Epidemia pysäytti kulttuurin ja toi esiin luovan alan toimijoiden haavoittuvan aseman

KULTTUURITUOTANNON KORONAVUOSIKATSAUS OSA I

Korona on tehnyt pahaa jälkeä kulttuuri- ja luovilla aloilla. Talous oli vielä 2019 elinvoimainen ja kasvava, nyt koronan kielteiset vaikutukset ovat valtavat. Jatkossa näin kuitenkaan tarvitse olla, jos luovien alojen ammattilaisten osaaminen saadaan aidosti käyttöön pandemian vaikutuksista toivuttaessa ja jälleenrakennuksessa. Humak haluaa olla mukana tässä tulevaisuustyössä. Julkaisemme aiheesta kaksi blogia, joista tämä on ensimmäinen.

Musiikintekijöiden, säveltäjien ja kustantajien tekijänoikeusjärjestö Teosto julkaisi 26.1.2021 tiedotteen Euroopan tekijänoikeusjärjestöjen kattojärjestö GESAC (European Grouping of Societies of Authors and Composers) teettämästä ja konsulttiyhtiö EY:n laatimasta tutkimuksesta ”Eurooppaa jälleenrakentamassa: kulttuuriin ja luovuuteen perustuva talous ennen ja jälkeen koronan”. kuvataan Euroopan luovien toimialojen kasvua ennen pandemiaa ja koronan niille aiheuttamia rajuja vaikutuksia.

Kulttuurin ja luovan alan rooli Euroopan taloudessa on merkittävä. Vuonna 2019 luovat alat työllistivät yli 7,6 miljoonaa ihmistä ja ne kuuluivat Euroopan suurimpien työllistäjien joukkoon. Vuosina 2013–2019 kulttuuri ja luovat toimialat kasvoivat nopeammin kuin EU:n talous keskimäärin ja vuonna 2019 ja ne työllistivät kahdeksan kertaa enemmän kuin esimerkiksi tietoliikenneala. EU:n bruttokansantuotteesta kulttuurin ja luovien alojen osuus oli 4,4 %. Suomessa kulttuuri on muodostanut noin 3.3 % bruttokansantuotteesta.

Mustavalkoinen kuva tapahtumatilasta, jossa on riveissä tyhjiä metallijalkaisia tuoleja. Taustalla on kaksi kaarimallista, pikkuisista ruuduista muodostuvaa ikkunaa ja kiviseinät.
Korona-pandemiaan liittyvät rajoitukset sulkivat keväällä 2020 teatterit ja estivät yleisötapahtumien järjestämisen. Kuva: Pixabay.

Kulttuuriala on koulutettu ja tasa-arvoinen

Kulttuuri ja luova ala työllistää nuorta ja koulutettua väkeä ja on myös muita toimialoja tasa-arvoisempi. Suomessa ala työllisti vuonna 2019 135 000 henkilöä. Kulttuuriammateissa ja kulttuuritoimialoilla on miehiä ja naisia lähes yhtä paljon.

Tilastokeskuksen 2019 Kulttuurityövoima Suomessa -tilaston mukaan kulttuuriammateissa ja -toimialoilla työskentelevien lukumäärä kasvoi vielä vuonna 2019 ja kulttuuriammattilaiset ovat korkeasti koulutettuja. 64 prosentilla kulttuuriammateissa toimivista oli korkea-asteen koulutus, kun korkeakoulutettujen osuus muissa ammateissa oli 44 prosenttia.

Kulttuuriala ja kulttuurialan työllisyys oli Suomessa kasvussa vielä vuonna 2019. Kasvua edellisvuodesta oli 1,6 prosenttia. Sitten korona muutti kaiken.

Kulttuuri ja luovat alat ovat kärsineet koronasta enemmän kuin paljon esillä ollut matkailuala.

Euroopan tasolla luovien alojen menetys liikevaihdosta viime vuonna oli :n tutkimuksen mukaan 31 % eli 216 miljardia euroa. Luovien alojen sisällä korona-ajan suurimmat kärsijät ovat olleet musiikki ja esittävät taiteet ja erityisesti tapahtumatuotantoala on ennen näkemättömässä kriisissä.

Koronarajoitukset ovat radikaalisti vähentäneet tapahtumaliiketoiminnan kannattavuutta ja epidemiatilanteen ennakoimattomat muutokset ovat tehneet toiminnan suunnittelusta riskialtista ja vaikeaa. Senkin jälkeen, jos ja kun korona saadaan kuriin rajoitusten ja rokotusten avulla, ihmisten käyttäytyminen palaa todennäköisesti ennalleen hyvin hitaasti, jos lainkaan. Mennee pitkään ennen kuin tapahtumakävijöiden luottamus palautuu. Näin on aivan riippumatta siitä, kuinka vastuullisesti ja turvallisesti tapahtumia tuotetaan.

Tapahtumien ja muiden kulttuurituotteiden muoto ja myös jakelu on todennäköisesti muuttunut pysyvästi. Digitaalisten teknologioiden sovellukset ja tuotantojen läsnä- ja etäosallistumista yhdistävät hybriditoteutukset ovat korona-ajan nopean ja pakotetun digiloikan myötä tulleet jäädäkseen.

Eri asia sitten on, miten digiteknologioihin tukeutuvista kulttuurituotteista ja tapahtumista saadaan liiketaloudellisesti kannattavia. EY:n tutkimuksen mukaan kuluttajien digitaalisiin sisältöihin kuluttama summa ei ainakaan lähivuosina tule korvaamaan fyysisestä myynnistä ja tapahtumista saatavien tulojen menetystä.

Henkilö soittaa akustista kitaraa lähellä mikrofonia. Lähikuva mikistä, sormista ja pienestä osasta kitaraa.
Musiikkiala on aktiivisesti tuonut ääntään kuuluville ja pyrkinyt auttamaan alan ammattilaisia vaikeassa tilanteessa. Kuva: Pixabay.

Edunvalvontatyö on aiempaakin tärkeämpää

Kuluneen muutosten vuoden aikana luovan alan toimijat, erityisesti musiikin ammattilaiset, ovat olleet aktiivisia julkisessa keskustelussa. Virallinen avaus tapahtumatuotantoalan vaikean tilanteen esiin nostamiseksi ja alan etujen ajamiseksi oli Tapahtumateollisuus ry:n perustaminen kesäkuussa tapahtumatoimialan yhteiseksi edunvalvojaksi, vaikuttajaksi ja puolestapuhujaksi.  Sen edunvalvontatyöhön liittyi muun muassa ensi kertaa tuotettu kaksiosainen toimialaraportti, jossa ensimmäinen osa keskittyi kokonaiskuvan luomiseen ja syyskuussa julkaistu jälkimmäinen osa alan tilanteeseen tilastojen ja tunnuslukujen valossa.

Kuten arvata saattaa, raportti sisälsi karua kertomaa. Pandemian vaikutukset näkyvät surullisella tavalla kulttuuri- ja viihdetoiminnan ja yleensä tapahtuma-alan liikevaihdossa, palkkasummissa ja työllisyydessä.

Kulttuuri- ja luovien alojen tilanne heijastuu myös koulutuskentälle. Humak tuntee vastuuta kulttuurituotannon opiskelijoiden opintojen etenemisestä, erityisesti harjoittelujen toteutumisesta, ja huolta opintojen jälkeisestä työtilanteesta. Siksi haluamme antaa opiskelijoille erityistä tukea opintojen suunnittelussa ja tiivistämme yhteistyötä alan toimijoiden kanssa. Näin pyrimme mahdollistamaan opintojen mahdollisimman sujuvan etenemisen ja ammatillisten verkostojen muodostumisen tässä poikkeuksellisessa tilanteessa.

Blogisarjan osa 2 julkaistaan 25.2.2021 kello 8.

Lue lisää:

Cupore 2.2.2021. Koronapandemian vaikutukset taiteelliseen työskentelyyn merkittäviä tai jopa tuhoisia. Viitattu 12.2.2021 https://www.cupore.fi/fi/tietoa/uutiset/koronapandemian-vaikutukset-taiteelliseen-tyoeskentelyyn-merkittaeviae-tai-jopa-tuhoisia

Weckström Kaisa 2020. Korona pisti kulttuuri- ja viihdetoiminnan polvilleen. Tilastokeskus, Tieto&Trendit. Viitattu 5.2.2020. https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/korona-pisti-kulttuuri-ja-viihdetoiminnan-polvilleen/

YLE Uutiset, Sanna Vilkman 2.2.2021. Taiteilijabarometri: Koronapandemia on tehnyt mittavaa tuhoa kulttuurikentällä – mikään taiteenala ei ole säästynyt vaikutuksilta. Viitattu 12.2.2021. https://yle.fi/uutiset/3-11767492

  • Kirjoittaja: Katri Kaalikoski, koulutuspäällikkö, VTT, kulttuurituotanto, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 18.2.2021