Nuorten työelämäosaamista tunnistamassa ja vahvistamassa

Nuorten työelämäosaaminen on noussut keskeiseksi puheenaiheeksi työelämän vaatimusten ja odotusten jatkuvasti muuttuessa. Rinnakkaisena terminä käytetään työelämätaitoja. Tässä yhteydessä osaaminen nähdään yksittäisiä taitoja laajempana, erilaiset taidot yhteen kokoavana käsitteenä, sekä kykynä käyttää taitoja käytännön tilanteissa.

Tämä ajankohtainen ja tärkeä aihe valittiin myös TREENI-hankkeen NUORI2025-päivien pienimuotoisen kyselyn teemaksi. TREENI – Työelämän yhteistreenit on Euroopan Unionin osarahoittama kehittämishanke, jonka avulla etsitään ratkaisuja nuorten ja työelämän kohtaanto-ongelmiin. Selvitimme kyselymme avulla nuorten parissa toimivien ammattilaisten ajatuksia siitä, millaista työelämäosaamista nuorilta tämän päivän työelämässä odotetaan sekä millaisia keinoin ja tavoin he voivat omassa työssään nuorten työelämäosaamista vahvistaa. Saimme kerättyä kahden päivän aikana yhteensä 101 vastausta.

Käsittelemme tässä blogissa nuorten työelämäosaamista ja konkreettisia työelämäosaamisen tukemisen keinoja kyselyymme vastanneiden nuorten parissa toimivien ammattilaisten vastausten perusteella. Kyselytulosten teemoittelussa ja luokittelussa on hyödynnetty apuna tekoälyä. (ChatGPT)

Kyselyn ohjeistuskyltti NUORI2025 -päivillä, jossa vastaajia pyydetään kertomaan ajatuksiaan nuorten työelämätaidoista. Kuva: Kati Tikkamäki.

Nuoren työelämäosaamisesta puhuminen on tärkeää

Työelämätaidoilla ja –tietoudella on tärkeä rooli nuorten työllistymisessä ja työelämässä toimimisen turvaamisessa. Tämän puolesta puhuu myös se, että aihe oli noussut Työelämäfoorumi 2024 -tapahtuman työpajapöydissä yhdeksi merkittäväksi kehittämisstrategiateemaksi.

Työelämäfoorumin 2024 työelämästrategian (Nuoret ja työelämä 2024, s. 6-7) mukaan työelämätaitoja ja -tietoutta sekä uravalmennusta tulisi tarjota nuorille läpi koulutusasteiden ja vertaistukea hyödyntäen. Ehdotuksessa korostetaan työelämätaitojen opettelua varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle sekä korostetaan peruskoulun mahdollisuutta opettaa lapsille ja nuorille työelämätaitoja ja –tietoja. Opinto-ohjauksen sijaan ehdotetaan puhuttavan uravalmennuksesta, jonka avulla tarjottaisiin nuorille laajempaa ymmärrystä työelämän mahdollisuuksista ja valmennettaisiin kohtaamaan työelämän haasteita. Ehdotuksissa on myös mainittuna mm. Nuorilta nuorille -malli, jossa nuoret kiertäisivät kouluissa kertomassa uratarinoitaan. Ehdotuksissa tulee esille myös tarve lisätä nuorten talousosaamista, yrittäjyyttä ja oikeuksien tiedostamista työelämässä.

Mutta mistä kaikesta työelämäosaamisessa on kysymys? Entä miten sitä voidaan tukea ja vahvistaa?

Työelämäosaaminen – nuorten parissa toimivien ammattilaisten ajatuksia

Nuorten työelämäosaaminen liitetään tyypillisesti ns. teknisten tiedon – ja työnhakutaitojen lisäksi laaja joukko muitakin taitoja. Taidot liittyvät sosiaalisuuteen ja emotionaalisuuteen, itsensä johtamiseen ja resilienssiin, kriittiseen ajatteluun ja digitaitoihin sekä kykyyn sopeutua ja toimia epävarmuudessa.  (NYT-raportti 2025; Pääkkö & Sääksilahti 2024). Kyseiset määritelmät ovat samansuuntaiset NUORI25-päiville osallistuneiden nuorten parissa työskentelevien ammattilaisten näkemysten kanssa.

Nuorten parissa toimivien ammattilaisten mukaan, nuorilta odotetaan muun muassa oma-aloitteisuutta ja itseohjautuvuutta. Nuorten tulee olla aktiivisia ja omatoimisia, jotta he voivat menestyä työelämässä.

Sosiaaliset taidot ja vuorovaikutustaidot nähtiin myös tärkeänä työelämäosaamisena. Hyvät vuorovaikutustaidot, ryhmätyötaidot ja asiakaspalvelutaidot auttavat nuoria työllistymään sekä toimimaan työyhteisössä.

Digitaaliset taidot korostuvat vastaajien mukaan yhä enemmän. Nuorten tulee hallita digitaalisen työelämän osaaminen, somen käyttö ja tietotekniset taidot, mukaan lukien tekoälyn eli AI-taitojen hyödyntäminen.

Joustavuus ja muutoskyky nähtiin välttämättömyyksinä nykyisessä työelämässä. Nuorten tulee pystyä sopeutumaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja sietämään stressiä ja painetta.

Ammatillinen osaaminen ja koulutus ajatellaan edelleen tärkeänä osana työelämäosaamista. Alan koulutus, ammattilaisuus ja työkokemus sekä teknologiaosaaminen ovat arvostettuja ominaisuuksia.

Vastuullisuus ja motivaatio ovat avainasemassa työelämäosaamisesta puhuttaessa. Työelämässä menestyminen edellyttää vastuullisuutta, sitoutuneisuutta ja motivoituneisuutta.

Useampi vastaaja kommentoi nuoriin kohdistuvia odotuksia:

“Nuorilta odotetaan tänä päivänä todella paljon, taitoa mukautua nopeasti muuttuviin tilanteisiin, taitoa joustaa ja kohdata ihmisiä.” (Kyselyn vastaaja 1)

“Nuorilta odotetaan liikaa.” (Kyselyn vastaaja 2)

Nuorten parissa toimivien ammattilaisten esille nostamat osaamisalueet resonoivat hyvin suomalaisesta työelämästä tehtyjen skenaarioiden kanssa, joissa korostuvat muun muassa ajattelu- ja toimintatapojen muutokset sekä muutosvalmiuden tarve (Kokkinen, Ala-Laurinaho, Alasoini, Varje, Väänänen & Toppinen-Tanner 2020).

Ammattilaisten näkemykset ovat hyvin linjassa myös nuorten omien käsitysten kanssa. Kysyttäessä nuorilta heidän käsityksiään työelämätaidoista, korostuu vastauksissa sosiaaliset taidot ja ryhmätyötaidot, kärsivällisyys, sinnikkyys sekä oma-aloitteisuus, ahkeruus ja jatkuva itsensä kehittäminen. (Pääkkö & Sääkslahti 2024.)

Käsiä ja palapelin osia, jotka viestivät osaamista ja tiimityötä. Kuvituskuva: Pixabay.com.

Keinoja nuorten työelämäosaamisen vahvistamiseen

Osa nuorista suhtautuu työelämässä pärjäämiseen luottavaisesti, osalla puolestaan on työelämään liittyviä huolia ja haasteita mittavissa määrin. Nuoria huolettavat eniten työnsaannin vaikeus, epävarmuuden tunteet ja pelko siitä, etteivät he löydä oman alansa töitä. (Pääkkö & Sääkslahti, 2024.)

Hieman erilaisesta tilanteesta viestii tuore Nuorten tulevaisuusraportti, jonka mukaan nuorten usko tulevaisuuden työelämään ja omiin valmiuksiin on vahvistunut. Peräti 76 % tähän kyselyyn vastanneista nuorista uskoo löytävänsä työelämästä itselleen sopivan paikan. (NYT-raportti, 2025.) Nämä hieman ristiriitaisetkin tulokset voivat viitata joko aitoon muutokseen nuorten kokemuksissa, tai sitten kyse on nuorten parissa vallitsevasta kokemusten polarisaatiosta. Mielenterveyden huomioimisen ja työpaikoilla tapahtuvan aktiivisen perehdyttämisen lisäksi nuoret kuitenkin toivovat työelämätaitojen opetuksen lisäämistä kouluissa. (Pääkkö & Sääkslahti, 2024.)

Työelämätaidoilla ja -osaamisella voidaankin ajatella olevan merkittäviä vaikutuksia nuorten työllistymiseen ja työelämässä pärjäämiseen. Siksi onkin hyvä pysähtyä miettimään keinoja, joiden avulla ammattilaiset voivat edistää nuorten työelämäosaamisen rakentumista ja vahvistumista.

Ensisijaisina nuorten työelämäosaamisen vahvistamisen keinoina ammattilaiset näkivät tuen ja ohjauksen. Ammattilaiset voivat oman kokemuksensa mukaan olla nuorten apuna ja tukena, auttaa virallisten asioiden hoidossa sekä tarjota nuorille yksilöohjausta ja valmennusta.

Koulutus ja tiedon jakaminen nähtiin myös tehokkaina tapoina lisätä nuorten työelämäosaamista. Nuorille tulisi opettaa työelämän pelisääntöjä, tarjota koulutusta ja valmennusta sekä lisätä tietoisuutta esimerkiksi ammattiliittojen toiminnasta. Nuoret tarvitsevat myös riittävästi tietoa omista vastuistaan ja oikeuksistaan työelämässä.

Keskustelu ja vuorovaikutus ovat myös keinoja vahvistaa nuorten työelämäosaamista. Keskustelut nuorten kanssa työelämästä, kokemusten jakaminen ja lempeä puhe työelämästä auttavat nuoria ymmärtämään työelämän vaatimuksia.

Kannustaminen ja motivointi ovat välttämättömiä kaikessa ohjauksessa, mutta myös vahvistettaessa työelämäosaamista. Nuorten kannustaminen ja rohkaiseminen, itsetunnon ja resilienssin vahvistaminen sekä epäonnistumisen mahdollistaminen turvallisessa ympäristössä nähtiin ammattilaisten tehokkaina keinoina vahvistaa nuorten työelämäosaamista.

Arvokkaana nähtiin myös käytännön kokemuksen tarjoaminen. Harjoittelupaikkojen ja TET-mahdollisuuksien tarjoaminen sekä nuorten osallistaminen työelämätoimintaan auttavat nuoria saamaan käytännön kokemusta ja siten kartuttamaan myös työelämäosaamistaan.

Sosiaalisten ja digitaalisten taitojen vahvistaminen sekä omien vahvuuksien tunnistaminen ja sanoittamisen opettelu ovat ammattilaisten mielestä myös tärkeä osa työelämäosaamisen vahvistamista.

“Toimin turvallisena aikuisena, kuuntelen, peilaan ja vahvistan. Kannustan kokeilemaan ja innostan yrittämään. Opastan työnhaussa.” (Kyselyn vastaaja 3)

1. Tuki ja ohjaus Olla apuna ja tukena Avustaminen virallisten asioiden hoidossa (esim. Kela) Yksilöohjaus ja valmentaminen Tukea työnhaussa ja CV:n tekemisessä Ohjaaminen työelämässä tapahtuvaan oppimiseen 2. Koulutus ja tiedon jakaminen Opettaminen ja ohjaaminen Työelämän pelisääntöjen opettaminen Koulutukset ja valmennukset Ammattiliittojen toiminnan tietoisuuden lisääminen Työnhakutaitojen opettaminen 3. Keskustelu ja vuorovaikutus Keskustelut nuorten kanssa työelämästä Juttelemalla ja kertomalla odotuksista Kokemusten jakaminen Lempeä puhe työelämästä 4. Kannustaminen ja motivointi Kannustaminen ja rohkaiseminen Innostaminen ja tsemppaaminen Itsetunnon ja resilienssin vahvistaminen Mahdollistaminen epäonnistumisen turvallisessa ympäristössä 5. Käytännön kokemuksen tarjoaminen Harjoittelupaikkojen tarjoaminen Tet-mahdollisuuksien tarjoaminen Osallistaminen työelämätoimintaan Vastuullisuuden opettaminen käytännön tehtävien kautta 6. Sosiaalisten ja digitaalisten taitojen vahvistaminen Sosiaalisten taitojen vahvistaminen Digitaalisten taitojen kehittäminen Mediataitojen monipuolinen vahvistaminen Omien vahvuuksien tunnistaminen ja sanoittaminen

Taulukko 1. Nuorten parissa toimivien ammattilaisten keinoja vahvistaa nuorten työelämäosaamista

Me kaikki vahvistamme tai heikennämme nuorten työelämäosaamista

Nuorten työelämäosaaminen on laaja kokonaisuus, jonka kehittämiseen ja vahvistamiseen nuorten tulee saada apua ja tukea. Nuorten ja työllistämisen parissa toimivat ammattilaiset sekä opettajat ovat tuen ja avun tarjoamisessa tärkeässä roolissa, mutta on hyvä muistaa, että kaikki aikuiset toimivat työelämäosaamisen rakentajina – joko tietoisesti tai tiedostamattaan. Työelämäosaaminen on henkistä ja sosiaalista pääomaa, joka rakentuu eri elämäalueilla läpi elämän.

Kaikkien aikuisten olisi tärkeää kiinnittää esimerkiksi huomiota työelämäpuheensa sävyyn, ja siihen, millaisia kokemuksia nuorille työelämästä jakaa. On tärkeää sanoittaa ääneen myös työelämän haasteita, mutta sävyn olisi hyvä olla rakentava. Epäkohtia ja ongelmia tulisi tarkastella monipuolisesti, erilaisista näkökulmista käsin, sekä pohtia niihin ratkaisuvaihtoehtoja yhdessä nuorten kanssa. Hyviä työelämäkokemuksia olisi myös tärkeää muistaa sanoittaa ääneen.

Tämän lisäksi nuorten parissa toimivien ja työllistämisen ammattilaisten on tärkeää pysähtyä reflektoimaan työelämäosaamisen vahvistamisen keinojaan, ja tämän tiedostamisen avulla käyttää kyseisiä keinoja tavoitteellisesti, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Keskustelua työelämäosaamisesta tulisi käydä myös työelämän edustajien ja työpaikkojen kanssa. Nuorten työelämäosaamiseen kohdistuvien odotusten olisi hyvä olla realistisia. Liiallisista vaatimuksista puhutaan nykyisin paljon. Toisaalta myös puutteista niin sanotuissa työelämän perustaidoissa. Mahdollisimman monen nuoren tulisi saada tilaisuus oman osaamisensa vahvistamiselle. Tullakseen vahvoiksi työelämäosaajiksi, nuoret tarvitsevat hyviä kokemuksia TET-jaksoista, harjoitteluista ja kesätöistä. Ensi kosketukset työelämään ovat merkityksellisiä monestakin syystä, mutta myös työelämäosaamisen kannalta.

Miten sinä voit ja haluat omalta osaltasi edistää ja vahvistaa nuorten työelämäosaamista?

Kirjoittajat:

Kati Tikkamäki, KT, Lehtori ja Tutkintovastaava, yhteisöpedagogikoulutus/työyhteisön kehittäminen, TREENI-hankkeen osatoteutuksen projektipäällikkö ja työyhteisövalmennuksista vastaava kehittäjä, Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Sari Huttu, YTM, Lehtori, yhteisöpedagogikoulutus/järjestö- ja nuorisotyö, TREENI-hankkeessa nuorten kohtaamisen asiantuntija, Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Lähteet

Kokkinen, L., Ala-Laurinaho, A., Alasoini, T. Varje, P., Väänänen, A. & Toppinen-Tanner, S. (2020) Hyvinvointia työstä 2030-luvulla. Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. (toim.) Kokkinen, L. Tampere: Työterveyslaitos.

Nuoret ja työelämä: 12 ehdotusta työelämästrategiaan. Yhteenveto 20.11.2024 järjestetyn Työelämäfoorumin osallistujien ratkaisutyöpajoista. Nostoja työelämästrategiaan Työelämäfoorumi 2024-1.pdf

NYT-raportti (2025) https://nuortennyt.fi/wp-content/uploads/2025/05/Tulevaisuusraportti-2025-Nuoret-ja-tyoelama.pdf

Pääkkö, M. &Sääkslahti, M. (2024) Nuorten ajatuksia työelämästä : Raportti nuorten kuulemisesta työelämästrategian tueksi. Työterveyslaitos.  https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/149987/Nuorten%20ajatuksia%20ty%c3%b6el%c3%a4m%c3%a4st%c3%a4%20-%20Raportti%20nuorten%20kuulemisesta%202024.pdf?sequence=9&isAllowed=y)

Työelämäfoorumi (2024)  Nuoret ja työelämä: 12 ehdotusta työelämästrategiaan. Yhteenveto 20.11.2024 järjestetyn Työelämäfoorumin osallistujien ratkaisutyöpajoista. Nostoja työelämästrategiaan Työelämäfoorumi 2024-1.pdf