Miksi tekoälystä pitäisi puhua nuorisotyössä?

 

SaavutaÄly-blogisarjaa julkaistaan Tekoälyosaaminen järjestöjen tukena muutoksessa -hankkeessa.

Kun 13-vuotias Ylen testiprofiili sai TikTokissa jatkuvalla syötteellä itsetuhoisuuteen liittyvää sisältöä huolimatta useista kymmenistä ”en ole kiinnostunut” -painalluksista, kävi selväksi: tekoäly ei ole neutraali väline. Se muokkaa aktiivisesti sitä, mitä nuoret näkevät, ajattelevat ja kokevat.

Samaan aikaan lukihäiriön kanssa elävä nuori kertoo, kuinka tekoäly on auttanut häntä poistamaan oppimisen esteitä ja tuonut hänet samalle viivalle muiden opiskelijoiden kanssa. Tekoäly ei siis ole pelkästään uhka tai mahdollisuus – se on todellisuus, jonka keskellä nuoret elävät joka päivä.

Miten nuorisotyössä tulisi suhtautua tähän monimutkaiseen ilmiöön? Entä miksi tekoälylukutaito on juuri nuorille niin tärkeää?

Diginatiivimyytti – miksi nuoretkin tarvitsevat ohjausta

Nuorista puhuttaessa oletetaan usein, että he osaavat käyttää sujuvasti teknologiaa ja ovat automaattisesti kehityksessä mukana pelkästään ikänsä vuoksi. Tärkeää olisi lopettaa puhuminen niin sanotuista diginatiiveista. Kaiken ikäisillä ihmisillä, myös nuorilla, on erilaiset lähtötasot digitaitojen suhteen. (J. Alastalo, henkilökohtainen tiedonanto, 15.4.2025.)

Aivan samalla lailla kuin aikuisilla, myös nuorilla on erilaisia kiinnostuksen kohteita. Jotkut saattavatkin olla todella hyviä tekoälyn ja muiden teknologioiden kanssa. Toisia asia taas ei välttämättä kiinnosta ollenkaan, jolloin taidotkin saattavat olla heikommalla tasolla. Myöskään se, että nuori pelaa ja viettää paljon aikaa tietokoneella, ei tarkoita, että hän olisi IT-guru. Vaikka algoritmit ovatkin oleellinen osa sosiaalisen median alustojen toimintaa, algoritmien toimintaperiaatteiden tuntemus ei ole yleistietoa (Cotter & Beisdorf 2020, 746).

Kuvituskuva: Unsplash.com.

Algoritmien valta nuorten arjessa

Tekoälylukutaidon merkitys korostuu erityisesti nuorten keskuudessa. Nuoret viettävät paljon aikaa sosiaalisessa mediassa, joissa algoritmit määrittävät pitkälti sen, millaista sisältöä he näkevät. Siksi on tärkeää, että he oppivat ymmärtämään miten algoritmit toimivat ja miksi ne toimivat juuri näin.

Nuorten uutiskulutus 2025:

• 53% nuorista seuraa uutisia eniten TikTokista
• Nuorten suosituimpiin uutislähteisiin kuuluvat myös Instagram ja Snapchat
  
  Lähde: Kantar media, 2025

Kun nuoret saavat uutisensa sosiaalisen median kanavista, on erittäin tärkeää, että he osaavat kriittisesti arvioida algoritmien toimintaa ja heille tarjottuja sisältöjä. Algoritmien ymmärtämättömyys voi johtaa kritiikittömään luottamiseen Googlen hakutuloksiin ja somealgoritmien tarjoamiin sisältöihin (Cotter & Reisdorf 2020, s.748-749). Tämä voi heikentää kykyä tunnistaa harhaanjohtavaa tai valikoivaa tietoa.

Tekoälylukutaitoon kuuluu myös ymmärrys siitä, kuka omistaa alustan ja millaiset kulttuuriset ja taloudelliset intressit vaikuttavat sen toimintaan (J.Alastalo, henkilökohtainen tiedonanto, 15.4.2025).

Nuoret eivät pysty suoraan tai ainakaan tehokkaasti vaikuttamaan siihen sisältöön, mitä heille somessa näytetään. Ylen TikTok-testi osoitti tämän karulla tavalla: 13-vuotiaan pojan profiilille näytettiin melko pian paljon itsetuhoisuuteen liittyvää sisältöä. Vaikka testaajat painoivat useaan kertaan ”en ole kiinnostunut” -painiketta, sisällön muuttuminen vaati toiminnon toistamista 50 kertaa. (Munukka, 2025.)

Tämä esimerkki alleviivaa paitsi tekoälylukutaidon tärkeyttä nuorta suojaavana keinona, myös sitä miten tärkeää on, että nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset ymmärtävät nuorten somenkäyttöä.

Nuorisotyöntekijä tekoälykasvattajana

Petteri Ruotsalaisen mukaan nuorisotyöntekijän ei tarvitse olla tekoälyn asiantuntija. Sen sijaan tärkeää on avoin suhtautuminen, halu ja valmius keskustella asiasta sekä opetella asioita yhdessä nuorten kanssa (P. Ruotsalainen, henkilökohtainen tiedonanto, 22.4.2025).

Käytännön vinkkejä nuorisotyöhön:

• Aloita kysymällä nuorilta heidän omista kokemuksistaan tekoälyn kanssa
• Tutustu itse perustasolla ChatGPT:n kaltaisiin työkaluihin
• Keskustele yhdessä nuorten kanssa siitä, miten algoritmit toimivat sosiaalisessa mediassa ja alustapalveluissa (mm. Spotify, Netflix, YouTube)
• Harjoittele somesisältöjen lähdekritiikkiä

Petteri Ruotsalainen toivoisi, että nuorten kanssa työskentelevät ymmärtäisivät: tekoälyn kanssa ei ole kyse siitä, onko siitä itse kiinnostunut, vaan siitä, että me kaikki elämme joka tapauksessa tekoälyn keskellä ja käytämme sitä päivittäin. (P. Ruotsalainen, henkilökohtainen tiedonanto, 22.4.2025.)

Cotter ja Reisdorf (2020, s. 757) havaitsivat tutkimuksessaan, että korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset ihmiset ymmärtävät algoritmeista eniten. Nuorisotyössä voitaisiin tasata osaamiskuilua erityisesti muita haavoittuvammassa asemassa olevien nuorten kohdalla.

Vaikka algoritmeja voi oppia ymmärtämään tekoälyä ja sosiaalista mediaa käyttämällä, pelkkä käyttökokemus ei välttämättä riitä kattavan ymmärryksen saavuttamiseen (Cotter & Reisdorf 2020, s. 758–759). Tarvitaan myös ohjattua oppimista ja yhteistä keskustelua.

Kuvituskuva: Unsplash.com.

Tekoälyssä on riskejä ja mahdollisuuksia

On selvää, että tekoälyn mukana tulee paljon riskejä, kuten mielipiteiden polarisaatiota ja sisältöjen yksipuolistumista. On kuitenkin muistettava, että se luo myös mahdollisuuksia. Nuorisotyössä on tärkeää auttaa nuoria ymmärtämään tämä kaksijakoisuus: tekoäly ja algoritmit voivat sekä rajoittaa että vapauttaa, sekä uhata että tukea.

Algoritmit luovat samanmielisten kuplia somessa, jolloin on riskinä, että mielipiteiden polarisaatio lisääntyy. Mutta kaikki kuplat eivät välttämättä ole huonoja asioita. Esimerkiksi vähemmistöön kuuluva nuori voi löytää itselleen vertaistukea tai löytää uusia harrastuksia ja kavereita mistä päin maailmaa tahansa. Algoritmit voivat siis luoda myös ”suojaavan kuplan”, joka voi auttaa nuorta. (J. Alastalo, henkilökohtainen tiedonanto, 15.4.2025.)

Tekoälyn vaikutuksista ajatteluun ja oppimiseen on puhuttu paljon negatiivisessa mielessä. Jarno Alastalo nosti kuitenkin haastattelussa esiin keskustelunsa lukihäiriön kanssa elävän nuoren kanssa. Nuori kertoi, kuinka hän oli tekoälyn avulla pystynyt poistamaan esteitä ja tuomaan itsensä samalle tasolle toisten opiskelijoiden kanssa. Tekoäly mahdollisti opiskelun samalla tasolla muiden kanssa. (J. Alastalo, henkilökohtainen tiedonanto, 15.4.2025)

Tekoälytyökaluja kuten ChatGPT:tä voidaan käyttää myös auttamaan opiskeluissa monin tavoin:

• Opiskelijoiden käyttöön voidaan luoda botteja, joilta voi kysyä apua koulutehtäviin liittyen
• Opiskelija voi hyödyntää tekoälyä selventämään tehtävänantoja
• Aineiston voi kuunnella puhuttuna lukemisen sijaan
• Tekoäly voi tehdä tiivistelmiä aineiston pääkohdista

Nämä ovat erinomainen esimerkkejä siitä, miten tekoäly voi parantaa yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta esimerkiksi kouluelämässä. Myös UNESCOn (2021, 21-22) raportissa tuodaan esiin, että tekoälyn hyödyntämisestä oppimisessa ja erityisesti saavutettavuudessa on tutkimusnäyttöä: tekoälytyökalut voivat tukea opiskelijoita esteiden poistamisessa ja yhdenvertaisuudessa.

Kohti tietoista tekoälyn käyttöä

Tekoäly ei ole ongelma, jos emme tee siitä sellaista. Meidän aikuisten tehtävä on varmistaa, että tekoäly ei pilaa, vaan tukee nuorten kasvua, hyvinvointia ja osallisuutta.

Molemmat haastateltavat korostavat tekoälyn valtavaa potentiaalia ja mahdollisuuksia. Kuten Petteri Ruotsalainen toteaa:

– ”Nuorten parissa työskentelevien olisi hyvä myös tiedostaa, että vaikka tähän liittyykin riskejä ja niistä myös puhutaan paljon, niin tekoäly tuo mukanaan myös valtavasti mahdollisuuksia mm. yhdenvertaisten mahdollisuuksien lisäämiseen ja tukemiseen.”

Tätä tekstiä varten on haastateltu tekoälyasiantuntijoita Jarno Alastaloa ja Petteri Ruotsalaista. Tekstissä on käytetty Microsoft 365 Copilotia ja Claudea (Sonnet-4) apuna tekstin jäsentämisessä ja ideoinnissa.

Lue aiheesta: Tekoälylukutaito on uusi kansalaistaito – Humak

Lähteet

Cotter, K., & Reisdorf, B. (2020). Algorithmic knowledge gaps: A new horizon of (digital) inequality. International Journal of Communication, 14, 745–765. Haettu 12.8.2025 osoitteesta https://ijoc.org/index.php/ijoc/article/view/12450/2952

Munukka, J. (17.3.2025). MOT pyysi Tiktokia poistamaan itsemurhaan kannustavia videoita – testin tulos on karmea. Yle. Haettu 28.5.2025 osoitteesta https://yle.fi/a/74-20134762

Kantar media. (n.d.) Nuoret ja uutismediasuhde. Uutismedian liitto. Haettu 28.5.2025 osoitteesta https://www.uutismediat.fi/wp-content/uploads/2025/01/ul-nuoret-ja-uutismediasuhde-2025-poiminnat-tuloksista.pdf

UNESCO. (2021). AI and education: Guidance for policy-makers.Haettu 12.8.2025 osoitteesta https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000376709