Humakin opetusta kehittämässä – “Osaaminen edellä -blogisarja, osa 1”

Raidallinen kukkaruukku, josta kasvaa kolmilehtinen kasvi.

Tämä blogi on johdanto Humakin opetussuunnitelmauudistusta käsittelevälle Osaaminen edellä -blogisarjalle. Opetussuunnitelmauudistuksen tueksi kehitämme prosessejamme osana Osaamista kehittävä korkeakoulu –kehittämisohjelmaa.

Julkaisemme kuukausittain uuden blogitekstin, joiden teemoja ovat:

  • Uudistuvat opiskelijaprofiilit
  • Arvioinnin kehittäminen osana opetussuunnitelmauudistusta
  • Oppimisympäristöjen konseptointi
  • Valmennuksen polut
  • Modulaarinen opetussuunnitelma
  • Jatkuvan oppimisen uudet tuulet
  • Miten Humasterilla menee?

Banneri Osaaminen edellä -blogisarjalle.

Osaamisperustainen ammattikorkeakoulu

Eurooppalaisissa korkeakouluissa on siirrytty 2000-luvulla kompetenssiperustaiseen viitekehykseen. Tämä on vaatinut pohdintaa 2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä suomalaisten korkeakoulujen tuottaman osaamisen näkökulmasta. 2020-luku tuo korkeakouluille pohdittavaksi myös niiden tarpeen profiloitua erityisosaamisen tuottamiseen.

Kompetenssiperustainen ammattikorkeakoulu

Eurooppalainen kompetenssiperustainen viitekehys lanseerattiin 2000-luvun alussa. Suomalaisille ammattikorkeakouluille laadittiin lisäksi yhteinen kompetenssiperusta 2010-luvulla. Ammattikorkeakoulujen päivitetyt yhteiset kompetenssit julkaistiin vuoden 2022 alussa. Merkittävin uudistus päivitystyössä oli kestävän kehityksen kompetenssien tuominen osaksi ammattikorkeakoulujen kompetenssiajattelua (Arene 2022). Ammattikorkeakouluille yhteiset kompetenssit voitaneen määritellä sellaiseksi osaamiseksi, mitä kaikkien ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden tulee osata työelämään siirtyessään.

Arenen uudistamien kompetenssien myötä alakohtaiset työryhmät aloittivat tutkintokohtaisten kompetenssien päivitystyön. Yhteistyö tutkintokohtaisten kompetenssien päivittämisessä on tärkeää, että meillä säilyy valtakunnallinen yhteinen ymmärrys tutkintojen tuottamasta osaamisesta. Tämä osaaminen voitaneen kuvata ammatilliseksi perusosaamiseksi, mikä kaikkien tietyn tutkintonimikkeen tehneiden opiskelijoiden tulee osata valmistuttuaan.

Kolmas taso tutkintojen tuottamassa osaamisessa on eri ammattikorkeakoulujen tarjoama erityisosaaminen. Näkisin, että valtakunnalliset kehittämishankkeet, kuten Digivisio 2030, tavoittelevat tällä hetkellä erityisosaamisen profilointia ja näkyväksi tekemistä. Toinen selkeä muutostrendi on ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön tiivistämisen tavoitteet.

Kompetenssiperustaisuus

Kompetenssiperustaisuuden määrittelyyn on useita tulokulmia, ja sen tarkkarajainen määrittely onkin vaikeaa. Yhteisenä nimittäjänä tulokulmille voi kuitenkin pitää sitä, että kompetenssi on tietojen, taitojen ja kykyjen hankkimista koulutuksessa (Rantanen & Marjanen). Esimerkiksi Delamaren ja Wintertonin (2005) jaottelun mukaan kompetensseja voidaan kuvata nelikentän avulla, jolloin osaaminen voidaan nähdä persoonallisina ominaisuuksina tai ammattiin liittyvänä osaamisena. Siinä voidaan painottaa edellisten lisäksi myös osaamisen käsitteellistä tai toiminnallista puolta.

Kuvaan on kirjoitettu liitutaululle learn to think.
Kompetenssi koostuu tiedoista, taidoista ja kyvyistä. Tärkein kompetenssi on monien tutkimusten mukaan oppimaan oppiminen.

Kompetenssien määrittelyn lisäksi on tarpeen pohtia, miten osaamista mitataan. Muun muassa Biesta on pohtinut mittaamisen haasteellisuutta. Riskinä on, että toivottu osaaminen kuvataan niin, että sen mittarointi on helppoa ja mahdollista. Riskiksi saattaa tällöin muodostua mittaamisen vaade, ei se mitä halutaan opiskelijoiden oppivan. Tällöin esimerkiksi tärkeiden tulevaisuuden osaamisten, kuten vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitojen, rooli jää vähälle huomiolle (Jones & Moore, 1995).

Tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota siihen, että opetussuunnitelmissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota geneeristen osaamisten oppimiseen niin opintojakso- kuin opetussuunnitelmatasolla. Tällaisia taitoja ovat esimerkiksi Kappas-hankkeen tulosten mukaan yhteisöllisyyden kehittäminen, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Kompetenssit kuvataan opetussuunnitelmissa eri tyyppisinä osaamista kuvaavina sanoina, joita esimerkiksi käytössä olevassa Humakin opetussuunnitelmassa on kuvattu seuraavilla sanoilla.

Kuvassa on viisitoista laatikkoa, joissa kussakin on yksi sana. Sanat ovat tunnistaa, ymmärtää, tiedostaa, vahvistaa, edistää, soveltaa, käyttää, hyödyntää, arvioi, selviytyy, vahvistaa, analysoi, reflektoi pohtii osoittaa asennetta ja kiinnostuu. Viisi viimeistä on kirjoitettu punaisella.
Kuvaan on koottu Humakin voimassa olevasta opetussuunnitelmasta osaamista kuvailevia sanoja. Pohjana on käytetty Delamare & Wintertonin (2005) jäsennysmallia.

Lopuksi

Opetussuunnitelmatyöhön ladataan yleensä suuri määrä toiveita ja kehittämistarpeita niin korkeakoulujen strategisen kehittämisen kuin sen toteuttamisen tasolla. On myös tärkeää muistaa, että se viestii arvoistamme, tahtotilastamme ja strategisista tavoitteistamme. Humakin uudistuva opetussuunnitelma on myös mahdollisuus tehdä erityisosaamisemme näkyväksi.

Haastan kaikki opetussuunnitelman uudistustyössä mukana olevat ajattelemaan uudella tavalla. Maropen (2019) mukaan tulevaisuuden osaamista ovat mm. joustavuus, ketteryys ja resilienssi, itsensä johtaminen, vuorovaikutteisuus muiden ja maailman kanssa​ sekä monilukutaito. Osaammeko ottaa huomioon myös nämä vaateet?

Lähteet

Arene 2010. Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa. Viitattu 18.3.2022. http://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2018/arene_nqf.pdf

Arene 2022.  Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisiksi kompetensseiksi. Viitattu 18.3.2022. https://www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf?_t=1642539572

Biesta, Gert 2009. Good education in an age of measurement: on the need to reconnect with the question of purpose in education. Educational Assessment Evaluation and Accountability, 21, 33–46.

Delamare Le Deist, Francoise & Winterton, Jonathan 2005. What is competence? Human Resource Developmental International 8(1), 27–46.

Jones, Lynn, Moore, Rob 1995. Appropriating Competence: the competence movement, the New Right and the ”Culture Change” Project. British Journal of Education and Work 8(2), 78-91.

Marope, Mmantsetsa & Griffin, Patrick & Gallagher, Carmel 2019. Future Competences and the Future of Curriculum A Global Reference for Curricula Transformation. Viitattu 18.3.2022. http://www.ibe.unesco.org/sites/default/files/resources/future_competences_and_the_future_of_curriculum.pdf?fbclid=IwAR1Y3Ac0dNgpHqle02-OwYQ-b-eAZfwEHJ3PwnbUZa8TXIa-PZQpTrMjnhU

Rantanen, Teemu & Marjanen, Päivi 2019. Osaamisperusteisuus ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmien kehittämisen lähtökohtana – Näkökulmia osaamisperusteisuudesta käydyn keskustelun arvolähtökohtiin. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 21(3), 25–34.

  • Kirjoittaja: Päivi Marjanen, Koulutusjohtaja, Humanistinen ammattikorkeakoulu, 08.4.2022