Tulevaisuustaidot ja innovaatiokyvykkyys – oivalluksia Miikka J. Lehtosen verkkotyöpajasta

Nopeasti muuttuva toimintaympäristö haastaa yrityksiä ja organisaatioita uudella tavalla. Asiakastarpeet monimutkaistuvat, teknologiat kehittyvät kiihtyvällä tahdilla ja kilpailu kiristyy globaalisti. Tässä tilanteessa menestys ei synny enää yksittäisistä oivalluksista tai yksilöiden sankarisuorituksista, vaan kyvystä kehittää uusia ratkaisuja yhdessä kokeillen, oppien ja ylittäen perinteisiä rajoja.

Näihin teemoihin pureuduttiin verkkotyöpajassa, jonka vetäjänä toimi Miikka J. Lehtonen. Hän toimii apulaisprofessorina University of Tokyo College of Design Planning and Coordination Office -yksikössä ja on väitellyt tohtoriksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Miikka J. Lehtosen tutkimus käsittelee muun muassa visuaalisia metodologioita, tiedon tuotantoa, luovuutta peliyrityksissä, muotoilun johtamista sekä muotoilun pedagogiikkaa nykyorganisaatioissa. Työpajassa hänen tutkimuksensa ja käytännön kokemuksensa yhdistyivät kiinnostavaksi keskusteluksi innovaatiokyvykkyyden kehittämisestä.

Innovaatio ei synny yhdessä tasossa

Innovaatiokyvykkyys on monitasoinen ilmiö, joka rakentuu useiden toisiaan tukevien tasojen varaan. Ensimmäinen taso liittyy yksilöihin: heidän osaamiseensa, luovuuteensa ja henkilökohtaisiin kyvykkyyksiinsä. Todelliset innovaatiot vaativat ihmisiä, jotka uskaltavat ajatella toisin, yhdistää erilaista tietoa ja kokeilla uusia ratkaisuja.

Organisaatiotaso tuo mukaan strategisen arvonluonnin. Yritysten ja yhteisöjen on luotava rakenteita ja toimintakulttuureja, jotka mahdollistavat kokeilut, tukevat oppimista ja kannustavat uusien ideoiden kehittämiseen.

Kolmas taso liittyy ekosysteemeihin ja yhteistyöhön: nykyään harva innovaatio syntyy yksin yhden organisaation sisällä, vaan useimmiten se rakentuu eri toimijoiden, alojen ja yhteisöjen välisessä vuorovaikutuksessa. Kun yksilöiden osaaminen, organisaatioiden strateginen toimintaympäristö ja laajemmat yhteistyöverkostot nivoutuvat yhteen, syntyy todellista innovaatiokyvykkyyttä, joka voi vahvistaa kokonaisia toimialoja ja luoda kansainvälistä vaikuttavuutta.

Hyväksy evästeet nähdäksesi sisällön

Change cookie settings

Innovaatiot syntyvät rajapinnoilla

Monet merkittävät ideat syntyvät rajapinnoilla, eli tilanteissa, joissa osaaminen, ideat tai teknologiat kohtaavat uudenlaisia ympäristöjä. Innovaatio edellyttää kyvykkyyksien liikkuvuutta ja yhdistymistä uudella tavalla sekä olemassa olevan osaamisen kohtaamista uuden näkökulman kanssa. Tämä kohtaaminen ei kuitenkaan tuota automaattisesti uusia ratkaisuja. Ideat tarvitsevat tulkintaa, selittämistä ja tarinallistamista, jotta niiden merkitys avautuu muille ja ne voidaan liittää organisaation tai yhteisön toimintaan. Innovaatioiden syntyminen vaatii siis sekä ideoiden kehittäjiä että niiden puolestapuhujia.

Työpajassa tunnistettiin myös erilaisia rooleja innovaatioprosessia tukevia rooleja. Ensimmäinen on initiator, ideoija, joka tutkii uusia mahdollisuuksia ja arvioi esimerkiksi materiaalien tai teknologioiden potentiaalia sekä niiden yhteiskunnallisia ja ympäristövaikutuksia.

Integraattori, yhdistäjä, puolestaan rakentaa siltoja eri toimijoiden ja organisaatioiden välille ja yhdistää uuden idean olemassa oleviin ratkaisuihin. Tulkki taas tarkastelee innovaatioita käyttäjän näkökulmasta ja tasapainottelee tunnistettujen tarpeiden, oletettujen toiveiden ja teknologian mahdollisuuksien välillä. Nämä roolit voivat olla samassa henkilössä eri tilanteissa, ja niiden yhteispeli on usein ratkaisevaa innovaatioiden onnistumiselle. Innovaatio harvoin syntyy yhden näkökulman kautta, vaan se vaatii monipuolista tarkastelua.

Hyväksy evästeet nähdäksesi sisällön

Change cookie settings

Innovaatio tarvitsee myös tarinoita

Uudet ideat eivät leviä pelkästään teknisten ominaisuuksiensa vuoksi, vaan siksi, että ne voidaan kertoa merkityksellisinä tarinoina. Narratiivit auttavat rakentamaan tulevaisuutta, jossa vastakkainasettelu korvautuu inklusiivisuudella, epäluottamus empatialla ja yksilökeskeisyys yhteisöllisyydellä. Tarinat antavat innovaatioille tarkoituksen ja suunnan sekä tekevät niiden potentiaalista ymmärrettävää ja inspiroivaa laajemmalle yleisölle. Näin innovaatio ei ole pelkkää uuden idean kehittämistä, vaan myös kykyä tehdä siitä merkityksellistä ja vaikuttavaa.

Mitä organisaatiot voivat oppia?

Työpajan keskeinen viesti oli selkeä: innovaatiokyvykkyys ei ole yksittäinen taito, vaan kyky toimia samanaikaisesti useilla eri tasoilla. Se tarkoittaa yksilöiden luovuuden ja osaamisen tunnistamista sekä niiden hyödyntämistä osana yhteistä kehittämistä. Samalla se edellyttää organisaatioilta strategista kykyä mahdollistaa kokeiluja ja oppimista, jotta uudet ideat voivat syntyä, kehittyä ja jalostua käytännön ratkaisuiksi. Lisäksi innovaatiokyvykkyys rakentuu yhteistyölle, joka ylittää organisaatio- ja toimialarajat ja mahdollistaa erilaisten näkökulmien sekä osaamisten kohtaamisen. Se merkitsee myös osaamisten yhdistämistä, uusien ideoiden tulkitsemista ja niiden merkityksen rakentamista yhdessä muiden kanssa. Kun nämä tekijät kytkeytyvät toisiinsa, innovaatio ei ole enää sattumanvarainen lopputulos, vaan järjestelmällisesti rakennettava kyvykkyys. Juuri tällaisesta kyvykkyydestä tulevaisuuden kilpailukyky rakentuu.

Hyväksy evästeet nähdäksesi sisällön

Change cookie settings

Blogi on tuotettu osana FusionLabs – Kilpailukykyä työelämän monialaisella innovaatio-osaamisella -hanketta. FusionLabs-hanke kehittää sisältöalojen yhteistyötä ja kv-liiketoimintaosaamista 2025-2028. FusionLabs kehittää sisältöalojen yhteistyötä ja kv-liiketoimintaosaamista 2025-2028. Maksuttomat verkkotapaamiset ja -valmennukset ovat käynnissä.

Mayreth Wolff

1.8.2025 – 31.1.2028

FusionLabs – Kilpailukykyä työelämän monialaisella innovaatio-osaamisella

Tutkimusohjelma

• Elinvoimaa elämyksistä

Vaikuttavuusalue

• Keski-Suomi
• Pirkanmaa
• Varsinais-Suomi