Dialogi Sitran megatrendeistä
Me kahden eri sukupolven edustajat seurasimme Sitran Megatrendit 2026 –julkistamistilaisuutta tammikuussa 2026. Kuuntelimme tilaisuutta erityisesti nuorten aikuisten, nuorisotyön ja Yhdessä osallisiksi – Mieliteko 2.0 -ryhmähankkeen Osallisix-toiminnan näkökulmista. Käymme – Havu 27 vuotta ja Erja 61 vuotta – dialogia nuorten tulevaisuususkosta, uudesta yhteiskuntasopimuksesta sekä tekoälystä ja sen kriittisestä haastamisesta.
Sitra julkistaa vuosittain megatrendit. Megatrendi määritellään useista ilmiöistä koostuvaksi yleiseksi kehityssuunnaksi, laajaksi muutoksen kaareksi, jonka nähdään usein tapahtuvan globaalilla tasolla ja jonka uskotaan usein jatkuvan samansuuntaisena. Megatrendit kertovat globaalin tason muutoksista. Megatrendit 2026 –julkaisussa Sitra tarkastelee megatrendejä Suomen kontekstissa. (Dufva ym., 2026, s. 93.)
Nuoret ja tulevaisuususko
Havu: Kuinka saamme yhdessä aikaiseksi sellaisen yhteiskuntasopimuksen, johon myös nuoret voivat uskoa jokaisen sitoutuvan? Nuorten tulevaisuususko on laskussa, ja itselleni herää ajatus siitä, kuinka paljon vastakkainasettelu ja suuret arvopohjien erot siihen vaikuttavat. Tavoitteisiin sitoutumista edistää se, että niihin sitoudutaan kollektiivisesti. Kuinka luomme yhdessä tavoitteet, joita kohti pyrimme, jos ajatuksemme tavoitteiden tärkeydestä ja tulevaisuudesta, jota kohti olemme menossa, eroavat selkeästi toisistaan? Ympäristökriisiä voisi käyttää tässä esimerkkinä. Ajattelen, että toimintatapojen muuttaminen on helpompaa yhdessä.
Erja: Nuorten tulevaisuususkon ja uuden yhteiskuntasopimuksen kannalta ajattelen erityisen merkittäväksi sen, miten sitoutuneita olemme demokratian puolustamiseen ja uudistamiseen. Olennaista on myös se, miten uudistamme yhteiskunnan sellaiseksi, että se lisää luonnon elinvoimaa, jotta tulevaisuus on hyvä myös tuleville sukupolville. (Dufva ym., 2026, s. 5 & s. 66.)
Tuo oivalluksesi uusin tapoihin oppimisesta yhdessä harjoitellen on minusta todella hieno! Se edellyttää poisoppimista, ja ajattelen, että nuoret voivat olla suunnannäyttäjiä uusien ja innovatiivisten toimintamallien löytämisessä.
Megatrendit-katsaus herätti minut ajattelemaan sitä, millainen käsite solidaarisuus on tässä ajassa. Solidaarisuus määritellään ihmisten väliseksi yhtenäisyydeksi ja keskinäiseksi tueksi yhteisten tavoitteiden, arvojen tai haasteiden edessä. Siihen liittyy myös halu toimia yhdessä ja tukea toisia, erityisesti silloin, kun pyritään edistämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja yhteistä hyvinvointia. (Solidaarisuus, 2025.) Ajattelen, että tarvitsemme sukupolvien välistä solidaarisuutta uuden yhteiskuntasopimuksen toteuttamiseksi.
Tekoäly puhututtaa
Havu: Omalla kohdallani mietin sitä, kuinka paljon enemmän tekoälyä arjessani on kuin osaan ajatellakaan. Minua mietityttää tekoälylukutaitoni ja tietoni tekoälyn erilaisista toimintamalleista. Mielestäni tietoperustan hankkiminen ja tekoälylukutaidon kehittäminen eivät saa jäädä täysin yksilön omalle vastuulle.
Kun mietin omaa opintopolkuani, on tekoälyn käyttö yleistynyt sen aikana. Keskustelu sen ympärillä on rajoittunut siihen, saako tekoälyä esimerkiksi käyttää erilaisissa tehtävissä ja kannustetaanko siihen. Ajattelen, että ainakin itse henkilökohtaisesti hyötyisin siitä, että aiheesta keskusteltaisiin enemmän esimerkiksi oppilaitoksissa tai työpaikoilla.
Olen tiedostanut sen, että käytän arjessani tekoälyä ihan huomaamatta, vaikka pyrin sitä välttämään. Tekoälyyn liittyy eettisiä kysymyksiä, kuten esimerkiksi sen ympäristökuorma. Myös tekijänoikeudet ovat asia, jotka hämärtyvät helposti. Opiskelijan näkökulmasta mietin sitä, kuinka vääristynyttä tietoa tekoäly voi antaa. Ja vaikka tieto olisi oikeaa, tekoäly on hakenut sen jonkun ihmisen tekemästä työstä. Tällä hetkellä tiivistäisin ajatukseni siihen, että tekoälyn käytöstä tulisi aina seurata enemmän hyötyä kuin haittaa.
Erja: Megatrendit-katsauksessa mainitaan, miten erilaiset tekoälypohjaiset käyttöliittymät tuottavat meille yhä räätälöidympiä sisältöjä (Dufva ym., 2026, s.64). Mietin, onko tämä hyvä ja toivottava kehityssuunta. Minua ajatus aina vain räätälöidyimmistä sisällöistä ei erityisesti viehätä, pikemminkin arveluttaa. Megatrendit-katsauksen mukaan vaarana on, että meillä on yhä vähemmän mahdollisuuksia ymmärtää, miten ja miksi oma mediatodellisuutemme rakentuu. (Dufva ym., 2026, s. 64.)
Megatrendit-katsauksessa arvioidaan, että tekoälyyn liittyvät mahdollisuudet syntyvät siitä, että ihmisten ja yhteisöjen toimijuus lisääntyy. Tästä haluan oppia lisää! Pohdin paljon oppimisen käsitettä ja ajatusta siitä, että oppiminen vaatii myös ponnistelua ja tietynlaista hitautta. Ulkoistammeko oppimisen tekoälylle? Ajattelen, että oppimiseen tarvitaan toimijuutta – niin itse kuin yhdessä työstettyä osuutta. Toisaalta: miten käsityksemme oppimisesta muuttuu tekoälyn käytön myötä?
Kuten Havuakin, minua askarruttavat erilaiset tekoälyn käyttöön liittyvät eettiset kysymykset, kuten: tekijänoikeudet, tekoälyn käytön vaatima veden- ja energiankulutus sekä datan keruu, läpinäkyvyys ja vastuu (vrt. Dufva ym., 2026, s. 64). Toistaiseksi lähinnä tarkkailen ja puntaroin sitä, millaisia kokemuksia ja millaista tutkimustietoa tekoälyn käytöstä rakentuu. Käytän tekoälyä harkiten. Toisaalta tunnistan, että tekoäly on jo sulautumassa “kaikkeen”. Tiedostan myös, etten hahmota, missä kaikkialla tekoäly on jo käytössä.
Tunnistan Havun pohdinnan tekoälyn käytön opettelusta: missä ja miten opimme tekoälyn käyttöä? Tekoälylukutaidon merkitys korostuu: tarvitsemme ymmärrystä tekoälyn käyttämän tiedon vinoumista ja algoritmien toimintatavoista sekä kyvystä tunnistaa tekoälyllä luotuja kuvia, ääniä ja tekstejä. (Dufva ym., 2026, s.64.)
Mitä voimme megatrendien herättämistä ajatuksista viedä Osallisix-toimintaan?
Osallisix-toiminnassa voimme esimerkiksi tukea nuorten aikuisten osallistujien itsetuntemusta, sanoittaa osallistujille heidän vahvuuksiaan sekä innostaa ottamaan asioista selvää ja vaikuttamaan. Voimme kutsua osallistujia keskustelemaan siitä, millaisia tulevaisuuksia he hahmottavat ja mitä voimme yksilöinä ja yhdessä tehdä toivotun tulevaisuuden rakentamiseksi. Millaista uutta yhteiskuntasopimusta toivottu tulevaisuus edellyttäisi?
Osallisix-ryhmissä voimme harjoitella tekoälylukutaitoa ja tarkastella sen käyttöä – myös kriittisesti. Harjoituksia sekä oppaita on tarjolla. Näistä esimerkkeinä ovat Faktabaari (2026) sekä YLEn Älyä tekoälyä – opettajan tehtäväpaketti opetuskäyttöön | Uutisluokka | Yle (Vesinummi, 2024).
Nuorten tulevaisuususkon ja toiveikkuuden tukemisessa tarvitaan myös nuorten kanssa työtä tekevien ammattitaitoa ja osaamista. Toivon kannattelu on osa ohjaajan osaamista. Se tarkoittaa kykyä tunnistaa ja auttaa nuorta näkemään hyvää ja mahdollisuuksia, kertoa vaikuttamisen keinoista, innostaa ja tukea nuoren omaa toimijuutta sekä ylläpitää toimeen tarttumisen eetosta. (Anttonen, 2025.)
Tämä blogiteksti on saanut innoituksensa Sitran Megatrendit 2026 –julkistamistilaisuudesta 15.1.2026.
Lähteet:
Anttonen, E. (2025). Yhteisöllisyys ja toivo nuorten aikuisten voimavarana – kokemuksia Osallisix-toiminnasta. Suomen sosiaalipedagogisen seuran blogi. https://suomensosiaalipedagoginenseura.yhdistysavain.fi/uutiset/yhteisollisyys-ja-toivo-nuorten-aik/
Dufva, M., Kiiski-Kataja, E. & Lähdemäki-Pekkinen, J. (2026). Megatrendit 2026. Kohti uutta yhteiskuntasopimusta. Sitra. https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2025/12/Sitra_Megatrendit_2026_Selvitys_web.pdf
FaktaBaari. (2026). Oppimateriaalit. https://faktabaari.fi/edu/oppimateriaalit/
Solidaarisuus. (2025) DEMOS-dialogikortit. Erätaukosäätiö. https://eratauko.s3.eu-west-1.amazonaws.com/production/2025/06/03120332/demos-dialogikortit-.pdf
Vesinummi, M. (2024). Älyä tekoälyä – opettajan tehtäväpaketti opetuskäyttöön. YLE. https://yle.fi/a/74-20069158 (päivämäärä 18.1.2024 – tarvitaanko?)
Kirjoittajat:
