Jälkihuollon kehittäjäryhmässä vaikutetaan lastensuojeluun taiteen keinoin

Yhdessä osallisiksi – Mieliteko 2.0 -hankkeen Osallisix-toiminnassa käynnistyi syksyllä 2025 yhteistyössä Pohjois-Savon hyvinvointialueen kanssa jälkihuollon kehittäjäryhmä. Ryhmässä on seitsemän nuorta aikuista, jotka haluavat kehittää lastensuojelun palveluita omien kokemustensa kautta. Nuoret tuovat ajatuksiaan ja kokemuksiaan esiin taidenäyttelyn muodossa. Taidenäyttely avautuu 20.4.2026 Kuopion pääkirjaston näyttelytilassa.
Stigman purkua taiteen keinoin
Yksi ryhmäläisistä on Reke Honkasalo, joka vastaa ryhmässä mediataiteesta. Reke opiskelee Ingmanedulla audiovisuaalista viestintää. Osallisix-tiimi etsi videontekijää jälkihuollon kehittäjäryhmän taideprojektiin, ja Reke innostui heti asiasta: ”Minulla itselläni on kokemusta sijoituksesta lastensuojelulaitoksessa, joten aihepiiri on hyvinkin tuttu. Koen, että voin antaa paljon tälle ryhmälle”. Reke itse on jo jälkihuollon ulkopuolella, mutta tuo ryhmään omalla kokemuksellaan ja taidoillaan tärkeän panoksen.
Reke kertoo, että hänelle taiteen tekeminen on ollut keino purkaa kokemuksia ja tunteita. Hän harrastaa valokuvaamista, piirtämistä ja videoiden tekemistä. Osallistumalla ryhmätoimintaan yhtenä taiteilijoista, Reke toivoo saavansa lisää uskallusta näyttää omaa taidettaan julkisesti. Hänelle tärkeä tavoite, kuten koko ryhmälle, on lastensuojelutaustaan liittyvän stigman purkaminen: ”Toivon, että ihmiset ymmärtävät, että kaikilla meillä on joskus huonoja vaiheita elämässä, mutta ne eivät tee meistä huonoja ihmisiä tai vähempiarvoisia”.

Nuorten kuulluksi tuleminen on tärkeää lastensuojelussa ja yhteiskunnassa yleisesti
Jälkihuollon kehittäjäryhmässä keskustelua on käyty siitä, miten tärkeää huostaanoton aikana on kuulla lasta ja nuorta. Huostaanotto on järeä toimenpide, joka puuttuu voimakkaasti lapsen itsemääräämisoikeuteen hänen kasvunsa ja kehityksensä turvaamiseksi. Sijoitetulla lapsella ja nuorella on oikeuksia, joita aikuisten tulee kunnioittaa huostaanoton aikana.
Lapsen kuuleminen ja mielipiteen huomiointi on yksi keskeisimmistä asioita, joihin jälkihuollon kehittäjäryhmän nuoret toivovat kiinnitettävän enemmän huomioita. ”Sijaishuolto prosessina tulisi tehdä selkeäksi ja läpinäkyväksi, jotta lapsikin ymmärtää, mitä tapahtuu ja pystyy ilmaisemaan omia näkemyksiään. Erityisen tärkeää on, että sijoitettu lapsi tai nuori kohdataan aidosti, kuunnellaan häntä ja vältetään ylimielistä suhtautumista. Joustaa ei aina tarvitse, mutta lapsen ja nuoren kanssa on tärkeä neuvotella ja puhua asioista”, Reke pohtii.
Jälkihuollon kehittäjäryhmässä huolta ovat herättäneet myös toimeentulotukilain uudistus ja sen vaikutus jälkihuoltonuorten tilanteeseen. Ryhmän nuoret toivovat päättäjiltä viisautta leikkaustalkoisiin ja lasten edun huomiointia päätöksenteossa. Lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointiin panostaminen olisi tärkeää koko yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. Mitä Reke haluaisi sanoa niille lapsille ja nuorille, jotka nyt ovat sijoitettuina? ”Joitakin asioita ei voi valita, mutta elämästä pitää nauttia”, hän vastaa.
Yhdessä kehittämällä kohti pysyvää muutosta
Jälkihuollon kehittäjäryhmätoimintaa yhteiskehitetään edelleen Yhdessä osallisiksi – Mieliteko 2.0 -hankkeessa Humakin Osallisix – toimenpiteessä. Kumppaneina kehittämisessä ovat Pohjois-Savon hyvinvointialueen jälkihuollon sosiaalityön tiimi ja jälkihuollon kehittäjäryhmän nuoret aikuiset. Yhteistyötä on tehty myös SOS-lapsikylän, Pesäpuu ry:n sekä Perhehoitoliiton Sinut ry:n kanssa. Tavoitteena on vahvistaa kokemustoimijuutta ja nuorten äänen kuulumista heille suunnatuissa palveluissa. Nuorille itselleen tärkeää on ollut myös vertaisuuden kokemukset, joita ryhmän kautta on mahdollista saada. Itsenäistyminen lastensuojelulaitoksesta tai sijaisperheestä voi olla haastava tilanne, jossa tukea tarvitaan paitsi yhteiskunnalta mutta myös sosiaaliselta verkostolta.
Kirjoittaja:
Nina-Elise on laillistettu sosiaalityöntekijä. Hän työskentelee Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Yhdessä osallisiksi – Mieliteko 2.0 -hankkeen asiantuntijana.