällä. Samassa yhteydessä selvitettiin myös opinnoissaan loppuvaiheessa olevien seikkailukasvatuksen opiskelijoiden urasuunnitelmia ja sijoittumista työelämään. Heidän osaltaan vastausprosentti jäi kovin matalaksi – vain kolmannes (N=7) vastasi kyselyyn.  

Tässä kirjoituksessa tuomme esille selvityksen keskeisimmät tulokset. Tuloksia käsiteltäessä on kuitenkin huomioitava vastaajien vähäinen määrä. Lisäksi tutkinnosta valmistuneet ovat olleet työelämässä vasta yhdestä kolmeen vuotta, minkä vuoksi alan työtehtävissä korostuvat työuran alkupuolelle tyypilliset suorittavan tason tehtävät. Pidempään alalla työskentelevien työllisyystilanteesta ja palkkauksesta suhteessa vastavalmistuneisiin saadaan tarkempaa tietoa vasta myöhemmin. 

Seikkailukasvatuksen teoreettinen perusta viedään käytäntöön heti opintojen alusta lähtien erilaisten seikkailullisten aktiviteettien ja retkien, kuten vaellusten, melonnan, kesä- ja talvileirien sekä talviurheilun kautta. Kokemuksellisen oppimisen ja toiminnallisten prosessien avulla opiskelijat oppivat suunnittelemaan, organisoimaan, toteuttamaan sekä arvioimaan turvallisia seikkailukasvatuksellisia aktiviteetteja eri kohderyhmille monipuolisissa toimintaympäristöissä. Kuva: Emilia Reponen

Seikkailukasvattajat melko tyytyväisiä työuraansa

Selvityksen mukaan seikkailukasvatuksen koulutuksesta valmistuneiden työllistymistulokset ovat kaiken kaikkiaan myönteisiä. Vastaajista 72 % (N=13) on vähintään melko tyytyväisiä valmistumisen jälkeiseen työuraansa. Myös KV-taustaisista kaikki ovat vähintään melko tyytyväisiä. Tekijät, jotka tuovat tyytyväisyyttä liittyvät työn mielekkyyteen, koulutusta vastaaviin töihin ja hyviin työoloihin, yrittäjänä koettuihin saavutuksiin sekä ammatilliseen kehittymiseen. 

Vastaajista 61 % (N=11) on ollut yhtäjaksoisesti tai pääasiassa työelämässä valmistumisen jälkeen. Yksikään valmistuneista ei ilmoittanut olleensa jatkuvasti työttömänä opintojensa päätyttyä. Selvityksestä ilmenee, että määräaikaiset työsuhteet ovat kuitenkin yleisiä seikkailukasvatuksen alalla. Kolmasosa vastaajista ilmoitti työskentelevänsä yleensä määräaikaisissa työsuhteissa. Sama ilmiö on nähtävissä Tilevin (2022) tutkimuksessa. Myös yrittäjyys tai freelancerina toimiminen näyttäytyy aineiston perusteella vahvana alalla – heidän osuutensa oli lähes 30 %.  

Selvitys osoittaa, että seikkailukasvattajien yleisimpänä työllistäjänä ovat pienet ja keskisuuret yritykset. Yksikään tutkinnon suorittaneista ei ole ollut ensisijaisesti valtion, yliopiston tai ammattikorkeakoulun palveluksessa. Vastaajista suurin osa (83 %, N=15) on ollut valmistumisen jälkeen yhdestä kolmeen työnantajan tai yrityksen palveluksessa. Mukana ovat myös mahdolliset omat yritykset, mikäli vastaaja on toiminut yrittäjänä.  

Vastaajista lähes 40 %:lla (N=7) kuukausiansiot ovat jääneet alle 2 000 €, kun kolmanneksella ne ovat olleet keskimäärin 2 000–2 499 € kuukaudessa. Reilulla kymmenyksellä palkka on ollut 3 000–3 499 € kuukaudessa tai enemmän. Kenenkään keskimääräinen kuukausipalkka ei kuitenkaan ole ylittänyt 4 000 €.  

Tutkinnon tuottama osaaminen laajasti hyödynnettävissä

Seikkailukasvattajat työllistyvät monipuolisiin työtehtäviin, joissa korostuu seikkailukasvatuksellinen lähestymistapa. Opastoiminnassa ja kurssituksessa osaaminen suuntautuu esimerkiksi ryhmien opastukseen sekä vaellus- ja lumiturvallisuuskoulutuksiin. Osa vastanneista on toiminut nuorisotyössä nuoriso-ohjaajina tai ohjaajina projekteissa, joissa seikkailukasvatus on ollut keskeisenä pedagogisena menetelmänä. Osa heistä on työskennellyt freelance-yrittäjinä erityisesti nuorten parissa. Seikkailukasvattajat ovat toimineet myös opetustehtävissä vastaten oppilaitoksessa opettamisesta ja opetussuunnitelman laatimisesta. Selvityksessä mainitut alan työtehtävien ammatti- ja tehtävänimikkeet ovat ohessa. 

Selvityksen mukaan seikkailukasvattajat toimivat moninaisissa ammatti- ja tehtävänimikkeissä. Kuva: Johanna Henriksson

Vaikka alan työtehtävissä on toiminut valmistumisen jälkeen vain hieman alle neljännes vastaajista, on puolet kuitenkin pystynyt hyödyntämään tutkinnon tuottamaa osaamista työtehtävissään, esimerkiksi hyödyntäen luonnossa liikkumisen ja nuorten ohjaamisen taitoja lasten ja nuorten parissa. Yrittäjyys mahdollistaa myös opittujen taitojen monipuolisen hyödyntämisen. Osaamista sovelletaan myös matkailu- ja kaupallisella alalla sekä erilaisissa asiakaspalvelutehtävissä. Vastanneista valmistuneista kolme ei ole ollut alan työtehtävissä lainkaan.  

Kyselyyn vastanneet seikkailukasvattajat ovat sijoittuneet alan työtehtäviin pääasiassa Uudellemaalle (67 %), Lappiin (33 %) ja ulkomaille (33 %). Alan työtehtäviin on työllistytty myös Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Pohjanmaalle, Varsinais-Suomeen ja Kymenlaaksoon. Kansainvälisellä taustalla olevat ovat työllistyneet alan tehtäviin ulkomaille, kuten Saksaan ja Itävaltaan.  

Käytännönläheiset opintojaksot ovat tärkeä osa opiskelijoiden yhteisöllisyyskykyjen kehittämistä ja seikkailukasvatuksen osaamista. Kuva: Sini Lahti

Alan työtehtävät tutuksi jo opintojen aikana

Selvityksen mukaan seikkailukasvatuksen alan työtehtäviin perehtyminen alkaa usein jo korkeakouluopintojen aikana. Vastanneista loppuvaiheen opiskelijoista jopa lähes puolet on työskennellyt päätoimisesti alan koulutusta vastaavissa työtehtävissä ja sama määrä osa-aikaisesti opintojen aikana. Muutkin ovat pystyneet hyödyntämään koulutuksen tarjoamaa osaamista, mikä on rikastuttanut työskentelytapoja ja tuonut lisäarvoa asiakastyöhön. 

Seikkailukasvatuksen työtehtävien tarkempi kuvaus korostaa alan laajaa monimuotoisuutta ja erikoisosaamista. Keskeisiä alan tehtäviä ovat opastaminen ja aktiviteettien ohjaaminen, kuten revontuli- ja melontaretket. Tärkeä osa alan työtehtäviä on myös tekninen osaaminen, joka kattaa esimerkiksi varusteiden ja välineiden tuntemuksen sekä työkavereiden kouluttamisen. 

Alan työtehtävien ammattinimikkeet vaihtelevat ulkoiluasiantuntijasta projektipäällikköön ja nuorisoleirin ohjaajaan. Erilainen opastoiminta, kuten ulkoilu-, kajakki- ja erämaaoppaan tehtävät, on myös yleistä. Tämä monipuolisuus heijastaa seikkailukasvatuksen kentän laajuutta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. 

Urapolun haasteet: Sesonkityö, kielitaito ja kilpailu vakituisista työpaikoista

Seikkailukasvatuksen koulutuksesta valmistuneet ovat kohdanneet monia haasteita urapolullaan ja työmarkkinoilla. Sesonkityön luonne erityisesti matkailualalla aiheuttaa epävarmuutta, sillä työpaikan löytäminen kausien välillä voi olla hankalaa ja vaatii usein liikkuvuutta, koska työpaikkojen välimatkat ovat pitkiä.   

Monet vastaajat ovat kokeneet, että osa-aikatyöt ovat yleisiä, mutta koulutusta vastaavan ja pitkäaikaisen työn löytäminen, jossa olisi riittävästi työtunteja, on ollut vaikeaa. Työllistymistä on vaikeuttanut myös kielitaidon puute, erityisesti suomen ja ruotsin kielen osalta. Opiskeluaikana asetetut odotukset kielitaidon kehittymisestä eivät ole aina täyttyneet. 

Yrittäjinä toimiville yksi suurimmista haasteista on ollut yhteistyökumppaneiden löytäminen ja toiminnan kannattavuuden ylläpitäminen. Vakituisten työpaikkojen kilpailu on kovaa, eivätkä työnantajat aina tunnista alan ammattilaisten osaamista. Lisäksi matala palkkataso yhdistettynä vastuullisiin työtehtäviin luo lisähaasteita. Osa vastaajista on joutunut työskentelemään epävarmoissa ja huonosti palkatuissa keikkatöissä, vaikka työtehtävät ovat olleet vaativia. 

Opiskelijoiden urasuunnitelmia

Loppuvaiheen opiskelijoista lähes puolella ei ole vielä selkeää urasuunnitelmaa valmistumisensa jälkeen. Jotkut aikovat jatkaa kehittymistä nykyisessä työssään, kun taas osa suunnittelee ryhtyvänsä yrittäjiksi. Myös jatko-opinnot ovat osan vastaajien tulevaisuuden suunnitelmissa.  

Selkeän urasuunnitelman omaavat opiskelijat aikovat hakeutua työtehtäviin, jotka liittyvät seikkailu- ja ulkoilmaopetukseen sekä opastukseen. Lisäksi osa suunnittelee seikkailukasvatuksellisten menetelmien soveltamista lastensuojelussa tai hanketyössä. 

Humakista valmistumisen jälkeen yli puolet vastaajista aikoo ensisijaisesti hakeutua töihin Suomeen – esimerkiksi itäiseen tai pohjoiseen – kun taas vajaa kolmannes suuntaa katseensa ulkomaille. Vastaavasti kolmannes vastaajista ei vielä osaa sanoa tarkkoja suunnitelmiaan. 

Monipuoliset lisäkoulutukset tukevat seikkailukasvattajien ammatillista kasvua

Seikkailukasvatuksen parissa toimivat ammattilaiset ovat aktiivisesti täydentäneet osaamistaan lisäkoulutuksilla vastatakseen uransa vaatimuksiin ja kehittyäkseen alallaan. Lähes 40 % (N=7) ilmoitti lisäkouluttautuneensa Humakista valmistumisen jälkeen. Kolme tärkeintä syytä lisäkoulutukseen hakeutumiselle olivat ammattitaidon kehittäminen, uralla eteneminen ja työllistymisvaikeudet. Lisäkoulutukset ovat olleet monipuolisia ja kattaneet laajan kirjon eri osa-alueita, kuten ensiapu-, kiipeily- ja kajakkiohjaajan koulutukset. Lisäksi osaamista on syvennetty kokemuksellisen oppimisen, projektityön ja matkailualan myynnin saralla. 

Monet vastaajat arvioivat tarvitsevansa jatkossa lisää tutkintoon johtavaa koulutusta, kuten maisterin tutkintoja, opettajan pedagogisia opintoja tai sosionomi- ja yhteisöpedagogiikan jatko-opintoja. Mikäli työtilanne ei parane, osa harkitsee alanvaihtoa, suunnitellen uuden ammatin opiskelua tai paluuta aiemmalle alalle. Seikkailukasvatukselliset lisäkoulutukset, kuten opaskoulutus, melonnan ja kiipeilyn syventävät taidot, ensiaputaitojen kertaus sekä terapiataidot, ovat myös erityisen kysyttyjä. Myös markkinointi- ja suomen kielen taidot nousivat esiin alueina, joissa lisäkoulutusta pidetään tarpeellisena. 

Tutkinnon kehityskohteet: Pedagogiikasta yrittäjyystaitoihin

Seikkailukasvatuksen koulutuksen suorittaneet tuovat esiin useita osa-alueita, joita olisi tarpeen vahvistaa tutkinnossa, kuten pedagogiset taidot ja opetusmenetelmät. Osa kokee, että koulutus keskittyi liikaa seikkailuun eikä itse seikkailukasvatukseen. Kasvatuksellisen näkökulman tärkeys nousee esille myös Tilevin (2022) tutkimuksessa. Erityisesti lasten ja nuorten ohjaamiseen soveltuvien menetelmien opettamista tulisi kehittää. Opiskelijat nostivat esille peruspsykologian tarpeellisuuden opinnoissa, sillä se vaikuttaa merkittävästi pedagogiikkaan ja ihmisten kohtaamiseen kaikilla seikkailukasvatuksen työaloilla. Pedagoginen osaaminen korostuu myös Tilevin (2022) tutkimuksessa tulevaisuuden seikkailukasvatuksen ammattilaisten tärkeänä kompetenssina. 

Tämän lisäksi työelämätaidot ja uravalmennus ovat keskeisiä osa-alueita, joissa valmistuneet olisivat kaivanneet enemmän tukea. He toivoivat lisää ohjausta muun muassa omien vahvuuksien tunnistamiseen ja markkinoimiseen sekä tietoa jatkokoulutusmahdollisuuksista. Myös opiskelijat toivoivat laadukkaampaa mentorointia ja valmennusta sekä tehokkuutta ohjaustuokioihin ja opinto-ohjaajien viestintään. 

Valmistuneet pitävät yrittäjyystaitojen kehittämistä tärkeänä, erityisesti freelancetyön vaatimusten ymmärtämisen osalta, sillä oman yritystoiminnan ja freelancer-työn merkityksen koetaan kasvavan tulevaisuudessa. Lisäksi yksittäisissä kommenteissa nousi esiin teknisten seikkailutaitojen keskittäminen yhteen aktiviteettiin taitojen syventämiseksi, seikkailuterapia- ja tunneälytaidot ryhmän johtamisessa, itsetuntemus- ja reflektiotaidot, IT-taidot, tutkimus- ja kehitystaidot sekä suomen ja ruotsin kielitaidon parantaminen työllistymisen tueksi.  

Opintojen aikana opiskelijat kehittävät taitojaan erityisesti pedagogiikan, johtamisen, sosiaalisten taitojen, ympäristön huomioimisen sekä teknisten ja turvallisuuteen liittyvien valmiuksien osalta. Yhteisöpedagogiopinnoissa tutustutaan myös hyvinvointivaltion rakenteisiin, ehkäisevän työn malleihin, tasa-arvon ja moninaisuuden edistämiseen sekä yrittäjyyteen. Kuva: Emilia Reponen

Kehityskohteita ja tulevaisuuden suuntaviivoja seikkailukasvatukseen

Tehdyn selvityksen perusteella voidaan todeta, että suurin osa seikkailukasvatuksen koulutuksesta valmistuneista on tyytyväisiä urapolkuihinsa ja ovat pystyneet hyödyntämään opintojensa aikana kartuttamaansa osaamista monissa eri työtehtävissä. Samalla on kuitenkin selvää, että alalla on myös haasteita, kuten määräaikaisten työsuhteiden yleisyys, kilpailu vakituisista työpaikoista, työn osa-aikaisuus ja myös yrittäjyyden tuomat vaatimukset.  

Selvityksen tulokset tarjoavat arvokasta palautetta tutkinnon kehittämiseksi ja antavat suuntaviivoja tulevaisuuden koulutustarpeiden tunnistamiseen. Tulevaisuutta ajatellen tulee huomioida, miten voimme entistä paremmin tukea kansainvälisen taustan omaavien opiskelijoiden työllistymistä Suomeen lisäämällä opintojen aikaisia työelämäyhteyksiä ja tarjoamalla verkostoitumismahdollisuuksia ammattilaisten kanssa. Lisäksi suomen ja ruotsin kielen opetusta tulisi tarjota enemmän, jotta kielitaito kehittyisi luontevasti opiskelun ohella. Harjoitteluiden ja hankkeissa opiskelun kautta opiskelijoille tulisi tarjota mahdollisuuksia kerryttää kokemusta suomalaisessa työympäristössä, mikä parantaisi heidän työllistymismahdollisuuksiaan valmistumisen jälkeen. 

Lähteet 

Tilev, K. (2022). Yhteisöpedagogien työmarkkinat, muuttuvat toimintaympäristöt ja tulevaisuuden osaamistarpeet. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, (137).