Hissipuheella ylöspäin työelämässä

• Kirjoittaja: Pia Lundbom, YTT, yhteisöpedagogi (ylempi) AMK -tiiminvetäjä, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 22.10.2018
• Kirjoittaja: Merja Kylmäkoski, FT, yliopettaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 22.10.2018

Humak kehittää yhteisöpedagogi (ylempi AMK) -koulutuksessa pitchausmuotoista opinnäytetyöseminaaria

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöopintoihin on sisältynyt opinnäytetyön esittelyyn perustuva opinnäytetyöseminaari ammattikorkeakoululaitoksen alusta saakka. Seminaari noudattaa muodoltaan perinteistä akateemista seminaaria, jossa tekijä esittelee työnsä tulokset ja työstä käydään keskustelua. Opinnäytetyöseminaaria ei mainita ammattikorkeakouluasetuksessa; toisin kuin kypsyysnäyte, seminaari ei lain mukaan ole osa ammattikorkeakouluopintoja.

Opinnäytetyöseminaarin tavoite on tehdä tunnetuksi valmistuvia opinnäytetyötä ja niiden tuloksia sekä ammattikorkeakoulun TKI-toimintaa. Käytännössä opinnäytetyöseminaareihin osallistuu pääasiassa oppilaitoksen omia opiskelijoita ja henkilökunnan jäseniä. Seminaareissa on vain harvoin mukana opinnäytetöiden tilaajia tai muita työelämän edustajia. Haaste onkin, ettei perinteinen opinnäytetyöseminaari juurikaan tavoita työelämän edustajia, vaan seminaarissa julkistetut tulokset jäävät oppilaitoksen sisäiseksi tiedoksi. Vaikka perinteisellä seminaarilla on oma arvonsa ammattikorkeakoulun sisäisessä tiedon ja osaamisen siirrossa, se ei sellaisenaan palvele ammattikorkeakoulun työelämälähtöistä toimintamallia. Tästä syystä opinnäytetyöseminaaria on kehitettävä paremmin työelämän toimintatapoja vastaavaksi. Napakoiden videoiden muodossa tehdyt opinnäytetöiden esittelyt mahdollistavat aikaan ja paikaan sitomattoman tavan tutustua tehtyihin töihin. Tämän ohella opinnäytetöiden esittelyvideot voivat toimia myös valmistuneelle opiskelijalle keinona markkinoida omaa osaamistaan.

Kokeilukulttuurin kautta saatu kokemus tuo varmuuden muutoksen tarpeellisuudesta

Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogi (ylempi AMK) -koulutuksessa on koulutuksen alusta lähtien, jo runsaat kymmenen vuotta, pyritty saamaan työelämäosallistujia opinnäytetyöseminaariin. Tavanomaisen seminaarimarkkinoinnin lisäksi lähes kaikkea mahdollista on kokeiltu: Oppilaitoksen oman tilan sijaan seminaaripaikkana on ollut työelämäkumppanin tila ja kerran seminaari on pidetty Helsingin ydinkeskustassa maksullisessa vuokratilassa. Seminaarille on haettu näkyvyyttä twiittaamalla ja striimaamalla. Avauspuheenvuoronpitäjäksi on kutsuttu toimialalla tunnettuja henkilöitä. Yksilöesitysten sijaan opinnäytetöitä on esitelty ryhmätöinä temaattisissa pienryhmässä. Osallistujia on houkuteltu paikalle kahvituksella. Kaikista ponnisteluista huolimatta opinnäytetyöseminaarin osallistujamäärä on useasti jäänyt pienemmäksi kuin mitä töitään esittelevät opiskelijat ja heidän opettajansa ovat toivoneet.

Idea uudesta formaatista syntyy sattumalta

Ajatus opinnäytetyöseminaarin suorittamisesta pitchaamalla syntyi joulukuun 2017 alussa eräänä lauantaiaamuna, kun tekstin toinen kirjoittaja, yliopettaja Merja Kylmäkoski katseli uutisointia Slush-tapahtumasta ja ihmetteli, miksi Humakissa ei pitchata opinnäytetöitä. Ihmetys kääntyi nopeasti toiminnaksi ja pitchausosaajien etsinnäksi Humakin sisältä. Humakin innovaatiopalveluista löytyi Creve ja asiantuntija Leena Janhila, joka jakoi auliisti pitchausasiantuntemustaan uuden osaamisen rakentamiseen yhteisöpedagogi (ylempi AMK) -koulutuksessa. Koulutuksessa tehtiin tuolloin opetussuunnitelma- ja opinnäytetyöopasuudistuksia, ja perinteisen opinnäytetyöseminaariformaatin uudistaminen osui luontevasti käynnissä olevaan pedagogiseen kehittämisprosessiin.

Ymmärrys siitä, mistä pitchauksessa on kyse ja miten sitä tehdään, kehittyi Janhilan avustuksella. Samanaikaisesti Kylmäkoski teki benchmarkkausta siitä, miten oppilaitoksissa käytettiin pitchausta ja löysi Queenslandin yliopistossa kehitetyn 3MT (Three Minute Thesis) -kilpailun ja sen suomalaisen toteutuksen Turun yliopistossa. Näiden esimerkkien pohjalta syntyi ajatus maksimissaan kolme minuuttia kestävästä opinnäytetyön pitchauksesta. Toisin kuin Queenslandin tai Turun yliopistossa Humakissa ei haluttu tehdä kilpailua, vaan eräänlainen sähköinen käyntikortti, jota opiskelija voisi hyödyntää valmistumisen jälkeenkin esimerkiksi työnhaun yhteydessä. Tästä syystä kehittämistyön lähtökohdaksi tuli pitchauksen tallentaminen videolle.

Pitchausformaattia kehitetään AMK-Toteemi -hankkeessa

Humakin opetussuunnitelmauudistuksen kanssa samaan aikaan käynnissä ollut ammattikorkeakoulujen AMK-Toteemi -hanke tarjosi hyvät puitteet idean jatkokehittämiselle. Yksi Humakin AMK-Toteemi -hankkeen osatoteutuksen teemoista on digitaalisten oppimisalustojen ja digitaalisuuden kehittäminen yhteisöpedagogi (ylempi AMK) -koulutuksessa. Kehittämistyön linkittäminen AMK-Toteemi -hankkeeseen oli luonteva ratkaisu.

Ennen kuin uudenlainen opinnäytetyöseminaariformaatti voidaan ottaa toteutussuunnitelmaan, se on pilotoitava. Pilotti päätettiin toteuttaa vielä vanhalla opetussuunnitelmalla opiskelevassa syksyllä 2017 opintonsa aloittaneessa yhteisöpedagogi (ylempi AMK) -ryhmässä. Päätettiin, että ryhmä suorittaa opintoihinsa kuuluvan väliseminaarin tekemällä pitchausvideoita syyslukukaudella 2018. Ryhmän valmentaminen pitchausvideon tekemiseen aloitettiin kevätlukukauden 2018 lopulla esittelemällä idea ryhmälle ja käymällä läpi Janhilan materiaalien avustuksella, mitä pitchaus oikeastaan on ja mihin sillä pyritään. Tämän jälkeen ajatus jätettiin hautumaan opiskelijoiden mieliin kesän ajaksi kunnes syyslukukauden 2018 alussa lehtori Antti Pelttarin johdolla opiskelijaryhmä harjoitteli pitchaamista videolle. Ennen väliseminaaria ryhmälle tarjottiin vielä mahdollisuus tehdä väliseminaarissa esitettävät pitchausvideot oppilaitoksen välineillä webinaariluokassa Pelttarin tuella.

Pilottiryhmä otti vastaan ajatuksen opinnäytetyön pitchaamisesta erittäin myönteisesti. Osa oli jo aikaisemmin pitchannut työtehtävissään. Vaikka ajatus oli uusi yhteisöpedagogi (ylempi AMK) -koulutuksessa, niin joillekin se oli tuttu jo työelämästä ja toi opintoja entistä lähemmäs työelämän arkea.

AMK-Toteemi -hankkeessa ideaa esiteltiin 4.10.2018 Haaga-Heliassa järjestetyssä Työ ja oppiminen masterpedagogiikassa – Pyöreän pöydän dialogit -tapaamisessa. Formaatti sai myös siellä kiinnostuneen vastaanoton. Formaatin lyhyt esittely löytyy hankkeen verkkosivuilta.

Pilotista toteutukseksi

Uuden opetussuunnitelman mukaisesti pitchausformaattiin perustuva opinnäytetyöseminaari toteutetaan loppuun asti hiotussa muodossa ensimmäisen kerran keväällä 2020. Tällöin opintonsa uudella opetussuunnitelmalla syksyllä 2018 aloittanut ryhmä pitchaa opinnäytetyönsä yhteisöpedagogi (ylempi AMK) -tiiminvetäjän Pia Lundbomin johdolla.

Pitchatut opinnäytetyövideot kootaan oppilaitoksen verkkoalustalle, jossa niihin voi tutustua. Luonnollisesti jokainen videopostaus tehdään opiskelijan suostumuksella. Opiskelija voi myös tallentaa oman videonsa itselleen ja jakaa sitä ”käyntikorttinaan” työelämäverkostoissaan tai vaikkapa hyödyntää videotaan osoituksena osaamisestaan työhakemuksessa.

Opinnäytetyöseminaarin muuntaminen luokkatilassa reaaliajassa tapahtuvasta töiden esittelystä pitchausvideoista koostuvaksi verkkoalustaksi tukee myös oppilaitoksen jatkuvan valmistumisen toimintamallia: valmistumisajankohta ei enää ole riippuvainen siitä, milloin järjestetään opinnäytetyöseminaari, vaan opiskelija voi tehdä videonsa heti opinnäytetyöohjaajan annettua luvan viimeistellä opinnäytetyö arviointiin.

Pitchausvideoformaattiin perustuvalla opinnäytetöiden esittelyllä voidaan vapauttaa opinnäytetyöseminaari ajasta ja paikasta siirtymällä kokonaan digitaaliseen toteutukseen, joka on kaikkien saavutettavissa. Tiivistämällä opinnäytetöiden esittelyt kolmeen minuuttiin tarjotaan kiireisille työelämänedustajille nopea tapa perehtyä opiskelijoiden töiden tuloksiin. Samalla myös harjoitetaan opiskelijoita tuomaan esiin tiivistetysti omat tuloksensa ja tuetaan jatkuvaa valmistumista sekä annetaan opiskelijoiden käyttöön sähköinen käyntikortti työelämään. Digitaalisessa muodossa oleva video on helppo jakaa mahdollisille aiheesta kiinnostuneille toimijoille ja yhteistyökumppaneille. Pitchausmuotoinen opinnäytetöiden esittely tuo opinnot lähemmäksi työelämän toimintatapoja ja on hyvä esimerkki siitä, millaisia uusia opiskelukäytänteitä digitaalisuus mahdollistaa.

Lähteet

AMK-Toteemi-hanke. Viitattu 17.10.2018. http://www.amktoteemi.fi/

Humak Creve. Luovien alojen yrittäjille. Viitattu 17.10.2018. http://www.creve.fi/

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (1129/2014). Viitattu 4.10.2018. http://finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141129