Nuorisoalan yhdenvertaisuusosaamisen tarpeet selvitetty – näin materiaalimme vastaavat niihin

Yhdenvertaisuuden nuorisoalan osaamiskeskus, jossa Humak on mukana yhtenä osatoteuttajana, selvitti kartoituskyselyn avulla nuorisoalan osaamista ja osaamistarpeita yhdenvertaisuudesta. Eräs kyselyyn vastannut oli jättänyt kyselyn loppuun kysymyksen: ”Miten tämä kysely puretaan, miten te kehitätte teemoja?” Tämä blogi vastaa kysymykseen.

Sen lisäksi, että kyselyn tavoitteena oli koota tietoa yhdenvertaisuusosaamisen nykytilasta ja osaamistarpeista, tavoitteena oli myös selvittää, millä tavoin nuorisoala on valmis ottamaan tietoa vastaan. Verkkokysely toteutettiin keväällä 2025, ja siihen saatiin yhteensä 771 vastausta.

Lisää osaamista erilaisten nuorten kohtaamiseen sekä lainsäädäntöön

Vastaajia pyydettiin arvioimaan, missä teemoissa he nuorten kohtaamiseen liittyen kokevat kehittymisen tarvetta. Puolet vastaajista kaipasi paljon tai melko paljon lisää osaamista erityisesti seuraavista aiheista:

• monikulttuurisuus ja kulttuurien välinen vuorovaikutus
• kulttuuri-identiteettien tukeminen
• vammaisten nuorten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistäminen
• neuromoninaisuus ja neurokirjon nuoret.

Nuorten kohtaamisosaamisen lisäksi selvitettiin osaamistarpeita yhdenvertaisuusteemoissa kahdeksalla eri osa-alueella. Vastaajat kokivat tarvitsevansa eniten osaamista syrjivien normien ja rakenteiden tunnistamisesta, esteettömyydestä, lainsäädännöstä, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelusta sekä intersektionaalisuudesta eli moniperusteisesta syrjinnästä.

Pelkkä teoria ei riitä, työntekijät kaipaavat käytännön työkaluja arjen tilanteisiin

Kyselyvastausten perusteella nuorisoalalla kaivataan erityisesti konkreettisia työkaluja, joita voi soveltaa suoraan omassa työarjessa. Vastauksissa korostui tarve oppia selkeitä tapoja yhdenvertaisuuden edistämiseen ja ongelmatilanteisiin puuttumiseen. Toiveita kuvattiin esimerkiksi näin:

Turvallisemman tilan periaatteiden konkreettinen hyödyntäminen.

Häirintäyhdyshenkilötoiminnan toteuttaminen aidosti toimivalla tavalla.

Pelillistettyä/toiminnallista, jonka voisi ottaa esim. välituntitoimintaan osaksi. Eli jotain pieniin paloihin purettua toimintaa arkeen.

Valtaosa vastaajista (83 %, n=601) koki, että hyötyisi materiaaleista, joita voisi ottaa käyttöön nuorten kanssa. Lähes 70 prosenttia (n=491) vastaajista hyödyntäisi organisaatioille suunnattuja materiaaleja esimerkiksi kehittämis- ja koulutuspäivien tueksi.

On kuitenkin muistettava, etteivät yhdenvertaisuuteen liittyvät haasteet ratkea vain tiettyjen menetelmien myötä tai yksittäisillä toimenpiteillä. Yhdenvertaisuuden edistäminen on jatkuva prosessi, jonka eteen kaikkien on tehtävä systemaattista työtä ja sitouduttava.

Millä tavalla oppia? Mielellään nopeasti ja helposti

Vastausten perusteella nuorisoalan työntekijät haluavat oppia yhdenvertaisuudesta monipuolisilla tavoilla, jotka yhdistävät tiedon lisäämisen, kokemusten jakamisen ja käytännön. Toiveissa korostuivat koulutukset, joissa mahdollistuisi verkko-oppiminen ja kasvokkain tapahtuva reflektoiva työskentely. Kohtaaminen ja asioiden syvällinen käsittely työyhteisössä nähtiin tärkeänä, jotta rakenteellinen muutos tapahtuisi. Noin puolet vastaajista koki hyötyvänsä myös audiovisuaalisista materiaaleista, kuten videoista ja podcasteista, tai sosiaaliseen mediaan soveltuvasta sisällöstä.

Vastauksissa kuuluivat sekä tarve oppimismenetelmien monipuolisuuteen että nuorisoalan työn hektisyys ja sen prioriteetit – eli nuoret, joiden kanssa työaika mieluusti vietettäisiin. Valtaosalla olisi mahdollista käyttää koulutukseen aikaa 1–2 tuntia, alle puolet voisi käyttää puoli päivää, ja koko päivän koulutukseen olisi valmiita noin neljäsosa. Pidempään, useamman päivän tai viikon prosessiin olisi valmiita 14 % (n=105).

Yksi vastaajista kiteytti materiaalin muotoon liittyvän viestin osuvasti:

Oppaat, selvitykset ja koulutukset ovat osaamiskeskusten lemppareita, mutta ne palvelevat enemmän rahoittajia kuin työntekijöitä tai nuoria. Nuorisotyöntekijöillä on yhtä pitkä keskittymiskyky kuin asiakkaillaankin, joten se kannattaa ottaa huomioon materiaalien tekemisessä.

Toinen vastaaja tiivisti tämän vielä suoremmin:

Nuorisotyöntekijät eivät jaksa lukea oppaita ja selvityksiä. Eikä syrjivää käytöstä harrastavat lähde koulutuksiin tai ota itsenäisesti selvää asioista. Lyhyet videot toimivat parhaiten sekä työntekijöille että nuorille.

Paitsi, että yksittäisen nuorisoalan ammattilaisen osaamisen kehittäminen ja oppiminen on tärkeää, olennaista yhdenvertaisuuden aidossa edistämisessä on kuitenkin organisaatiotason toiminta sekä avoin, aktiivinen keskustelu ja asian edistäminen työyhteisöissä.

Osaamiskeskuksen materiaalit on kehitetty kartoituskyselyn vastauksiin peilaten

Osaamiskeskuksen toiminta, materiaalit ja menetelmät on luotu vastaamaan selvityksessä havaittuun tarpeeseen. Tavoitteena on tarjota käytännönläheisiä menetelmiä. Esimerkiksi ”Saako näin sanoa” -kortit on tarkoitettu sekä työyhteisön että nuorten kanssa käytettäviksi materiaaleiksi, jotka edesauttavat syrjinnän tunnistamista ja tarjoavat harjoitusta syrjintään puuttumisesta.

Toivotuista teemoista tarjotaan koulutusta sekä työyhteisövalmennuksia, joita osaamiskeskukselta voi tilata kuluvan vuoden aikana. Kuukausittain tietoa tarjoavassa webinaari-sarjassa on tulossa vielä monta webinaaria ja ”Meneekö yhdenvertaisuus tunteisiin?” -podcast-sarja löytyy yleisimmiltä podcast-alustoilta.

Tutustu materiaaleihin ja tapahtumiin.

Kirjoittaja:

Aino Tormulainen

Aino Tormulainen on lehtori ja Yhdenvertaisuuden nuorisoalanosaamiskeskuksen asiantuntija.