EU:n saavutettavuusdirektiivi digitaalisista verkkopalveluista astui voimaan 23.9.2018. Tämän jälkeen julkaistavien uusien verkkopalveluiden tulisi olla saavutettavia. Vanhojen verkkosivujen on noudatettava saavutettavuusdirektiiviä siirtymäkauden jälkeen viimeistään 23.9.2020. Mobiilipalveluiden täytyy olla saavutettavia 23.6.2021.

Lakimuutoksen myötä saavutettavuus liittyy digitaalisiin palveluihin, kun taas esteettömyys koskee fyysistä maailmaa.

Saavutettavuusdirektiivissä lähdetään siitä, että kaikkien on voitava käyttää digipalveluita riippumatta henkilön ominaisuuksista ja toimintarajoitteista. Direktiivi koskee verkkopalveluita, mobiilipalveluita sekä niissä olevaa sisältöä. Teknisen saavutettavuuden lisäksi, direktiivissä painotetaan verkkopalvelun ymmärrettävyyttä ml. kielellistä saavutettavuutta (ks. Valtiovarainministeriön saavutettavuus-sivut).

Keitä saavutettavuusdirektiivi koskee

EU:n saavutettavuusdirektiivi koskee kaikkia julkisia verkkopalveluita. Valtion, kuntien, yliopistojen ja korkeakoulujen sekä julkisten tahojen omistamat liikelaitokset kuuluvat direktiivin piirteisiin. Tarkempia tietoja saavutettavuusdirektiivin soveltamisalasta ja poikkeuksista voit lukea Valtiovarainministeriön sivuilta.

Saavutettavuuden tarkistamiseen on monia teknisiä työkaluja, jotka arvioivat sivujen teknistä saavuttavuutta (toimivatko linkit, onko sivuilla otsikoita, onko kuvissa vaihtoehtoinen teksti lisättynä jne.), mutta kognitiiviseen ja laadulliseen ymmärtämiseen liittyvä taso saavutettavuudessa jää näillä tarkasteltuna pimentoon.

Saavutettavuuden laadullisen arvioinnin voi tehdä ainoastaan palvelun käyttäjä ja erilaisiin kohderyhmiin kuuluvat henkilöt. Saavutettavuusasiantuntija saattaakin olla yksi tulevaisuuden digipalveluissa keskeisesti mukana oleva uusi ammattilainen.

Mitä käyttöliittymäsuunnittelijan ja sisällöntuottajan olisi tiedettävä direktiivin vaatimuksista?

Mitä saavutettavuudella tarkoitetaan? Sisällölliset ja tekniset vaatimukset

Saavutettavuudella tarkoitetaan, että kaikenlaiset ihmiset voivat kokea tuotteiden ja palveluiden tarjoaman elämyksen ja erilaiset toimintarajoitteet eivät estä palvelun käyttöä. Digitaalisten palveluiden tulee olla kaikille yhdenvertaisesti saavutettavia.

Sisällöllisestä näkökulmasta saavutettavuus noudattaa samoja lainalaisuuksia kuin hyvän verkkoviestinnän periaatteet:

  • Sisällön tulee olla kirjoitettu ymmärrettävästi selkeällä kielellä,
  • Sen tulee olla silmäiltävissä,
  • Otsikot ja ingressit kertovat olennaisen sisällöstä
  • Verkkosivulla olevat linkit ja napit ovat kuvaavia,
  • Sivut otsikoitu oikein (ja linkkien mukaisesti) ja
  • Palvelussa on sisällön ymmärtämistä helpottavia, oikealla tavalla kuvattuja (metatiedoin merkittyjä) ja toteutettuja kuvia, infografiikoita ja taulukoita.

Visuaalisten elementtien osalta täytyy muistaa, että kuviin upotetut tekstit, taulukot ja infografiikat on toteutettu niin, että sokeain lukulaitteet pystyvät ”lukemaan kuvat auki” oikein. Grafiikka on selitettävä vaihtoehtoisella tavalla.

Teknisestä näkökulmasta saavutettavuus tarkoittaa, että digitaalisen palvelun sisältöä voidaan tarkastella eri teknisin laittein ja eri tavoin.

Näkövammaisten pitää kuulla verkkosivuilla oleva teksti luettuna ja sivu on rakennettu niin, että verkkosivu tarjoaa mahdollisuuden hypätä sivujen olennaisimpaan sisältöön suoraan sivulle tultaessa sen sijaan, että jokaiselle sivulle mentyään joutuisi kuuntelemaan navigaation tekstit uudestaan ja uudestaan. Kuuroille, kuuroutuneille ja huonokuuloisille on syytä tarjota videot ja podcastit tekstitettyinä.

Lisäksi verkkosivuja on voitava käyttää ilman hiirtä.

Verkkosivuille täytyy rakentaa myös palautekanava saavutettavuusongelmista raportoimiseen sekä ns. saavutettavuusseloste, jossa kuvataan digipalvelussa toteutetut saavutettavuutta parantavat keinot sekä selitetään syyt tapauksissa, joissa saavutettavuutta ei ole voitu noudattaa. (Kirjoitus jatkuu kuvan alla)

Saavutettavuutta voi arvioida visuaalisesta, auditiivisesta, motorisesta ja kognitiivisesta näkökulmasta.
Saavutettavuuden neljä aspektia: käyttäjän kognitiiviset, visuaaliset, auditiiviset ja motoriset valmiudet. Piirros: Jarmo Röksä.

 

Direktiivi ei koske ainoastaan käyttöliittymää vaan kaikkea sivujen sisältöä

Oletko pohtinut, miten saavutettavia käyttämäsi Powerpoint-esitykset tai verkkosivulle lataamasi pdf:t ovat? Saavutettavuusdirektiivi koskee kaikkea verkkosivuilla olevaa aineistoa.

Korkeakoulunäkökulmasta tarkasteltuna tämä voisi tarkoittaa, että visuaalisiin esityksiin tarjotaan selostettu vaihtoehto. Mikäli verkkokurssilla tarjotaan ulkopuolista videosisältöä, senkin olisi oltava tekstitettynä tai muutoin litteroituna käyttäjille jotka eivät näe tai kuule sisältöä.

Office-dokumentteja luodessa dokumenttityylien käyttäminen oikealla tavalla nousee keskiöön. Toteutatko tekstiesi otsikot yksinkertaisesti vain lihavoimalla tekstin ja suurentamalla fontin kokoa – vai käytätkö otsikoiden tyylimäärittelyjä? Jatkossa ne olisi syytä toteuttaa tyylimäärittelyin. Hyvin tyylimerkitty word-dokumentti on myös hyvin toteutettu pdf-dokumentti, mikäli se siksi tallennetaan.

Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa saavutettavuuden ei pitäisi tulla yllätyksenä

Käyttäjälähtöinen suunnittelu aloitetaan miettimällä palvelun rakennetta, sen kulkua sekä pohtien, millaisessa tilanteessa, miten ja miksi erilaiset käyttäjäryhmät palvelua käyttävät. Tämä auttaa ennakoimaan palvelun käytössä mahdollisesti esiin tulevat virhetilanteet ja poistamaan ne jo suunnitteluvaiheessa.

Saavutettavuuden myötä jokaisen digipalvelun tulisi huomioida eri toimintarajoitteiset käyttäjäryhmät heti palvelun suunnittelun alkaessa. Kun erilaiset käyttötavat ja tarpeet otetaan huomioon projektin alussa, väitän, että palvelun saavutettavuus voidaan toteuttaa nopeammin ja edullisemmin kuin, että se toteutettaisiin projektin lopussa. Myös käyttäjätestaukseen pitää ottaa mukaan kuuroja, sokeita ja muita, esimerkiksi motorisista toimintavaikeuksista kärsiviä käyttäjiä.

Helposti poimittavat hedelmät saavutettavuuden parantamiseen

Saavutettavuutta voidaan parantaa verkkosivuilla hyvinkin helposti. Steve Krug vinkkaa kirjassaan Don’t Make Me Think seitsemän helppoa ja nopeasti toteutettaa tapaa:

  1. Kuvaava ALT-teksti kaikkiin relevantteihin kuviin ja nolla-arvo kuviin, jotka on valittu palveluun vain koristeellisuutensa – ei informaatioarvon – takia.
  2. Otsikkotasojen tarkistaminen. Sivujen pääotsikot H1 –tasoisina otsikoina ja h2 seuraavan tason otsikoihin.
  3. Pakota sivusi toimimaan ruudunlukijoilla. Tarkista, että verkkolomakkeiden nimikentät <label> ovat oikeissa kohdissa myös, kun sivuja selataan näillä laitteilla.
  4. Lisää ”Hyppää pääsisältöön” –linkki jokaiselle sivulle ennen sivunavigaatiota
  5. Mahdollista kaikki sisällön syöttäminen pelkästään näppäimistön avulla. Usein tämä tarkoittaa lomakkeiden ja alasvetovalikoiden uudelleen muotoilua
  6. Tausta värien, fonttien ja taustan välinen kontrastitaso ja tarkista toimivatko informatiiviset kuvasi tai graafisi myös värisokeille
  7. Jos kirjoitat blogia, etsi wordpressin mallipohjista saavutettava versio ja käytä sitä.


Laatimani tiivistys saavutettavuudesta Issuu.comissa.

Verkossa olevia lähteitä saavutettavuudesta

http://papunet.net/saavutettavuus
https://www.celia.fi/saavutettavuus/
https://www.saavutettava.fi
https://vm.fi/saavutettavuusdirektiivi

Kirjalliset lähteet

Krug, Steve 2014. Don’t Make Me Think, Revisited: A Common Sense Approach to Web Usability (3rd Edition) (Voices That Matter). San Francisco: New Riders.