Hyppää sisältöön

Seikkailupedagogiikka muutoksen työvälineenä

Halu tukea maailmaa merkityksellisen työn kautta johdatti Antti Mäkisen Humakin seikkailukasvatuksen opintoihin. Seikkailukasvatus työvälineenä avaa syviä näkökulmia nuorten hyvinvoinnin tarkasteluun koulun arjessa, jossa Antti toimii tällä hetkellä kouluvalmentajana.

15.4.2026

Antti Mäkinen työskentelee kouluvalmentajana Helsingin englantilaisessa koulussa. Taustaltaan hän on yhteisöpedagogi ja Humakin seikkailukasvatuksen alumni. Kouluvalmentajana Antti tekee töitä yläaste- ja lukioikäisten nuorten parissa, tukien heidän hyvinvointiaan sekä vahvistaen kouluyhteisön myönteistä toimintakulttuuria. 

Kouluvalmentajan työn ohella Antti työskentelee omassa yrityksessään opintomatkojen, leirikoulujen ja retkien parissa. Yrityspuolella kertynyt kokemus ryhmien ohjaamisesta täydentyy koulumaailman arjella, joka on tarjonnut hänelle uudenlaisen näkökulman nuorten elämään ja tarpeisiin. 

Halu vaikuttaa vei opiskelemaan 

Ennen seikkailukasvatuksen opintoja Antti työskenteli erityisammattioppilaitoksessa avustajana, jossa hän huomasi nopeasti tulevansa hyvin toimeen nuorten kanssa. Avustajan roolissa Antti koki kuitenkin vaikutusmahdollisuutensa rajalliseksi. Vaikuttaakseen enemmän hän päätti hankkia pätevyyden ja koulutuksen kasvatusalalta.

”Tiesin lähinnä sen, että halusin olla ulkona, liikkeessä ja tehdä jotain, millä on oikeasti merkitystä. Eipä siinä oikein muuta vaihtoehtoa ollutkaan, kuin Humakin seikkailukasvatuksen opinnot,” Antti hymyilee. 

Retkeilijä kantaa rinkkaa ja kävelee tunturimaiseman yli, etualalla yksinäinen mänty ja taustalla sumuiset vaarat sekä värikäs auringonlaskun taivas

Kouluvalmentajana Antin tehtävänä on tukea oppilaiden hyvinvointia sekä vahvistaa myönteistä ja osallistavaa toimintakulttuuria. Lisäksi Antti työskentelee tiiviisti yhteisöllisen oppilashuollon parissa ja tarjoaa tarpeen vaatiessa yksilöllistä tukea niin oppilaille kuin heidän perheilleen. Tyypilliseen työpäivään sisältyy erilaisten aktiviteettien ja välituntitoiminnan suunnittelua. Antti järjestää oppilaille myös erilaisia tapahtumia, urheilumatseja ja retkiä:

”Ollaan käyty muutamia kertoja Nuuksiossa, kiipeilemässä ja laskettelemassa. Kesällä on tulossa makea Norjan reissu ysiltä valmistuneille, missä lähdetään sitten vähän isommalle seikkailulle.” 

Kouluvalmentajan työssä Antti on päässyt opettelemaan paljon uutta, sillä koko ammattinimike on hyvin tuore ja virka monessa koulussa vasta hiljattain perustettu. Antti onkin oman koulunsa ensimmäinen kouluvalmentaja. Työnkuva on muotoutunut pitkälti tekijänsä näköiseksi, mikä tuo mukanaan sekä vapautta että vastuuta. 

”Kuuntelen koulun henkilökunnan ajatuksia ja toiveita, mutta ennen kaikkea pyrin tulkitsemaan, mitä oppilaat todella tarvitsevat”, Antti kertoo. 

Oppimisen haasteet veivät vahvuuksien äärelle  

Humakin seikkailukasvatuksen opinnoista Antille merkittävin oivallus liittyy oppimisprosessien ymmärtämiseen. Antti toteaa eläneensä joskus itsekin uskomuksessa, että ihmisen ominaisuudet määrittelevät sen, mitä voi oppia. Yhteisöpedagogin opinnot auttoivat kuitenkin näkemään, että oppiminen vaatii usein ennen kaikkea oikeanlaisia lähtökohtia ja tukea. 

”Koen olevani hyvä kohtaamaan ihmisiä, joiden elämästä ei ole vielä tullut sellaista oppimisen ja oivaltamisen seikkailua, sillä olen itsekin ollut hukassa itselleni sopivien oppimistapojen kanssa,” Antti toteaa. 

Opintojen aikana kehittyivät myös epäonnistumisen sietokyky ja resilienssi. Seikkailukasvatus avasi uusia tapoja hyödyntää ympäristöä kasvatuksellisessa työssä. Tästä on hyötyä kouluvalmentajan työssä, sillä luonto tarjoaa itsessään valmiita mahdollisuuksia toimintaan ja antaa tilaa olla tukena oppilaiden kasvussa.

Aikuinen mies lippalakissa ohjaamassa useita lapsia pöydän ääressä koulupihalla, lapset kirjoittavat tai piirtävät ja keskustelevat tehtävästä.

Kouluvalmentajan työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Työn haastavana puolena on välillä joutua toteamaan, että auttaminen voi olla pitkäkin prosessi. Työn palkitsevuus syntyy pienistä edistysaskelista ja siitä, että näkee yksilöiden ja yhteisön kehittyvän. Myös oma kasvu työroolissa tuo iloa. 

”Kun huomaa, että aiemmin haastavat vuorovaikutustilanteet sujuvat nykyään paremmin, tietää oppineensa jotain olennaista”, Antti sanoo. 

Antti kokee, että hyvinvointiin ja yhteisöihin linkittyvä osaaminen on entistä tärkeämpää tulevaisuuden työelämässä. Hyvinvoinnin asiantuntijoita tarvitaan yhä enemmän kouluissa, yhteisöissä ja eri elämäntilanteissa, ja samalla syntyy myös uusia ammatillisia rooleja. Antille hyvinvointi rakentuu ennen kaikkea yhteisössä: 

”Ajattelen, että terve yhteisö luo hyvinvoivia yksilöitä. Se ajatus kulkee mukana omassa työssäni.” 

Hän muistuttaa, ettei omaa paikkaa tarvitse tietää valmiiksi jo opintoihin hakiessa. Yhteisöpedagogin koulutuksesta voi kasvaa hyvin monenlaisia urapolkuja, ja opinnoissa on tilaa rakentaa omaa suuntaa. 

”Kannustan olemaan utelias ja rohkea. Se vaatii oma-aloitteisuutta ja halua kokeilla, mutta vastineeksi saa paljon sekä ammatillisesti että ihmisenä,” Antti sanoo.