Rohkeus, tahto ja palo – Päivi Rainò palkittiin ritarimerkin jakotilaisuudessa Valkeassa talossa 12.2.

Viittomakielten päivä 12.2.2025 Helsingin valkean talon auditoriossa kokoonnuttiin juhlistamaan Humakin tutkija Päivi Rainòlle itsenäisyyspäivänä 2024 myönnettyä Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkkiä. Päivä oli myös viittomakielten päivä ja juhlistus suomalaiselle ja suomenruotsalaiselle viittomakielelle.

Tilaisuuden avasi Humakin lehtori Danny de Weerdt, joka totesi päivän olevan yhteinen juhla, jota vietetään kuurojen yhteisön sydämessä Valkeassa talossa.

”Täällä on kuvia merkittävistä historiallisista henkilöistä. Minusta Päivi kuuluu tähän merkkihenkilöiden joukkoon. Paikka ja päivä ovat täydellisiä Päivin juhlistamiseen.”

Humakin rehtori-toimitusjohtaja Jukka Määttä ja projektipäällikkö Tytti Luoma kertasivat puheenvuoroissaan Rainòn uraauurtavaa työtä kuurojen ja kuulovammaisten henkilöiden parissa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

”Saadakseen tällaisen kunniamerkin henkilön ansioiden täytyy olla keskitasoa selkeästi ylempänä. Päivin kohdalla valinta oli selvä. Olet tehnyt pitkän uran ja ollut monessa mukana, myös tutkijana ja kehittäjänä. Se on todella vaikuttava polku. Olet tehnyt tätä työtä vahvalla asiantuntijuudella ja suurella sydämellä”, Määttä summasi.

Tytti Luoma jatkoi täydentäen:

”Päivi on aikoinaan todennut, että erityisesti koulutuksen täytyy tarjota opiskelijoille aina tuoreita muikkuja. Eli opetuksen on perustuttava aina tuoreimpaan tietoon. Päivi on itse toteuttanut tuota tuoreiden muikkujen tarjoilemista – hänen osaamisensa ei ole ainoastaan laaja, vaan myös syvällinen. Päivi on työssään yhdistänyt tutkijan terävyyden, kehittäjän rohkeuden ja opettajan sydämen.”

Onnellinen kunniamerkin haltia Valkeassa talossa.

Rehtori-toimitusjohtaja Jukka Määttä (vas.) valmiina luovuttamaan kunniamerkin Rainòlle (toinen oikealta).

Päivi Rainòn kädenjälki näkyy kaikessa

Rainòn merkittävää uraa kerrattiin iltapäivän puheenvuoroissa ja selväksi kävi vahva yhteiskunnallinen jälki, jonka tehty työ on jättänyt niin Suomessa kuin maailmallakin. SignWiki-hanke, kunnan ja valtion palveluiden saatavuutta selvittävä viittomakielibarometri, suomenruotsalaista viittomakieltä tutkiva Livs-hanke, Oikeusministeriön työryhmässä tapahtuva työskentely, kuurojen ja viittomakieltä käyttävien totuus- ja sovintoprosessi, sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutustyö ja moni muu Rainòn kynästä ja aloitteesta syntynyt projekti vilisi tilaisuuden puheissa.

Rainòn monipuolinen tutkimusosaaminen läpileikkaa yhteiskunnan ja kurkottaa myös kansainvälisiin verkostoihin ja projekteihin.

”Päivin kädenjälki näkyy niin monessa. On jopa vaikea keksiä sellaista, missä se ei näy”, Luoma totesikin.

Kuurojen liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen täydensi aiempia puheenvuoroja kertaamalla hänen ja Päivin henkilökohtaista historiaa, joka ulottuu yli neljälle vuosikymmenelle. Kerraten Päivin kanssa sattuneita erilaisia kohtaamisia vuosien varrelta ja muistellessaan Rainòn ansiokasta viittomanimiin keskittynyttä väitöskirjaa, Jokinen päätti puheensa sanoihin:

”Sinun kautta viittomakielen on todettu olevan yhteisölleen erittäin tärkeä omaisuus.”

Rohkeus, tahto sekä palo tehdä ja saavuttaa asioita. Niihin tiivistyivät puheenvuorot, joissa kuvailtiin Rainòn työtä ja tapaa työskennellä. Uskallus haastaa, mutta myös kuuntelun taito ovat tehneet Rainòsta kunnioitetun asiantuntijan sekä pidetyn kollegan ja opettajan.

Kuurojen liiton toiminnanjohtaja Markku Jokinen pitämässä iloista juhlapuhettaan, yhteistä historiaa kerraten.

”Ilman teitä en olisi minä, enkä olisi tätä kunniamerkkiäkään saanut”

Omassa puheenvuorossaan Rainò kertasi epäuskoisia tunnelmiaan saadessaan tiedon hänelle myönnetystä kunniamerkistä:

”En ole koskaan ollut sellaisessa tunnemyrskyssä.”

Lapsena sanomalehdestä muiden saamia kunniamerkkiä läpikäydessään nuori Päivi ajatteli, että ihmisen on täytynyt tehdä jotain todella merkittävää päästäkseen tuolle listalle. Oman nimen löytäminen oli järkytys, jota seurasi onni ja ilon kyyneleet. Kunniamerkkiin tiivistyy paitsi työ, myös oma identiteetti:

”Vanhempani olivat kuuroja. En lapsena ja nuorena halunnut koskaan tuoda perheeni erityisyyttä esiin. Olin asiasta hiljaa enkä myöskään viittonut. Vasta yliopisto-opiskelujeni aikana tuo outo ja poikkeava muuttui kiinnostavaksi ja tutkimisen arvoiseksi.”

Puheenvuoro päättyi kiitollisuuteen omaa perhettä, kuurojen ja viittomakielisten yhteisöä, työyhteisöä ja kollegoja kohtaan, unohtamatta opiskelijoita ympäri Suomen ja maailman.

”Ilman teitä en olisi minä, enkä olisi tätä kunniamerkkiäkään saanut.”

Liikutus salissa oli jo käsinkosketeltavaa ja nousi vielä uusiin huippuihin, kun mediapersoona, artisti ja vaikuttaja Miguel Peltomaan tulkitsi Viivin kappaleen Aina. Peltomaan liikkuessa ja elehtiessä täydellä antaumuksella salissa yksi jos toinenkin pyyhki silmäkulmiaan.

Viimeisenä ääneen päässeet kollegat summasivat Rainòn läsnäolon yhteisössä. Tulkkauksen lehtori Arttu Liikamaa totesikin:

”Olen aina ollut tässä yhteisössä ja Päivi on aina ollut kaikkialla.”

Artisti Miguel Peltomaa tulkitsi vuoden 2025 Uuden musiikin kilpailusta tuttua herkkää kappaletta.

Humak onnittelee vielä kerran lämpimästi!

Kuvat: Emma-Karoliina Reponen