Varhainen välittäminen Humakissa

1 VARHAINEN VÄLITTÄMINEN

1.1 Varhaisen välittämisen toimintamalli 

Varhaisella välittämisellä tarkoitetaan sitä, että opiskelijan tai opiskelijayhteisön hyvinvointiin, opiskelukykyyn tai opintojen etenemiseen liittyvät haasteet tunnistetaan ja niihin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tärkeää varhaisessa välittämisessä on avoin ja luottamuksellinen ilmapiiri sekä kaikkien korkeakouluyhteisön jäsenten kunnioittaminen ja arvostaminen. Opiskelijoiden hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä huolehtiminen ja varhainen välittäminen ovat koko korkeakouluyhteisön yhteinen asia.

Varhaisen välittämisen toimintamallilla tarkoitetaan varhaiseen puuttumiseen perustuvaa toimintatapaa, joka auttaa henkilöstöä ja opiskelijoita havaitsemaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijayhteisön hyvinvointiin, opiskelukykyyn tai opintojen etenemiseen liittyviä haasteita. Toimintamallissa annetaan käytännön ohjeita haasteiden tunnistamiseen, puheeksi ottoon ja opiskelijan ohjaamiseen tarvittavan tuen piiriin. Varhaisen välittämisen toimintamallissa noudatetaan Humakin turvallisemman tilan periaatteita, joiden mukaan jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi turvallisessa ja kunnioittavassa ilmapiirissä.

1.2 Opiskelijahyvinvointiryhmä

Humakissa toimii koko ammattikorkeakoulun yhteinen opiskelijahyvinvointiryhmä, joka vastaa opiskelijahyvinvointiin liittyvistä asioista. Opiskelijahyvinvointiryhmään kuuluvat opinto-ohjaajat, korkeakoulukuraattori, opiskelijaedustaja sekä opiskeluterveydenhuollon (YTHS) edustajat. Opiskelijahyvinvointiryhmän puheenjohtajana toimii koulutuksen kehittämispäällikkö.

Opiskelijahyvinvointiryhmän tehtäviin kuuluu opiskelijahyvinvointia heikentävien tekijöiden tunnistaminen sekä hyvinvointia tukevien käytäntöjen kehittäminen. Ryhmä suunnittelee varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisyn menettelyjä sekä koordinoi opiskelijahyvinvointikyselyjen tulosten käsittelyä ja kehittämistoimenpiteiden toteuttamista. Lisäksi ryhmä valmistelee ja pitää ajan tasalla päihde- ja mielenterveysongelmiin liittyvät hoitoonohjaussuunnitelmat. Ryhmä edistää opiskeluyhteisön viihtyvyyttä ja esteettömyyttä sekä organisoi opiskelijahyvinvoinnin tukitoimia. Humakissa opiskelijoiden hyvinvointia seurataan opiskelijapalautekyselyssä olevilla hyvinvointia koskevilla kysymyksillä sekä ZekkiPro-hyvinvointikyselyllä.

2 VARHAINEN PUUTTUMINEN

2.1 Huolen herääminen ja toiminta

Jokaisella Humak-yhteisön jäsenellä on velvollisuus puuttua tilanteeseen, jos hänelle nousee huoli opiskelijasta tai opiskelijaryhmästä. Huolen kokeminen on subjektiivinen tunne, joten yksilön oma kokemus huolesta on riittävä. On myös aina hyvä puuttua tilanteeseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Aina kun huoli herää, kannattaa asia ottaa puheeksi huolta herättävän henkilön kanssa.

Jokainen voi ottaa huolen puheeksi omalla tavallaan, mutta huolen puheeksi ottamiseen on myös olemassa erilaisia tukimateriaaleja. Suosituksia ja näkökulmia puheeksi ottamiseen löytyy esimerkiksi opiskelijoiden mielenterveyttä edistävän valtakunnallisen Nyyti ry:n, ehkäisevän päihdetyön EHYT ry:n ja Mieli ry:n verkkosivuilta:

Omaa koettua huolta ja sitä, mitä tilanteessa voi tehdä, voi arvioida alla olevan taulukon avulla.

2.2 Yhteistyö opiskeluterveydenhuollon kanssa

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluja voivat käyttää kaikki yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ammattikorkeakoulututkintoa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat, jotka ovat ilmoittautuneet lukukaudelle läsnä oleviksi. YTHS:n opiskeluterveydenhuollon piiriin eivät kuulu avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijat eivätkä saapuvat kansainväliset vaihto-opiskelijat. Kaikki YTHS:n palvelut ovat perusterveydenhuollon tasoisia, mukaan lukien suunterveydenhuollon palvelut. Palveluihin kuuluvat myös ennaltaehkäisevät ja hoidolliset ryhmät. (YTHS, 2026.)

YTHS:n tehtävänä on 

• tuottaa opiskelijoille terveyden- ja sairaanhoidon palveluja 
• edistää opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä sekä  
• edistää opiskeluympäristön ja -yhteisön hyvinvointia. (YTHS, 2026.)

Myös korkeakoulun henkilöstö voi tarvittaessa olla yhteydessä YTHS:ään opiskelijaan liittyvissä asioissa. Yhteydenotto tapahtuu joko ilman opiskelijan tunnistetietoja tai yhdessä opiskelijan kanssa.

Opiskeluterveysneuvottelu    

Mikäli opiskelijan opiskelukyky on alentunut, voidaan yhdessä opiskelijan, korkeakoulun ja YTHS:n kanssa järjestää opiskeluterveysneuvottelu, jossa sovitaan tukitoimista opiskelukyvyn edistämiseksi. Opiskeluterveysneuvottelu voi olla tarpeen seuraavissa tilanteissa:  

• Yli kahden kuukauden sairauspäivärahakauden jälkeen.  

• Kun opiskelija sairastuu äkillisesti tai vakavasti siten, että toipumisen voi olettaa vievän useamman kuukauden ja sairauden vaikuttavan opiskelukykyyn.  

• Tilanteissa, joissa opiskelija ei ole ollut virallisesti sairauslomalla mutta ei ole kuitenkaan kyennyt opiskelemaan.  

• Tilanteissa, joissa opiskelijan opintojen eteneminen on hidastunut tai ne ovat pitkittyneet ja opinto-oikeus on päättymässä ilman, että opiskelija ehtii saada opintojaan valmiiksi.  

• Kun opiskelija tarvitsee todistuksen korkeakouluun opinto-oikeuden pidentämistä varten.  

• Silloin, kun opiskelija tarvitsee todistuksen Kelaa varten opintotukeen liittyen.  

• Jos ongelmana ovat opiskelijan käyttäytymisen tai opiskelukyvyn muutokset tai toistuvat sairauspoissaolot, epäily päihteiden käytöstä tai päihteiden käyttö.  

• Osana SORA-lainsäädäntöön perustuvaa opintoihin soveltumattomuuden arviointia.  

Aloitteen opiskeluterveysneuvotteluun voi tehdä opiskelija, korkeakoulun edustaja tai YTHS:n edustaja.  Opiskeluterveysneuvottelusta löytyy lisätietoa YTHS:n julkaisemasta Opiskeluterveysneuvottelu korkeakouluissa -oppaasta (YTHS, 2021).  

2.3 Tietojen käsittely ja luovutus

Korkeakoulu käsittelee opiskelijaa koskevia tietoja vain tehtäviensä hoitamiseksi. Ammattikorkeakoululain (932/2014, 65 §) mukaan opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevia ja tehtävien hoidon kannalta välttämättömiä tietoja on tiedon haltijalla salassapitosäännösten estämättä oikeus antaa:

1) ammattikorkeakoulun rehtorille ja ammattikorkeakoulun turvallisuudesta vastaavalle muulle henkilölle opiskelun turvallisuuden varmistamiseksi;  

2) opinto-ohjauksesta vastaaville henkilölle muihin opintoihin ja tukipalveluihin ohjaamista varten;  

3) opiskeluterveydenhuollosta vastaaville henkilöille opiskelijan terveyden ja turvallisuuden varmistamiseksi ja tarvittaviin tukitoimiin ohjaamista varten;  

4) harjoittelusta vastaaville henkilöille opiskelijan sekä harjoittelupaikan henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi;  

5) poliisille ja ammattikorkeakoulun edustajalle, joka on ensisijaisessa vastuussa turvallisuusuhan selvittämisestä, välittömän turvallisuusuhan arvioimiseksi tai jos opiskelijan todetaan terveydentilan arvioinnissa olevan vaaraksi muiden turvallisuudelle. 

Käytännössä opiskelijan tietojen käsittelyssä ja luovuttamisessa toimitaan seuraavasti:   

• Tietoja käsitellään ja jaetaan ensisijaisesti opiskelijan suostumuksella.  
• Tietoja käsitellään vain tarpeen mukaan ja jaetaan vain niille, joiden on välttämätöntä saada tiedot asian hoitamiseksi.  
• Välittömässä turvallisuusuhassa toimitaan hätätilanteen edellyttämättä tavalla.  

3 HUOLTA HERÄTTÄVÄT TILANTEET JA TOIMINTAOHJEET

Syitä huolen heräämiseen ja varhaisen puuttumisen tarpeeseen on useita. Tässä luvussa kerrotaan erilaisista mahdollisista huolta herättävistä tilanteista ja annetaan toimintaohjeita näihin tilanteisiin.   

3.1 Päihteet ja huumausaineet

Humanistinen ammattikorkeakoulu edistää toiminnallaan päihteetöntä elämäntapaa. Uudet opiskelijat tutustuvat Humakin ohjeistuksiin jo opintojen orientoitumisvaiheessa. Vastuu opiskelijoiden perehdyttämisestä kuuluu Urasuunnittelu -opintojaksosta vastaaville lehtoreille sekä HOPS-valmentajille. Päihdehaittojen ennaltaehkäisyyn liittyvät tehtävät sekä päihdeongelmiin liittyvien hoitoonohjaussuunnitelmien valmistelu ja päivittäminen kuuluvat Humakin opiskelijahyvinvointiryhmälle.

Päihteiden vaikutuksen alaisena oleminen kampuksella, toimipisteillä ja niiden alueella tai oppimistilanteessa, kuten harjoittelussa, on kielletty. Tässä päihteillä tarkoitetaan alkoholia, huumausaineita, lääkkeitä ja liuottimia tai muita aineita silloin, kun niitä käytetään päihtymistarkoituksessa.

Toimenpiteet epäiltäessä päihteiden käyttöä 

Opiskelija ei voi osallistua opetukseen tai harjoitteluun päihtyneenä. Päihteiden käyttö ja hallussapito on kielletty opiskeluympäristössä. Opiskelijan päihteiden ongelma- ja riskikäytön tai hallussapidon puheeksi ottaminen on jokaisen tilanteen havaitsevan ammattikorkeakoulun henkilöstön jäsenen tehtävä. Tarvittaessa tilanteeseen voi pyytää tueksi kuraattoria tai ketä tahansa muuta henkilöstön jäsentä. Mikäli toinen opiskelija havaitsee opiskelijan osallistuvan opetukseen tai harjoitteluun päihtyneenä, hän voi kertoa asiasta ammattikorkeakoulun henkilöstön jäsenelle.

Akuutissa tilanteessa päihtynyttä opiskelijaa pyydetään välittömästi poistumaan opiskelutilanteesta. Henkilöstön jäsen voi tarvittaessa pyytää tilanteeseen avuksi toisen henkilöstön jäsenen tai viranomaistahon edustajan. Mikäli tilanteeseen on liittynyt opetuksen häirintää tai väkivaltaista tai uhkaavaa käytöstä, voidaan opiskelijaan kohdistaa kurinpitotoimia (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 38 §). Kurinpitotoimet esitetään tarkemmin Humanistisen ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä. Humanistisen ja kasvatusalan ammattikorkeakouluopinnoissa akuutti päihdeongelma voi olla peruste opiskeluoikeuden peruuttamiselle (ks. Ohje opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta).

Akuutin tilanteen jälkeen opiskelijan kanssa pidetään tapaaminen, jossa ovat mukana päihteiden käyttö- tai hallussapitotilanteen havainnut henkilöstön jäsen, opiskelija sekä opiskelijan kannalta olennainen henkilö, kuten HOPS-valmentaja, kuraattori tai muu opiskelijahyvinvointiryhmän henkilöstöjäsen. Päihteiden käytön puheeksiottotapaamisesta kirjoitetaan muistio.

Tarvittaessa opiskelijan kanssa järjestetään hoitoonohjauspalaveri ja tehdään hoitoonohjaussopimus. Hoitoonohjaussopimuksen allekirjoittavat opiskelija, opiskelijahyvinvointiryhmän puheenjohtaja ja opiskeluterveydenhuollon edustaja. Hoitoonohjauspalaverissa sovitaan opiskelijan tilanteen seuraamisesta. Joskus saatetaan joutua tilanteeseen, jossa opiskelija joutuu väliaikaisesti keskeyttämään opintonsa. Jos opiskelija joutuu keskeyttämään opintonsa, hän tekee opinto-ohjaajan kanssa suunnitelman opintojen jatkamiseksi.

Huumausaineiden käytön testaus

Ammattikorkeakoululain (932/2014, 36 §) mukaan ammattikorkeakoulu voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltu syy epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista.

Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoitetaan ammattikorkeakoulun osoittaman laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa todistusta, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty testi huumausaineen käytön selvittämiseksi, sekä testin perusteella laadittu selvitys siitä, onko opiskelija käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 36 §.)

Päätöksen huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tekee koulutusjohtaja lehtorilta, harjoittelun ohjaajalta, työpaikkaohjaajalta tai muualta saadun, luotettavana pidetyn tiedon perusteella ja kuultuaan opiskelijaa. Opiskelijalle toimitetaan kirjallinen pyyntö mennä huumausainetestiin. Opiskelijan on mentävä huumausainetestiin kahden vuorokauden sisällä testiin pyytämisestä. Pyyntö huumausainetestiin tulee lähettää opiskelijalle sähköpostilla, jonka opiskelija kuittaa vastaanotetuksi, ja kasvotusten kirjallisena ilmoituksena, jonka opiskelija kuittaa saaduksi. Näin varmistetaan, että opiskelija on saanut tiedon ja hänellä on mahdollisuus toimittaa testitulos kahden vuorokauden sisällä todistuksen pyytämisestä. Kasvotusten annettavan kirjallisen tiedoksiannon kuittaustilanteessa on opiskelijan lisäksi oltava paikalla kaksi muuta henkilöä. Mikäli opiskelija kieltäytyy kuittaamasta pyyntöä huumausainetestiin, kahden muun paikallaolijan kuittaukset (allekirjoitus, päivämäärä ja kellonaika) todentavat tiedoksiantoyrityksen.

Opiskelija hakeutuu huumausainetestiin ensisijaisesti opiskeluterveydenhuollon kautta. Humanistinen ammattikorkeakoulu vastaa todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Huumausainetestiä koskevaan todistukseen liittyy selvitys siitä, onko opiskelija käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt.

Huumausainetestiin lähettämisen tiedoksiannon kuittaamisesta kieltäytyminen, huumausainetestistä kieltäytyminen, positiivinen testitulos tai kieltäytyminen huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä voivat johtaa ammattikorkeakoululain (932/2014, 38 §) mukaisiin kurinpitotoimiin. Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus tai hänet voidaan erottaa määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää ammattikorkeakoulun rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta ammattikorkeakoulun hallitus. Kurinpitotoimista kerrotaan tarkemmin Humanistisen ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä. Huumausainerikosepäilyt ilmoitetaan poliisille.

3.2 Mielenterveys

Opiskelijan mielenterveyteen liittyvä huoli voi tulla tietoon opiskelijalta itseltään tai opiskelijan kanssa työskentelevältä tai tämän kanssa muuten aikaa viettävältä henkilöltä, kuten lehtorilta, harjoittelun ohjaajalta, opiskelijakaverilta tai muulta henkilöstöltä. Varhaisen välittämisen tavoite ei ole diagnosoida vaan huomata muutos ajoissa, ottaa huoli puheeksi ja ohjata opiskelija tuki‑ ja hoitopolulle. Huolen voi herättää erityisesti selvä muutos aiempaan, oireiden kasaantuminen tai toimintakyvyn lasku. Opiskelijoilla yleisimmin esiintyviä mielenterveyden haasteita ovat masennusoireilu ja ahdistuneisuus mukaan lukien paniikki‑ ja voimakas jännittämisoireilu.

Masennus (depressiivinen oireilu tai masennustila) tarkoittaa tilaa, jossa mieliala on laskenut tai mielihyvä tai kiinnostus asioihin on selvästi vähentynyt pitkäkestoisesti, ja tämä heijastuu toimintakykyyn, kuten opintojen etenemiseen, arjen toimintaan ja ihmissuhteisiin. Oireita esiintyy lähes päivittäin vähintään kahden viikon ajan ja usein tähän liittyy myös muita oireita, kuten unihäiriöt, energian ja keskittymiskyvyn puute sekä syyllisyys tai toivottomuus.

Ahdistuneisuus voi olla jatkuvaa huolestuneisuutta ja ylivireyttä tai kohtauksittaista paniikkia. Se voi ilmetä myös kehollisina oireina, kuten sydämentykytyksenä vapinana, hikoiluna ja pahoinvointina tai tietynlaisena käyttäytymisenä, kuten välttelynä, päihteiden käyttönä tai turvakäyttäytymisenä. Turvakäyttäytyminen voi olla esimerkiksi jatkuvaa asioiden tarkistamista tai rauhoittelun hakemista toisilta.

Huolta herättäviä oireita tai käyttäytymisen muutoksia 

Alla esitetyt oireet tai käyttäytymisen muutokset voivat viitata mielenterveyden kuormittumiseen tai masennus- tai ahdistusoireiluun, etenkin, jos niitä on useita ja ne ovat pitkäkestoisia. 

Mieliala ja käyttäytyminen

• Ärtyisyys, “lyhyt pinna”, poikkeava herkistyminen tai vetäytyminen. 
• Levottomuus, vaikeus rauhoittua, “pakko tehdä koko ajan jotain”. 
• Päihteiden käytön lisääntyminen. 
• Muu riskihakuisuus.  
• Toistuvat kuolemaan liittyvät ajatukset tai itsetuhoiset ajatukset tai puhe.  

Jaksaminen ja arki 

• Voimakas väsymys tai uupumus, joka ei helpota levolla. 
• Unen häiriöt, kuten unettomuus, heräily tai liikaunisuus. 
• Keskittymisvaikeudet, ajattelun hämärtyminen, päätöksenteon vaikeus, vaikeuksia opintojen suorittamisessa. 
• Selittämättömät fyysiset oireet, kuten päänsärky, pahoinvointi tai lihaskivut. 

Toimintaohje, kun opiskelijan mielenterveydestä herää huoli

• Ota asia puheeksi matalalla kynnyksellä kertomalla havaintosi mahdollisimman konkreettisesti ja arvostelematta (ks. luku 2.1).  
• Kysy suoraan opiskelijan voinnista ja avuntarpeesta.  
• Mikäli opiskelija tarvitsee hoitoa tai arviota mielenterveyden tilanteesta, ohjaa hänet ottamaan yhteyttä YTHS:n hoidontarpeen arvioon (Selfchat, Self-lomake tai palvelunumerot). 
• YTHS:llä ei ole päivystystoimintaa iltaisin, öisin tai viikonloppuisin. Akuuteissa tilanteissa käytetään opiskelijan oman alueen päivystystä (hyvinvointialue tai Helsingin kaupunki) tai hätänumeroa 112.  

Ammattikorkeakoulun henkilöstö voi tukea opiskelijaa seuraavasti:  

• Kysy, tarvitseeko opiskelija tukea opintojen järjestelyihin, kuten aikataulutukseen ja opintojen suoritukseen. Ohjaa tarvittaessa ottamaan yhteyttä opinto-ohjaajaan.   
• Ohjaa opiskelijaa ottamaan yhteyttä korkeakoulukuraattoriin, mikäli hän tarvitsee keskusteluapua, tukea tilanteen järjestämiseen ja opiskelukykyyn tai palveluohjausta. Kuraattori ei korvaa terveydenhuollon arviota.  
• Sovi opiskelijan kanssa, mitä hän tekee seuraavaksi. Mikäli opiskelijan toimintakyky on heikentynyt, ohjaa häntä ottamaan yhteyttä YTHS:n hoidontarpeen arviointiin jo saman tai seuraavan arkipäivän aikana.  

Toimintaohje kiireellisiin tilanteisiin ja opiskelijan itsetuhoisuuteen 

Tilanne on kiireellinen, jos opiskelija 

• kertoo itsetuhoisista ajatuksista, suunnitelmista tai aikomuksesta, 
• vaikuttaa olevan välittömässä vaarassa, 
• on voimakkaasti päihtynyt ja samalla itsetuhoinen tai 
• ei kykene huolehtimaan turvallisuudestaan.  

Opiskelijalla voi olla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa yhdessä tehty turvasuunnitelma itsetuhoisuuden varalle. Akuuteissa tilanteissa kannattaa kysyä turvasuunnitelman olemassaolosta ja toimia sen mukaisesti.  

Jos opiskelijan vointi huolettaa eikä hän vastaa viesteihin tai puheluihin, toimi seuraavasti: 

• Yritä tavoittaa opiskelijaa usealla eri tavalla, kuten soittamalla ja viesteillä. 
• Jos huoli liittyy välittömään hengenvaaraan, soita 112. Esimerkiksi itsetuhoisuuspuhe tai jäähyväisviestit voivat viitata itsetuhoisuuteen.  
• Jos huoli on vakava, mutta ei akuutti, tee yhteydenotto tai huoli-ilmoitus sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi (ohje alla). Sosiaalihuolto voi arvioida tuen tarvetta ja tarvittavia toimenpiteitä.

Huoli-ilmoituksen tekeminen 

Sosiaalihuoltolaki (1301/2014, 35 §) velvoittaa tietyt ammattilaiset ja viranomaiset, kuten opetustoimen palveluksessa olevat, ohjaamaan henkilön hakeutumaan sosiaalipalvelujen piiriin tai henkilön suostumuksella ottamaan yhteyttä sosiaalihuoltoon, jos sosiaalihuollon tarve on ilmeinen. Mikäli suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan omasta hoidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, ilmoitus sosiaalihuoltoon tehdään viipymättä salassapitosäännösten estämättä. Ilmoituksen sosiaalihuoltoon voi tehdä myös muu kuin ilmoitusvelvollinen henkilö, joten käytännössä esimerkiksi opiskelukaveri voi tehdä huoli-ilmoituksen täysi-ikäisestä opiskelijasta.

Tietoa ja tukea mielenterveyden haasteisiin 

Kaikissa mielenterveyden haasteissa opiskelija voi ottaa suoraan yhteyttä  

• YTHS:n hoidon tarpeen arvioon (Selfchat, Self-lomake tai palvelunumerot).    
• Humakin korkeakoulukuraattoriin kuraattori@humak.fi tai 
• Humakin toimipistepaikkakunnilla oleviin oppilaitospastoreihin, jotka ovat kaikkien opiskelijoiden käytössä katsomuksesta riippumatta

Tietoa ja tukea mielenterveyden haasteisiin ja haasteiden kohtaamiseen löytyy muun muassa seuraavilta verkkosivuilta:

• YTHS 
  • Tietoa mielenterveydestä ja mielenterveyteen vaikuttavista osa-alueista sekä siitä, mitä voi itse tehdä oman mielenterveyden eteen.  

• Mielenterveystalo  
  • Tietoa muun muassa mielenterveyspalveluista, mielenterveyden häiriöiden oireista ja omahoidosta. 

• Mielenterveystalo 
  • Tietoa masennuksesta, masennustestit ja omahoito-ohjelmat 

• World Health Organization WHO 
  • Tietoa masennuksen oireista ja omahoidosta 

• Käypä hoito -suositus  
  • Tietoa ahdistuneisuushäiriöistä ja niiden hoidosta.  

3.3 Perhe- ja lähisuhdeväkivalta

Perhe- tai lähisuhdeväkivalta voi olla fyysistä, psyykkistä, seksuaalista, taloudellista, digitaalista, vainoa tai kontrollointia ja se voi kohdistua keneen tahansa läheisessä suhteessa. Tilanteessa, jossa herää epäily tai huoli, tai on tietoa perhe- tai lähisuhdeväkivallasta, toimitaan aina opiskelijan turvallisuus edellä.

Toimintaohje perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteisiin

• Turvaa opiskelijalle turvallinen jatko heti tänään. Selvitä rauhallisesti, onko hänellä jokin turvallinen paikka tai henkilö, mahdollisuus poistua, turvallinen kulku kotiin tai onko tekijä lähellä. Jos turvattua asumista tarvitaan välittömästi, ohjaa opiskelija oman paikkakunnan turvakotiin. 

• Kuuntele opiskelijaa, usko häntä ja kerro vaihtoehdot. Vältä syyllistämistä, kuten ”Miksi et lähtenyt?”-kysymyksiä. Kirjaa lyhyesti ylös tarpeelliset faktat opiskelijan omin sanoin sekä sovitut toimet. Kerro opiskelijalle salassapidosta ja sen poikkeuksista. Jos kyseessä on välitön vaara tai perheessä on alaikäisiä lapsia, tulee tehdä tarvittavat ilmoitukset. 

• Sovi konkreettiset jatkotoimenpiteet, esimerkiksi tarkistusyhteydenotto 24–72 tunnin sisällä, ja keneen opiskelija ottaa seuraavaksi yhteyttä (Nollalinja/turvakoti/poliisi/YTHS). Kirjaa sovitut toimenpiteet ja ohjaukset tietosuojan periaatteita noudattaen eli kirjaa vain tarpeellinen.  

• Jos tilanteessa herää huoli alaikäisen lapsen turvallisuudesta, tee viipymättä lastensuojeluilmoitus hyvinvointialueelle tai Helsingin kaupungille.  

Akuutissa väkivaltatilanteessa arvioi kiireellisyys ja toimi alla olevan mukaisesti.

Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa apua ja neuvontaa saa seuraavista kanavista:

Nollalinja

• 116 016 
• Valtakunnallinen auttava puhelin 24/7 
• Palvelu on maksutonta 
• Soittaminen on luottamuksellista ja voi asioida nimettömänä.  
• Ohjaa tarvittaessa turvakotiin ja muihin palveluihin. 
• Verkkosivut:  Nollalinja – Apua väkivaltaan 116 016 

Turvakodit

• Tarjoavat välitöntä kriisiapua ja ympärivuorokautista turvattua asumista. 
• Palvelu on maksutonta ja asuinpaikasta, iästä ja sukupuolesta riippumatonta.  
• Tietoa turvakodeista löytyy THL:n verkkosivuilta: https://thl.fi/palvelumme/turvakotipalvelut 
• Turvakotien yhteystiedot: Turvakotien yhteystiedot – Nollalinja 

Poliisi

• Hätätilanne: 112.
• Ei kiireellinen neuvonta: Poliisin neuvontapalvelu 0295 419 800 (pvm/mpm).  
• Rikosilmoitus tehdään ensisijaisesti poliisin sähköisessä asioinnissa Tee rikosilmoitus (poliisi.fi) tai poliisiasemalla.  

Sosiaalipäivystys 

• Oman alueen sosiaalipäivystys (hyvinvointialue tai Helsingin kaupunki) turvaa ympäri vuorokauden kiireellisen ja välttämättömän avun eri kriisi- ja hätätilanteissa. 
• Sosiaalipäivystyksen yhteystiedot löytyvät oman hyvinvointialueen tai Helsingin kaupungin verkkosivuilta. Niitä saa myös 112:sta, sairaaloilta tai poliisilta.  
• Linkki (yleisohje): STM – Sosiaalipäivystys

Rikosuhripäivystys RIKU 

• Puhelin: 116 006 
• Maksuton palvelu suomeksi ja ruotsiksi. 
• Verkkosivut: Rikosuhripäivystys 116 006 – Rikosuhripäivystys 

Naisten klinikan Seri-tukikeskus

• Seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukiyksikkö yli 16-vuotiaille sukupuolesta riippumatta. 
• Päivystys 24/7 
• Soitettava ennen saapumista puh. 040 701 8446 
• Voi hakeutua itse, omaisten kanssa tai viranomaisen ohjaamana kuukauden sisällä tapahtuneesta. 
• Verkkosivut:  Seri-tukikeskus seksuaaliväkivallan uhreille, Naistenklinikka | HUS 

Opiskeluterveydenhuolto YTHS 

• Lääketieteellinen ja psyykkinen tuki ja jatkohoidon arviointi.

3.4 Kiusaaminen ja muu epäasiallinen käytös

Yleisesti kiusaamiseksi katsotaan toistuva ja pitkään jatkuva kielteinen kohtelu tai sosiaalinen eristäminen. Kiusaaminen ja häirintä voivat olla esimerkiksi mitätöintiä, loukkaamista, uhkailua, juoruilua, poissulkemista, mustamaalausta tai toistuvaa epäasiallista viestittelyä kasvotusten tai verkossa. Seksuaalinen häirintä on ei‑toivottua, luonteeltaan seksuaalista sanallista, sanatonta tai fyysistä käytöstä, joka voi loukata koskemattomuutta ja luoda uhkaavan tai ahdistavan ilmapiirin. Seksuaalista häirintää ovat esimerkiksi seksuaalisesti vihjailevat eleet tai kommentit, kaksimieliset viestit, porno‑ tai seksuaalinen sisältö viesteissä, ei‑toivottu koskettelu, ehdottelu tai painostus.

Toimintaohje kiusaamis- tai häirintätilanteessa

• Kerro tekijälle selkeästi, että käytös on ei‑toivottua ja pyydä häntä lopettamaan. Tekijä ei välttämättä ymmärrä käytöksensä vaikutusta.  
• Kirjaa itsellesi ylös mitä tapahtui, milloin, missä ja ketkä olivat paikalla. Säilytä viestit tai kuvat, jos niitä on.  
• Ota matalalla kynnyksellä yhteyttä johonkin Humakin luotettuun henkilöön.  
• Mikäli kiusaamistilanne on vakava tai herää rikosepäily, voit soittaa hätänumeroon 112, tehdä rikosilmoituksen ja ottaa yhteyttä rikosuhripäivystykseen (kts. yhteystiedot luku 3.3) 

Humakissa opiskelija voi olla yhteydessä siihen luotettuun henkilöön, joka hänelle tuntuu helpoimmalta. Kiusaamis- ja häirintätilanteissa tukea saa useilta eri toimijoilta. Tarvittaessa luotettu henkilö vie opiskelijan luvalla asiaa eteenpäin. Humakissa yhteyttä voi ottaa seuraaviin toimijoihin:

• HUMAKOn häirintäyhdyshenkilöt 
• HOPS-valmentaja, korkeakoulukuraattori, opinto-ohjaaja, oppilaitospastori tai Humakin lehtorit. 

Humanistisessa ammattikorkeakoulussa on erillinen kiusaamiseen puuttumisen malli, jossa kerrotaan, miten kiusaamistilanteen jälkeen toimitaan. Jos tilanne kuormittaa mieltä tai arkea, tukea voi hakea myös opiskeluterveydenhuollosta.

3.5 Rasismi ja syrjintä

Rasismi ja syrjintä voivat olla tietoista tai tahatonta. Ne voivat näkyä arjen tilanteissa esimerkiksi oletuksina, vitseinä, poissulkemisena, vähättelynä tai eriarvoisena kohteluna. Rasismi voi kohdistua yksilöön tai ryhmään ja se voi olla myös rakenteellista. Rakenteellinen rasismi voi näkyä esimerkiksi siinä, että käytännöt, ohjeet tai arviointitavat kohtelevat näennäisesti kaikkia samalla tavalla, mutta johtavat tosiasiassa joidenkin ryhmien systemaattisen asettamisen heikompaan asemaan.

Syrjintä tarkoittaa sitä, että henkilöä kohdellaan huonommin kuin muita jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden vuoksi. Syrjintää on myös häirintä, joka loukkaa ihmisarvoa ja luo uhkaavan, vihamielisen tai nöyryyttävän ilmapiirin. Syrjintä eroaa kiusaamisesta siinä, että se liittyy laissa määriteltyihin syrjintäperusteisiin. Kaikki epäasiallinen käytös ei ole juridista syrjintää, mutta siihen tulee silti puuttua. 

Rauhankasvatusinstituutin mukaan rasismia esiintyy myös oppilaitosten arjessa ja käytännöissä, minkä vuoksi sen tunnistaminen ja siihen puuttuminen ovat koko yhteisön vastuulla. Humakissa rasismia ja syrjintää ei hyväksytä missään muodossa. Humakissa toteutetaan kahden vuoden välein tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja saavutettavuuskysely, jonka tulosten perusteella laaditaan tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja saavutettavuussuunnitelma. Lisäksi yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävää toimintaa ohjaavat Suomen perustuslain 6 § (yhdenvertaisuus), yhdenvertaisuuslaki (1325/2014), tasa-arvolaki (609/1986) sekä ammattikorkeakoululaki (932/2014), joka turvaa oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön ja mahdollistaa kurinpitotoimet.

Yhdenvertaisuuslain (1325/2014, 8 §) mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Erityistä huomiota tulee kiinnittää esimerkiksi rasismiin, homo- ja transfobiaan sekä vähemmistöihin kohdistuvaan syrjintään. Tasa-arvolaki (609/1986) kattaa erityisesti sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun sekä seksuaaliseen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän.

Toimintaohjeet, jos kohtaat rasismia tai syrjintää

• Puutu tilanteeseen, jos se on turvallista. Keskeytä tilanne tai reagoi siihen jollain muulla tavalla. 
• Kysy henkilöltä, johon teko on kohdistunut, mitä hän tarvitsee. Toimi hänen toiveitaan kunnioittaen. Tärkeää, että et tee omia oletuksia hänen tarpeistaan.  
• Kirjaa ylös mitä tapahtui, milloin, missä ja ketkä olivat paikalla. 
• Ohjaa eteenpäin. Hyödynnä samoja tukikanavia kuin kiusaamis- ja häirintätilanteissa (ks. luku 3.4). 
• Älä jätä teon kohdetta yksin. Tuki ja läsnäolo on tärkeää. 

Rasismi- ja syrjintätapauksissa toimitaan Humakin kiusaamiseen puuttumisen mallin mukaisesti.

3.6 Peli- ja nettiriippuvuus

Pelaaminen tai netin käyttö voi muuttua haitalliseksi, jos se alkaa viedä liikaa aikaa ja ajatuksia ja näkyy arjessa esimerkiksi univaikeuksina, stressinä, poissaoloina, opiskelujen viivästymisenä tai rahahuolina. Pelaaminen ja liiallinen netin käyttö kannattaa ottaa ajoissa puheeksi esimerkiksi korkeakoulukuraattorin kanssa ja hakea tukea opiskeluterveydenhuollosta.

Tietoa ja tukea peli- ja nettoriippuvuuteen löytyy muun muassa seuraavilta tukisivustoilta:

• Peluuri 
  • Matalan kynnyksen apua rahapelaamiseen ja digipelaamiseen 
  • Auttava puhelin 0800 100 101 ja chat 
  • Palvelu on maksuton ja sinne voi ottaa yhteyttä nimettömänä  

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 
  • Tietoa rahapelaamisesta ja sen haitoista 

• Mielenterveystalo 
  • Tietoa peliriippuvuuden aiheuttamista ongelmista ja vertaistuesta 
  • Ongelmallisen digipelaamisen omahoito-ohjelma 

3.7 Opintojen viivästyminen

Tarve varhaiselle puuttumiselle voi ilmetä opiskelijan toistuvina poissaoloina tai opintojen viivästymisenä. Opintojen viivästyminen on usein seurausta moninaisista tekijöistä, kuten kuormituksesta, terveydellisistä haasteista tai elämäntilanteen muutoksista. Varhainen puuttuminen ja oikea-aikainen ohjaus ovat keskeisiä opintojen sujuvuuden tukemisessa.

Opintojen etenemättömyys voi pitkään jatkuessaan johtaa opiskeluoikeuden menettämiseen tutkintosäännön mukaisesti.

Opiskelijaa rohkaistaan ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä ohjaus- ja hyvinvointipalveluihin. Henkilöstön tehtävänä on tunnistaa tuen tarve, ottaa huoli puheeksi ja ohjata opiskelija tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin. Mikäli opiskelijan opintojen eteneminen herättää huolta, opintojaksosta vastaava lehtori voi olla yhteydessä opiskelijaan tukeakseen tämän osallistumista ja opintojen edistämistä. Tarvittaessa lehtori voi ohjata opiskelijan opinto-ohjaajan luo, jolloin opiskelija ja opinto-ohjaaja yhdessä arvioivat tilanteen syitä ja etsivät ratkaisuja opintojen etenemisen tukemiseksi. Myös korkeakoulukuraattori voi osallistua opiskelijan tukemiseen oman asiantuntemuksensa mukaisesti.

Opintojen sujuvaa etenemistä tuetaan korkeakoulussa moniammatillisella ohjauksella. Keskeisiä toimijoita ovat HOPS-valmentaja, opinto-ohjaaja sekä korkeakoulukuraattori, jotka toimivat yhteistyössä opiskelijan tilanteen mukaan.

• HOPS-valmentaja seuraa opiskelijan opintojen etenemistä, tukee opintojen suunnittelussa sekä ohjaa opiskelijaa arjen opiskelukäytännöissä. 
• Opinto-ohjaaja tukee opinto- ja urapolun suunnittelussa, opintojen suuntaamisessa sekä opintojen etenemiseen liittyvien esteiden ratkaisemisessa. 
• Korkeakoulukuraattori tarjoaa tukea opiskelijan elämäntilanteeseen, hyvinvointiin, jaksamiseen ja sosiaalisiin haasteisiin liittyvissä kysymyksissä.

Opintojen suorittaminen ja poissaolevaksi ilmoittautuminen 

Opiskelijan tulee suorittaa ammattikorkeakoulututkinto viimeistään ajassa, joka ylittää tutkinnon laajuuden yhdellä vuodella. Mikäli opiskelija ei suorita opintojaan tässä ajassa, hän menettää opiskeluoikeutensa, ellei hänelle myönnetä hakemuksesta lisäaikaa. Lisätietoa opintojen enimmäiskestosta ja opiskeluoikeuden jatkamisesta annetaan Humakin tutkintosäännössä.

Jos opiskelija ei kykene etenemään opinnoissaan tietyn lukukauden aikana, hän voi ilmoittautua poissaolevaksi seuraavin ehdoin:

• Opiskelija voi olla poissa enintään yhden lukuvuoden (kaksi lukukautta) opintojensa aikana. 
• Ensimmäisenä lukuvuonna poissaolo on mahdollista vain lakisääteisistä syistä, jotka tulee osoittaa virallisilla dokumenteilla ilmoittautumisen yhteydessä. 
• Poissaoloaikaa ei lasketa opiskeluoikeusaikaan.

Poissa olevalla opiskelijalla ei ole oikeutta suorittaa opintoja, saada ohjausta, kirjata opintosuorituksia rekisteriin tai käyttää opintososiaalisia etuuksia. Tarkemmat ohjeet löytyvät Humakin tutkintosäännöstä.

3.8 Kriisitilanteet

Humanistisen ammattikorkeakoulun keskeinen tavoite on tarjota opiskelijoille ja henkilöstölle turvallinen opiskelu- ja työskentely-ympäristö. Turvallisuus koostuu henkilö-, omaisuus-, työ- ja tietoturvallisuudesta ja se on osa jokapäiväistä toimintaa. Humakin turvallisuusryhmä edistää oppilaitoksen turvallisuutta ennakoivasti ja toimii koordinaattorina vakavissa kriisitilanteissa ja hoitaa kriisiviestintää. Turvallisuusjohtaja vastaa turvallisuustoiminnan operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä. 

Turvallinen opiskeluympäristö on humakilaisten yhteinen asia. Kaikilla on velvollisuus toimia turvallisuuden säilymiseksi ja tarvittaessa raportoida havaitsemistaan turvallisuuspuutteista sekä vaara-, uhka- ja onnettomuustilanteista. Jokaisen ihmisen velvollisuus on välittömästi uhkaavan tilanteen havaittuaan ryhtyä kykyjensä mukaisiin torjunta-, pelastus- ja auttamistehtäviin.

Opiskelijan henkilökohtaisessa elämässä, lähipiirissä tai opiskelijayhteisössä koetut kriisit voivat aiheuttaa muutosta opiskelijan käyttäytymisessä. Kriisitilanteet saattavat järkyttää myös opiskelu- ja työyhteisöä, jolloin apua saatetaan tarvita koko yhteisölle. Humanistisessa ammattikorkeakoulussa on opiskelijoille erillinen kriisisuunnitelma, jossa kerrotaan vastuut ja toimintaohjeet erilaisissa kriisitilanteissa.

Opiskelija voi varautua kriisitilanteisiin etukäteen tarkistamalla ja selvittämällä seuraavat asiat:

4 OPISKELIJAN TUKEMINEN PITKÄN POISSAOLON JÄLKEEN 

Opiskelijan tukeminen pitkän poissaolon jälkeen perustuu varhaiseen välittämiseen, suunnitelmalliseen ohjaukseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on mahdollistaa opiskelijan sujuva ja realistinen paluu opintoihin sekä vahvistaa hänen opiskelukykyään kestävällä tavalla. Opiskelijan pitkäaikaiselle poissaololle voi olla useita syitä, kuten:

• sairastuminen ja/tai sairausloma 
• poissaolevaksi ilmoittautuminen 
• ulkomailla suoritetut vaihto-opinnot.

Opiskelijan paluu opintojen pariin edellyttää suunnitelmallista ja yksilöllistä tukea. Opiskelijaa suositellaan ottamaan yhteyttä HOPS-valmentajaan, opinto-ohjaajaan tai korkeakoulukuraattoriin opintojen jatkamisen suunnittelemiseksi. Tarvittaessa suunnitteluun voivat osallistua myös muut opiskelijan toivomat tahot, kuten YTHS tai muut hoito- ja tukipalvelut.

Paluutilanteessa keskeistä on muodostaa realistinen suunnitelma opintojen jatkamiseksi. Opiskelijan opintojen etenemistä tuetaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti esimerkiksi joustavilla opintojärjestelyillä ja ohjauksella. Opiskelija voidaan tarvittaessa ohjata myös Otetta opintoihin -opintojaksolle, jossa tuetaan opiskelutaitoja ja opintojen hallintaa.

Paluun onnistumista tukevat: 

• avoin ja kannustava vuorovaikutus 
• selkeä ja ajantasainen tiedonkulku opiskelijan ja henkilöstön välillä 
• opintojen realistinen aikataulutus 
• yhteydenpito sovittujen tukitoimien etenemisestä. 

Tukitoimet opintojen jatkamiseksi

Opiskelijan tilanteen mukaan voidaan toteuttaa erilaisia tukitoimia, jotka edistävät opintojen sujuvaa jatkumista. Tuki rakentuu moniammatillisessa yhteistyössä opiskelijan, opetushenkilöstön ja opiskelijahyvinvoinnin asiantuntijoiden kesken.

Keskeisiä tukimuotoja ovat: 

• HOPS-valmentajan tuki, jossa tarkennetaan opintosuunnitelmaa ja seurataan opintojen etenemistä. 
• Opinto-ohjaajan ohjaus, jossa kartoitetaan opintoihin liittyviä vaihtoehtoja ja opintojen jatkamisen edellytyksiä. 
• Korkeakoulukuraattorin tuki, joka kohdistuu opiskelijan hyvinvointiin, elämäntilanteeseen ja jaksamiseen. 
• Opiskeluterveydenhuollon (YTHS) palvelut, silloin kun kyse on terveydellisistä tai toimintakykyyn liittyvistä haasteista. 
• Opintojaksoihin liittyvät tukitoimet, kuten joustavat suoritusmahdollisuudet. 

Lisäksi opiskelijaa voidaan ohjata hyödyntämään erilaisia ulkopuolisia tukipalveluja tilanteen mukaan. Näitä voivat olla esimerkiksi 

• päihdetyön palvelut (esim. A-klinikkasäätiö) 
• mielenterveyspalvelut 
• vertaistukiryhmät ja järjestöt 
• muut alueelliset tukipalvelut. 

Yhteisöllisyydellä on keskeinen merkitys opintoihin palaamisessa. Kannustava, turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri tukee opiskelijan sitoutumista opintoihin ja vahvistaa opiskelukykyä. 

Erityistilanteet ja jatkotoimenpiteet

Mikäli opiskelijan tilanteeseen liittyy huoli opiskelukyvystä tai soveltuvuudesta alalle, asiasta tulee keskustella opiskelijan kanssa avoimesti ja ohjata hänet tarvittaessa asianmukaisen tuen piiriin. Tilanteesta riippuen opiskelijaa voidaan ohjata ottamaan yhteyttä opiskeluterveydenhuoltoon arvioinnin ja mahdollisten jatkotoimenpiteiden selvittämiseksi. 

Tarvittaessa voidaan käynnistää opiskelukykyyn liittyviä arviointiprosesseja yhteistyössä opiskelijan, korkeakoulun ja opiskeluterveydenhuollon kanssa. Näissä tilanteissa noudatetaan korkeakoulun voimassa olevia ohjeita ja lainsäädäntöä, kuten SORA-lainsäädäntöä (ks. Ohje opinto-oikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta). Mikäli opiskelija ei sitoudu sovittuihin tukitoimiin tai tilanteen selvittäminen ei etene, asiaa käsitellään korkeakoulun ohjeistusten mukaisesti.

LÄHTEET

Ammattikorkeakoululaki 932/2014. 

Käypä hoito. (2026). Ahdistuneisuushäiriöt. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Ahdistuneisuushäiriöt (Luettu 12.8.2026) 

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (”Tasa-arvolaki”) 609/1986.  

Mielenterveystalo. (2026). Masennus. Masennus | Mielenterveystalo.fi (Luettu 12.8.2026) 

Nollalinja. (2026). Mikä on Nollalinja. Nollalinja – Apua väkivaltaan 116 016 (Luettu 17.8.2026) 

Opetushallitus. (2020). Opas seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Oppaat ja käsikirjat 2020:4a. Opas seksuaalisen häirinnän ennalta­ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa (Luettu 12.8.2026) 

Rauhankasvatusinstituutti. (2026). Antirasismi. Antira­sismi – Rauhankasvatusinstituutti (Luettu 12.8.2026) 

Sosiaali- ja terveysministeriö. (2026). Sosiaalipäivystys. Sosiaalipäivystys – Sosiaali- ja terveysministeriö (Luettu 12.8.2026) 

Sosiaalihuoltolaki 1301/2014.  

Suomen perustuslaki 731/1999.  

Valtioneuvoston asetus huumausainetestien tekemisestä 218/2005.  

World Health Organization. (2025). Depression. Depressive disorder (depression) (Luettu 12.8.2026) 

Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014.  

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS. (2026).  Etusivu – YTHS (Luettu 17.8.2026) 

YTHS. (2021). Opiskeluterveysneuvottelu korkeakoulussa. Opas opiskelijoille, korkeakouluille ja opiskeluterveydenhuollolle. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. Opiskeluterveysneuvottelu_opas_2021.pdf (Luettu 6.5.2026)