AMK-uraseurantakyselyn tulosseminaari kokosi korkeakoulut yhteen
Humakilla oli erityinen syy iloita, kun valtakunnallinen AMK-uraseurantakyselyn tulosseminaari kokosi korkeakoulut yhteen 24.3.2026. Humakin vastausprosentti nousi ennätykselliseen 63 prosenttiin – koko kyselyn historian korkeimmaksi ja selvästi valtakunnallisen keskiarvon (44 %) yläpuolelle. Tilaisuudessa syvennyttiin koulutuksen ja työelämän kohtaantoon. Kysely kohdistui vuonna 2020 valmistuneisiin, ja se tavoitti lähes 28 000 alumnia, joista yli 12 500 vastasi.
Koulutuksen laatu ja vaikuttavuus avasivat keskustelun
Seminaarin avasi Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen, jonka puheenvuoro pureutui korkeakoulutuksen keskeiseen haasteeseen: miten koulutuksen laatu ja vaikuttavuus voidaan ylipäätään osoittaa? Syy-seuraussuhteet ovat monimutkaisia, mutta ulkopuolisen TKI-rahoituksen merkittävä kasvu on Mielityisenmukaan konkreettinen osoitus laadusta ja vaikuttavuudesta. Mielityinen nosti esiin myös AMK-opiskelijoiden erityisen profiilin: 42 % opiskelijoista tulee perheistä, joissa kumpikaan vanhemmista ei ole suorittanut korkeakoulututkintoa, ja kaksi kolmesta uudesta korkeakouluopiskelijasta aloittaa opintonsa ammattikorkeakoulussa – ammattikorkeakoulut ovat monelle ensimmäisen polven korkeakoulutetulle keskeinen väylä asiantuntijauralle.
Tutkija avasi osaamiskuiluja
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen tutkija Tina Lauronen esitteli tuoreita aineistoja koulutuksen ja työelämän kohtaannosta. Koronavuosi 2020 näkyi selkeästi valmistuneiden kokemuksissa: osa ei ole pystynyt hyödyntämään osaamistaan ensimmäisessä tai nykyisessä työssään, mikä heijastuu edelleen tämän päivän työmarkkinoihin. Lauronen nosti esiin myös kieliryhmien välisiä eroja sekä sen, että tutkinnon kieli ja työmarkkina-alue eivät aina kohtaa odotetulla tavalla.
Aineisto paljasti myös kiinnostavan osaamiskuilun: suurimmat vajeet kasautuivat geneerisiin työelämätaitoihin – stressinsietokykyyn, ongelmanratkaisuun, organisointitaitoihin sekä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoihin. Nämä ovat taitoja, joita ei opita pelkästään alakohtaisista sisällöistä, vaan tekemällä, kohtaamisissa ja palautteen kautta. Tehyn koulutusasioiden päällikkö Juha Kurtti vahvisti työelämän näkökulman: sote-alalla geneeristen taitojen merkitys vain kasvaa, sillä työtä tehdään ennen kaikkea yhdessä – asiakkaiden, potilaiden ja moniammatillisten tiimien kanssa.

Laurosen esittelemä aineisto sisältää myös ammattikorkeakoulukohtaiset vertailut osaamiskuiluista. Vaikka erot korkeakoulujen välillä ovat kokonaisuutena melko pieniä, paljastaa tarkempi vertailu koko aineiston keskiarvoon jokaisen korkeakoulun suhteelliset vahvuudet ja kehittämiskohteet. Näihin on hyvä tutustua tarkemmin myös Humakissa. Alakohtaisena esimerkkinä terveys- ja hyvinvointialan tutkintojen osaamiskuilut havainnollistivat ilmiön konkreettisesti.AMK-tasolla suurimmat vajeet painottuvat stressinsietokykyyn ja sopeutumiseen uusiin tilanteisiin, ongelmanratkaisutaitoihin sekä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoihin. YAMK-tasolla samat vajeet toistuvat, mutta niiden rinnalle nousevat lisäksi liiketaloudellinen osaaminen ja tieto- ja viestintätekniikan taidot. Tulokset antavat konkreettista pohjaa opetussuunnitelmatyölle: missä Humak jo vastaa työelämän tarpeisiin, ja missä on mahdollisesti vielä kehitettävää?
Ammattikorkeakoulut ovat vakiinnuttaneet paikkansa
Seminaarin päätti Humakin rehtori ja toimitusjohtaja Jukka Määttä. Hän nosti esiin kiinnostavan kehityskaaren: siinä missä 1990-luvun AMK-kokeilujen aikana kolmannes valmistuneista halusi jatkaa yliopistoon, on osuus laskenut ensin neljännekseen 2000-luvulla ja edelleen 13 prosenttiin 2010-luvun lopulla YAMK-tutkintojen yleistyttyä. Määtän mukaan tämä kertoo siitä, että ammattikorkeakoulut ovat vakiinnuttaneet paikkansa: valmistuneet kokevat AMK-tutkinnon riittävänä ja mielekkäänä väylänä työelämään.
Määttä korosti myös pitkäjänteisen uraseurannan arvoa. Tarvitaan tutkimusta, jossa voidaan pitkittäisesti seurata yksilöiden urapolkuja valmistumisesta eteenpäin – ei vain työllistymistä, vaan sitä, millaisia urapolkuja muodostuu ja miten ne ovat merkittäviä yhteiskunnan tasolla. Tällainen tieto auttaisi hahmottamaan ammattikorkeakoulutuksen todellista yhteiskunnallista vaikuttavuutta entistä tarkemmin.