Alkukartoituksen tulokset esillä: Asiakkaiden kokemuksia ohjauspalveluista, Sosiaalipedagogiikan päivät 2026 Joensuussa

Esittelimme ohjauspalveluiden käyttäjien kokemuksia Sosiaalipedagogiikan päivillä 11.3.-13.3.2026. PEDAVERKOT-hankkeessa tehdyn alkukartoituksen pohjalta kerroimme heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden kokemuksia ohjauspalveluista Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla. Tutkimusaineisto koostui narratiivisista teemahaastatteluista (n=11). Kartoitus toteutettiin huhti-kesäkuussa 2025.

Tulokset osoittavat, että yksilöllinen kohtaaminen, ohjauksen joustavuus ja ohjaajan pysyvyys ovat keskeisiä tekijöitä toimijuuden ja osallisuuden vahvistamisessa. Rakenteellisella tasolla korostuvat palveluiden saavutettavuus ja kesto sekä monialaisen yhteistyön merkitys. Tutkimustyöryhmässä toimme esille kehittämistarpeita erityisesti palvelujen sisällöllisen kohdentumisen, keston ja yrittäjyyteen liittyvän ohjauksen vahvistamiseksi.

Lähikuva ilmoitustaulusta, jossa näkyy useita työryhmien esittelyjulisteita sinisellä taustalla. Etualalla käsi osoittaa yhtä työryhmäkuvausta.
Työryhmässä kaksi pohdittiin kokemuksia kodista, kuulumisista ja palveluista.

Keskustelimme alkukartoituksen tuloksista ja tarpeista tutkimustyöryhmän osallistujien kanssa. Tuloksien pohjalta keskustelua herätti erityisesti yrittäjyys, ammattilaisten ohjausosaamisen tarpeet ja resurssit, tehostettu uraohjaus ja asiakkaan palveluverkostojen tietämys.

Alkukartoituksen tuloksia hyödynnämme hankkeen pilotteja suunniteltaessa ja toteuttaessa. Esimerkiksi Keudan vastuulla olevassa pilotissa yhteiskehitämme tehostettua uraohjausta Pornaisten kunnan kanssa. HAMKin ja Keudan vastuulla olevassa piloteissa hyödynnetään sosiaalipedagogista viitekehystä ammattilaisten ohjausosaamisen vahvistamisessa.

Kaksi henkilöä seisoo luokkahuoneessa esityksen edessä. Taustalla on suuri valkokangas, jossa näkyy otsikko “Työllistämistä edistävien palvelujen käyttäjien ohjauskokemuksia ja kehittämistarpeita” sekä logot ja tapahtuman tiedot.
Tuire Aikio ja Hannu Seppänen esittelivät hanketta ja alkukartoituksen tuloksia.

Dialogisuutta ja kohtuullisuutta

Osallistuimme myös muihin tutkimustyöryhmiin, joissa pohdittiin dialogisuutta paremman tulevaisuuden rakentajana. Rasmus Sihvonen Itä-Suomen yliopistosta nosti esille dialogisuuden merkityksen kohti kohtuullisempaa kulutusta, työelämää ja yhteiskuntaa ja kysyi: Mikä riittää?

Anne Airaksinen ja Terhi Myller (Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu) esittelivät taas dialogisuuden ammatillisen herkkyyden rakentumisessa sosiaali- ja terveysalalla. Dialogisuudella he tarkoittivat toisen ihmisen dialogista kohtaamista eli asettumista vastavuoroiseen, avoimeen ja toista kunnioittavaan vuorovaikutussuhteeseen. Lisäksi he tarkoittivat dialogisuudella yhteistä oppimista ja dialogista kasvatuskäsitystä.

Luokkatilassa pidettävä esitys, jossa yleisö istuu riveissä ja seuraa valkokankaalle heijastettua diaa, jonka otsikko on “Miksi?”. Edessä seisoo yksi henkilö esittelemässä.
Rasmus Sihvonen Itä-Suomen yliopistosta esitteli työryhmä viisi dialogisuudesta paremman tulevaisuuden rakentajana.

Osallistuimme lisäksi tutkijatapaamiseen, jossa kerroimme PEDAVERKOT-hankkeen tavoitteista sekä keskustelimme tarpeista ja mahdollisuuksista tiiviimpään vuorovaikutukseen sosiaalipedagogisten tutkijoiden kesken.

Päivillä pohdittiin laaja-alaisesti kohtuullisen hyvää elämää: Mikä on kohtuullista? Mikä on kohtuutonta? Tapahtuma korosti ekososiaalista ajattelua, jossa kestävä elämä perustuu ihmisen suhteeseen ympäristöönsä, kuulumisen kokemuksiin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja rakenteelliseen oikeudenmukaisuuteen. Tapahtuman järjestivät Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella Suomen sosiaalipedagoginen seura ry, Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Kohtuus vaarassa -liike ja Pohjois-Karjalan kansanteatteri Pokka.

Lue lisätietoa täältä.

Kirjoittajat:

Alla Lemechkova-Toivonen ja Hannu Seppänen, Hämeen ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Tuire Aikio, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda